Päivitys 19.8.2018 tekstin lopussa.
Ajattelepa hetken että olet tilastotieteilijä, data-analyst tai tutkiva toimittaja. Minkä johtopäätöksen tekisit seuraavasta tilastosta, joka perustuu HS:n tekemään kyselytutkimukseen?
Mikä on tilastollisesti merkitsevin tulos minkä tästä voi tehdä?
Jos taas sinulla on poliittinen agenda puhua naisten ja miesten eroista ja siitä miten naiset ovat pikkaisen parempia kuin miehet, minkä johtopäätöksen teet silloin tilastosta?
No tähän jälkimmäiseen kysymykseen HS jo antaa meille vastauksen.
Päivitys 19.8.
Tuomas Vallius teki ANOVA-tilasto-ohjelmalla analyysin aineistosta ja raportoi, että lapsettomuus oli 22 kertaa merkittävämpi selittäjä kuin mies-sukupuoli. HS antoi siis otsikoinnillaan raskaasti väärän kuvaa asiasta.
Ajattelepa hetken että olet tilastotieteilijä, data-analyst tai tutkiva toimittaja. Minkä johtopäätöksen tekisit seuraavasta tilastosta, joka perustuu HS:n tekemään kyselytutkimukseen?
Mikä on tilastollisesti merkitsevin tulos minkä tästä voi tehdä?
Jos taas sinulla on poliittinen agenda puhua naisten ja miesten eroista ja siitä miten naiset ovat pikkaisen parempia kuin miehet, minkä johtopäätöksen teet silloin tilastosta?
No tähän jälkimmäiseen kysymykseen HS jo antaa meille vastauksen.
Päivitys 19.8.
Tuomas Vallius teki ANOVA-tilasto-ohjelmalla analyysin aineistosta ja raportoi, että lapsettomuus oli 22 kertaa merkittävämpi selittäjä kuin mies-sukupuoli. HS antoi siis otsikoinnillaan raskaasti väärän kuvaa asiasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti