torstaina, joulukuuta 29, 2011

Luottamus, hyvinvointiyhteiskunta ja kestävyys

Kansankokonaisuuden aihepiiriä kosketeltiin tänään Tekniikassa ja Taloudessa. Lainaan pätkän:

Hyvinvointiyhteiskunnan syntyehto on, että kansalaiset luottavat toisiinsa.

Luottamus on olennaista, jos halutaan eroon korruptiosta ja järjestelmän hyväksikäytöstä ja samalla halutaan taata yksityiselle sektorille toimintavapaudet, jotka mahdollistavat tuottavuuden kasvun.

Mutta onko hyvinvointiyhteiskunta muna, josta kansalaisten keskinäinen luottamus kuoriutuu? Kumpi oli ensin?

Aina tähän asti sosiaalipolitiikan tutkijoiden valtaosa on vakuuttanut, että vahva hyvinvointiyhteiskunta on kansalaisten välisen luottamuksen synnyn ehto.

Todellisuudessa asia on täsmälleen päinvastoin, ilmenee tuoreesta tanskalaistutkimuksesta
.

– Hyvinvointivaltiota ei voi syntyä, ellei ole luottamusta. Todellisuudessa kansalaisten välisellä luottamuksella on syvät historialliset juuret, jotka ulottuvat kauas aikaan ennen hyvinvointiyhteiskuntaa, sanoo professori Christian Bjørnskov Aarhusin yliopiston taloustiedekunnasta.

– Vielä tänäkin päivänä Yhdysvalloissa on kansalaisten välinen luottamus korkeinta pohjoismaisten siirtolaisten jälkeläisten joukossa. He ovat muuttaneet maahan ennen hyvinvointivaltiota, joten tämä on yksi osoitus siitä, että Pohjoismaissa vallitseva luottamuksen taso on vanhempi kuin hyvinvointivaltio.

Bjørnskov ja Lundin yliopiston professori Andreas Bergh ovat tutkineet oloja 77 eri maassa verraten muun muassa kielioloja, ilmastoa, hallintomuotoa ja historiaa.

Uskon ja luottamuksen puutteella on kohtalokkaat vaikutukset hyvinvointiin.

– Jos kansalaiset petkuttavat ja lahjovat toisiaan, julkinen kulutus ampaisee kattoon ja hyvinvointivaltio hajoaa palasiksi, kuten Kreikassa on käynyt, Bjørnskov selittää.

Pohjoismaat haavoittuvia

Luottamuksen kannalta pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat huipulla. Pohjoismaat ovat siten myös enemmän riippuvaisia hyvin toimivasta ja korruptiottomasta virkavallasta.

– Mitä enemmän luotamme kadunmieheen ja mitä suuremmaksi hyvinvointisysteemimme kasvaa, sitä haavoittuvampia olemme systeemin hyväksikäytölle. Valtio ottaa huikean vastuun, verotaakka nousee korkealle, ja tämä altistaa valtion väärinkäytöksille, Bjørnskov sanoo.

Bjørnskovin mukaan kansalaisten välinen luottamus on ylpeyden aihe. Sen seurauksena on pienemmät kulut, vähemmän huijausta ja vähemmän sääntöjä, jolloin liiketoiminta on vapaampaa.

Yhteiskunnissa, joissa luottamuksen taso on matala, työolosuhteita ja jopa palkkaa pyritään sääntelemään tiukasti.

– Tanskalaisessa mallissa työmarkkinaosapuolet pääsevät sopimukseen ilman hallituksen väliintuloa, mikä on johtanut parempaan tuottavuuteen.

46 kommenttia:

Mikko Laakso kirjoitti...

Heh, satuinpas julkaisemaan tänään aiemmin aihetta sivuavan kirjoituksen. http://mikkolaakso.blogspot.com/2011/12/luottamus-paaomien-paaoma.html

Internet Mies kirjoitti...

Kiitos hyvästä linkistä. On suuri riski, jos ihmiset kuvittelevat luottamuksen syntyvän sosiaalivaltiosta. Ilmaisilla sosiaalituilla ja yhteisöjen heikentymisellä on luottamusta rapauttava vaikutus, joten ihmisten on erittäin tärkeää tietää pohjoismaisen kulttuurin syntyneen aivan muualta kuin keskuvallan käskystä.

Vasarahammer kirjoitti...

Ne, jotka väkisin yrittävät lisätä yhteiskunnan "monimuotoisuutta", ottavat ison riskin.

Sitä kadonnutta luottamusta ei enää saa takaisin.

Hyvinvointivaltio on suljettu systeemi ja korkean luottamuksen yhteiskunnan tuote. Laajamittainen vapaamatkustus tuhoaa sen. Vaikka hyvinvointivaltio järjestelmänä rohkaisee vastuuttomuutta ja vapaamatkustusta (tosin hitaasti) , monimuotoisuuden lisääntyminen kiihdyttää sen rappeutumista.

Miltton Friidman kirjoitti...

Kiitos Jukka! Hyvä tutkimus ja näin sen ensiksi täältä.

Yleensä kun on tullut puhe hyvinvointivaltion eduista Suomessa, olen huomauttanut, että esim. 1930-luvulla suomalainen yhteiskunta kukoisti, vaikka hyvinvointivaltiota ei vielä ollut.

Tämä tietty johtui osin Rytin liberaalista talouspolitiikasta.

Kuitenkin on hyvä pointti, että vasuritutkijat väittävät luottamuksen syntyvän hyvinvointivaltion perustamisen ja olemassaolon SEURAUKSENA.

On varsin järkeenkäypää, että asia on kuitenkin päinvastoin.

Jos kansa olisi jotenkin jakautunutta, epäluottavaista ja muuta negatiivista toisiaan kohtaan, niin pystyisikö se ja olisiko sillä halua luoda sellainen instituutio kuin mitä hyvinvointivaltio on/oli?

Millä "maagisella" tavalla hyvinvointivaltio muuttaisi jakautuneen ja epäluottavaisen kansa yhtenäiseksi ja luottavaiseksi?

Miltton Friidman kirjoitti...

Vasarahammer sanoi
...monimuotoisuuden lisääntyminen kiihdyttää sen rappeutumista.

Mikä ei ole missään nimessä negatiivinen asia, koska se edistää vapaata markkinataloutta ja hyvinvointia.

Valkea kirjoitti...

Miltton,

et sinä tule saamaan monimuotoisuuden lisääntyessä markkinataloutta ja hyvinvointia, vaan verta, epäluottamusta, konflikteja, kaiken toimimattomuutta ja rapautumista, jatkuvaa varuillaanoloa, lisääntyvää stressiä, no-go alueita, pitkällä tähtäimellä väheneviä voittoja, jne.

Miltton Friidman kirjoitti...

@ Valkea

Sanoo herra vasemmisto"kristitty".

Ehkäpä sinunkin kannattaisi opetella hieman avarakatseisuutta, sen minkä tietysti rasismiltasi ehdit.

Miltton Friidman kirjoitti...

@ Valkea
@ Muut keskustelijat

Globalisaatio asettaa meille KAIKILLE poliittis-taloudellis-yhteiskunnallisen haasteen. Tällä hetkellä esim. työttömät espanjalaiset ja kreikkalaiset suuntaavat Pohjois-Eurooppaan.

Luulitko Valkea, että tulet elämään sosiaalidemokraattisessa, han-suomalaisessa ja eristäytyneessä Suomen Tasavallassa koko elämäsi?

Millä tapaa agendasi esim. eroaa vaikkapa Patriootti.com -sivuston takana olevasta liikkeestä?

Tunnusta Valkea, että olet homokammoinen rasisti!

Miltton Friidman kirjoitti...

PRO-TIP:

Kannattaa opetella elämään ilman hyvinvointivaltion subventioita eli markkinoiden ehdoilla.

Jo niin kuin hyvän sään aikana.

Miltton Friidman kirjoitti...

Miksi meillä pitäisi olla sellainen entiteetti kuin valtio?

Jos vastaus on siinä, että joku rupeaa sortamaan muita (ilman valtion olemassaoloa), niin eikö valtio itse asiassa anna tähän (=sortaminen) mitä erinomaisimmat puitteet?

Ovatko pohjoismaiset kansat jotenkin niin haavoittuvaisia ulkoiselle vaikutukselle, että tarvitaan "isämmaan suojelijoita"?

Valkea kirjoitti...

Miltton, tiedoksi tulevaisuuden varalle; "rasismi" on merkityksetön ja sisällyksetön sana, poliittinen hyökkäyssana, joka tehoaa tyhmiin ja sivistymättömiin.

"Ovatko pohjoismaiset kansat jotenkin niin haavoittuvaisia ulkoiselle vaikutukselle ..."

Kyllä, tutkimusten mukaan pohjoismaiset kansat ovat luottavaisimpia, herkkäuskoisimpia ja vähiten etnosentrisiä kansoja maailmassa. Sinä olet siitä hyvä esimerkki, siitä huolimatta että sinulla sadistinen persoonallisuushäiriö vaikeuttaa realististen arvioiden tekemistä.

Esimerkiksi Usassa 90% mustista pitää rotuidentiteettiään erittäin tärkeänä (72%) tai melko tärkeänä (18%). 91% mustista on sitä mieltä, että heidän kulttuurinsa on säilyttämisen arvoinen (Nosek, Banaji, Greenwald 2002)(Ashburn-Nardo, Knowles, Monteith 2003). Lähi-idän maissa kapeammin määritelty etnosentrisyys on samaa luokkaa tai suurempi. Jne. Suomalaisista etnistä identiteettiään ja sen säilyttämistä pitää tärkeänä n. 10% suomalaisista. Muissa pohjoimaissa luvut ovat samaa luokkaa Suomen kanssa. Tällaisten ryhmien etnisessä kilpailussa etnosentriset ryhmät valtaavat lisää yhteiskunnallista alaa ja alueita itselleen, ja syrjäyttävät vähemmän etnosentrisiä.

Miltton Friidman kirjoitti...

Tällaisten ryhmien etnisessä kilpailussa etnosentriset ryhmät valtaavat lisää yhteiskunnallista alaa ja alueita itselleen, ja syrjäyttävät vähemmän etnosentrisiä.

Mutta eikö tämä kaikki tapahdu valtion ja demokratian avulla? Etnosentriset ryhmät "valtaavat" lisää tilaa VAIN JA AINOASTAAN valtion ja demokratian tuella.

Jos siis haluat "suojautua", niin omaksu mieluummin liberaali mindset. Pudottamalla valtion yhtälöstä monet muut "ongelmat" ratkeavat samalla.

Miltton Friidman kirjoitti...

et sinä tule saamaan monimuotoisuuden lisääntyessä markkinataloutta ja hyvinvointia, vaan verta, epäluottamusta, konflikteja, kaiken toimimattomuutta ja rapautumista, jatkuvaa varuillaanoloa, lisääntyvää stressiä, no-go alueita, pitkällä tähtäimellä väheneviä voittoja, jne.

Näin varmasti käy, jos valtiota pidetään jonkinlaisena organisaationa taustalla.

Ihmettelen miksi ihmiset haluavat vielä pitää valtiosta kiinni, kun sen haittavaikutukset ovat selvät?

Miltton Friidman kirjoitti...

Valkean tapauksessa minua ärsyttää eniten uhrin asemaan asettuminen.

Valkea pelkää, että jostain tulee Suomeen laivalasteittain zuluja, jotka sitten syrjäyttävät kantaväestön. Give me a fucking break!

Miltton Friidman kirjoitti...

Lähtökohtaisesti sellaisessa yhteiskunnassa, jossa ryhmien välillä EI OLE luottamusta, ei ole myöskään järkevää ylläpitää hyvinvointivaltiota, koska se koituu jokaisen ryhmän ja yksilön tappioksi.

Miksi siis sellaisessa tilanteessa, jossa ryhmiä on paljon ja niiden välinen luottamus matala, pitäisi ylläpitää hyvinvointivaltiota?

Miltton Friidman kirjoitti...

@ I Mies

Kiitos hyvästä linkistä. On suuri riski, jos ihmiset kuvittelevat luottamuksen syntyvän sosiaalivaltiosta. Ilmaisilla sosiaalituilla ja yhteisöjen heikentymisellä on luottamusta rapauttava vaikutus, joten ihmisten on erittäin tärkeää tietää pohjoismaisen kulttuurin syntyneen aivan muualta kuin keskuvallan käskystä.

EXACTLY!

Valkea kirjoitti...

Kantaväestöjen syrjäyttäminen on jo monin paikoin pitkälle edennyttä esim. Ranskassa, Englannissa, Ruotsissa ja Hollannissa. Ranskassa on jo n. 770 puoli-itsenäistä aluetta, jonne ranskalaisilla tai yleensä valkoisilla ei ole asiaa.

Lisäksi, Miltton, syrjäyttäminen onnistuu suurelta osin sen takia, että monet suomalaiset ja monet eurooppalaiset ovat niinkuin sinä; individualistisia; ylimielisiä; sokeita ja ymmärtämättömiä etniselle kilpailulle; oman etnisen ryhmän jäseniä halveksivia; kuuroja varoituksille (tai sitten varoitukset tulkitaan halveksivalla tavalla); yltiöpositiviisia; sivistymättömiä; itsekeskeisiä; joilla on pakkomielteisiä ja putkinäköisiä suurfantasioita vallasta, laajentumisesta ja rahasta; jne.

Tämä huomioiden täysin ansaittuja vitsauksia maahanmuutto ja länsimaisten yhteiskuntien hidas vajoaminen kehitysmaiksi toki ovat. Onneksi markkinatalous, liberalismi ja pohjoismainen valtio kuolevat siinä samalla.

Jukka Aakula kirjoitti...

valkea: Tällaisten ryhmien etnisessä kilpailussa etnosentriset ryhmät valtaavat lisää yhteiskunnallista alaa ja alueita itselleen, ja syrjäyttävät vähemmän etnosentrisiä.

Miltton: Mutta eikö tämä kaikki tapahdu valtion ja demokratian avulla? Etnosentriset ryhmät "valtaavat" lisää tilaa VAIN JA AINOASTAAN valtion ja demokratian tuella.

Miten niin Ainoastaan ? Suomessahan vallitsee demokratia ja valtio. Voihan olla että Utopiassa tätä ongelmaa ei ole, mitta mitä sillä on merkitystä. (Valtioton utopia häviäisi muutenkin jos Suomessa siihen siirryttäisiin hyvin nopeasti. Mutta main point on että sitä ei ole olemassa. Eivät uudistukset voi perustua muuhun kuin olemassaolovaan tilanteeseen.)

Jukka Aakula kirjoitti...

Kiitos, Mikko, linkistä. Luen.

LS kirjoitti...

@Valkea,

Onneksi markkinatalous, [...] kuolevat siinä samalla.

En ymmärrä. Tulisiko mielestäsi nykyisestä sekataloudesta siirtyä komentotalouteen (kommunismi).

Tottakai kun Euroopassa harrastetaan sosialistista maahanmuuttoa (turvapaikanhakijat & pakolaiset) niin nämä ihmiset vastaavat taloudellisiin kannustimiin. Ilmainen ylöspito ja vaikka tekee väkivaltarikoksia niin ilmainen ylöspito jatkuu. Oli sitten vankilassa tai vapaalla kaikki on ilmaista. Edes vankilassaoloa ei tarvitse maksaa itse vaan laitetaan uhri maksamaan se verorahoissa. Se on sosialidemokraattista oikeudenmukaisuutta.

Miltton Friidman kirjoitti...

Se on sosialidemokraattista oikeudenmukaisuutta.

Marxilaisen oikeuskäsityksen mukaan rikollinen on olosuhteiden uhri.

Toisaalta yksi marxismin strategioista on soluttautua oikeuslaitokseen, ja jakaa lieviä tuomioita kovista rikoksista, jotta kansan usko oikeuslaitosta ja esivaltaa kohtaan murenee. Tämä mureneminen sitten luo otollisen maaperän marxilaiselle vallankumoukselle.

Tottakai kun Euroopassa harrastetaan sosialistista maahanmuuttoa (turvapaikanhakijat & pakolaiset) niin nämä ihmiset vastaavat taloudellisiin kannustimiin.

Sitähän minä sanoin, että maahanmuutto tapahtuu VAIN JA AINOASTAAN valtion ja poliittisen järjestelmän suomien subventioiden turvin.

En ymmärrä. Tulisiko mielestäsi nykyisestä sekataloudesta siirtyä komentotalouteen (kommunismi).

LS, Valkea on vasemmistoteokraatti, jossa vasemmiston alalajina on "sininen vasemmisto".

Miten niin Ainoastaan ?

Voi tietty olla, että osa maahanmuuttajista tulee esim. Suomeen ilman subventioita.

...oman etnisen ryhmän jäseniä halveksivia

Rotusolidaarisuus kunniaan! ;)
Itse näen ihmiset "ihmisinä" eli yksilöinä. Sinä näet ihmiset etnisen ryhmän perusteella.

Valkea kirjoitti...

LS,

Vaikka sivuuttaisimme sen, että nykyinen "markkinatalous" on täysin riippuvainen valtioista ja kansainvälisistä poliittisista järjestelmistä (näin ei tarvitse eikä pidä olla), niin sana markkina sellaisenaan ja absoluuttisena on virheellinen, koska se perustuu siihen ehdottomaan ajatukseen, että kaiken tuotannon, joitain merkityksettömiä rippeitä lukuunottamatta, täytyy suuntautua itseltä muille. Ihmiset tulevat aina vaihtamaan tavaraa ja tuotteita tavalla tai toisella keskenään, mutta tällä hetkellä itseltä-itselle-ja-läheisille ja lokaali vaihtokauppa -tuotanto on keinotekoisesti tukahdutettu erityisesti taidottumuuteen ja kyvyttömyyteen kasvattavalla koulutuksella ja byrokratioiden estävillä säännöillä. Markkinatalouden pitää joutua kilpailemaan em. tuotantomuotojen kanssa, ts. systeemi itsessään ei saa olla monopoli. Monopoli on aina yliarvostettu, ja se vääristää ja heikentää ihmisten elämää monella tavalla. Systeemien välille syntyy sitten jonkinlainen tasapaino. Systeemit ovat ihmisiä varten, ihmiset eivät ole systeemejä varten.

Valkea kirjoitti...

Jokainen individualisti on väistämättä ja joskus tahtomattaan kollektivisti, kuten Miltton.

Miltton Friidman kirjoitti...

Valkean "rotuoppi" on käytännössä rotuideologian verhoon naamioitua ammattiliitto- ja työmarkkinapolitiikkaa.

@ Valkea

...et sinä tule saamaan monimuotoisuuden lisääntyessä markkinataloutta ja hyvinvointia, vaan verta, epäluottamusta, konflikteja...

Sinäkö näitä alat aiheuttamaan, jos "monimuotoisuus" lisääntyy.

Valkea kirjoitti...

Miltton,

esim. mustat tekevät Usassa 10 kertaa enemmän murhia / 100 000 asukasta ja 12 kertaa enemmän ryöstöjä. Nämäkin luvut ovat alakanttiin poliittisesti korrektien tahallisesti virheellisten tilastollisten jaottelujen takia. Tässä muutamia esimerkkejä:

http://www.amnation.com/vfr/archives/011157.html

LS kirjoitti...

@Valkea,

Meillä on erilaiset määritelmät siitä mitä markkinatalous tarkoittaa. Taloustieteellisesti nykymalli on sekatalous (Mixed Economy tai kuten Mises sanoi Hampered Market Economy) joka on noin puoliksi sosialistinen ja puoliksi vapaa markkinatalous.

Miltton Friidman kirjoitti...

esim. mustat tekevät Usassa 10 kertaa enemmän murhia / 100 000 asukasta ja 12 kertaa enemmän ryöstöjä.

Tämäkin on seurausta interventiosta ihmisten normaalielämään - nimittäin orjakaupasta. Afrikkalaisia orjia pakkosiirrettiin heidän luonnollisesta elämästä ns. valkoisen miehen yhteiskuntaan.

Se EI JOHDU rodusta per se.

Miltton Friidman kirjoitti...

Valkea pullautti...
Kyllä, tutkimusten mukaan pohjoismaiset kansat ovat luottavaisimpia, herkkäuskoisimpia ja vähiten etnosentrisiä kansoja maailmassa.

Ja jos pohjoismaiset kansat joutuvat "vieraan aineksen" kanssa tekemisiin, niin mitään ei tapahdu?

Eikö esim. darwinismiin kuulu periaate, että yksilö tai laji sopeutuu ympäröiviin olosuhteisiin.

Ei varmasti mene kauaa, kun pohjoismainen kansa oppii elämään monimuotoisuudessa. Ehkä alussa on hankaluuksia, mutta ei pitkässä juoksussa.

Valkea kirjoitti...

Miltton, jos et löydä tietojesi perusteella loogista virhettä viimeisimmästä kommentistasi, keskustelu loppuu omalta osaltani tähän.

Valkea kirjoitti...

No, pätee se vielä tuohonkin Milttonin kommenttiin, joka julkaistiin samaan aikaan edellisen kommenttini kanssa.

Miltton Friidman kirjoitti...

@ Valkea

...koska se perustuu siihen ehdottomaan ajatukseen, että kaiken tuotannon, joitain merkityksettömiä rippeitä lukuunottamatta, täytyy suuntautua itseltä muille.

Ajatella! Tuotanto suuntautuu itseltä muille!

Ajattelitko siis mennä jonnekin kenkätehtaalle, tehdä siellä itsellesi kenkäparin ja lähteä tehtaalta? Tällöinhän tuotanto suuntautuisi pelkästään sinun suuntaasi.

Onko Valkea pieneen päähäsi pälkähtänyt, että samalla kun sinä valmistat jotain jollekin toiselle, tuo toinen valmistaa jotain sinulle?

Sitä sanotaan rahavetoiseksi markkinaehtoiseksi vaihdantataloudeksi.

Valtio vain ottaa siinä samassa siivun itselleen ja siirtää sen negatiivisen tuoton kohteisiin.

Jukka Aakula kirjoitti...

Ihmiset ovat tietysti yksilöitä omine ominaisuuksineen. Yksi ominaisuus on rotu, mikä korreloi vahvasti monien muiden ominaisuuksien kanssa.

Rikollisuuden, älykkyysosamäärän, yms. kanssa. Samanlainen kuvio on jokaisessa maassa, missä kaikkia rotuja esiintyy.

Järjestys on yleensä aina mustat, valkoiset, itäaasialaiset.

http://www.charlesdarwinresearch.org/PE%20Crime.pdf

Syvemmälle aiheeseen ei oikein viitsi mennä koska Suomessa ei ole sananvapautta ja aihe johtaa säännöllisesti leimailemiseen.

Toisaalta toivoisi, Miltton, että sinäkin seuraisit hiukan luonnontieteteen kehitystä. Varsinkin ihmisen biologian tutkimusta. Mustavalkoinen kaikki-on-vain-taloustiedettä-ajattelu on samanhenkistä kuin vasemmiston 60-lukulainen tabula rasa -ajattelu ja kaiken julistaminen poliittiseksi.

Yksy tieteenala ei selitä kaikkia maailman ilmiöitä.

Yhteiskunnalisten syitten käyttämistä selityksenä tukee toki rodun osalta tosin täysin näennäisesti se, että myös aasialaisten, mustien ja valkoisten luomat yhteiskunnat ovat hyvin erilaisia.

Kurjuus joka tietynvärisissä yhteiskunnissa on sääntö, tietysti luo myös yksilölle huonot kehitysympäristöt, jotka edelleen vahvistavat biologian (rodun) vaikutusta.

The median number of violent crimes per 100,000 population were:
7 East Asian countries—34; 45 European countries—42; and 22 African and Black Caribbean countries—149, respectively. The median Gross Domestic Product per
Person was highest in East Asian countries ($12,600), intermediate in European countries ($7,400), and lowest in African and Black Caribbean countries ($1,900).

Across the three population groups there was an “ecological correlation” of −.96
between crime and wealth (wealthier countries had less crime). Finer-grained analyses, however, found that while wealth was negatively related to crime across European or East Asian countries, it was positively related to crime for the African and Black Caribbean countries (i.e., the wealthier an African or Black Caribbean country, the greater its rate of violent crime)

Miltton Friidman kirjoitti...

@ Valkea

Vaikka sivuuttaisimme sen, että nykyinen "markkinatalous" on täysin riippuvainen valtioista ja kansainvälisistä poliittisista järjestelmistä (näin ei tarvitse eikä pidä olla), niin sana markkina sellaisenaan ja absoluuttisena on virheellinen, koska se perustuu siihen ehdottomaan ajatukseen, että kaiken tuotannon, joitain merkityksettömiä rippeitä lukuunottamatta, täytyy suuntautua itseltä muille.

Tuotannollinen erikoistuminen valtion heikentämän markkinatalouden kautta on kuitenkin paras tuotannollinen järjestelmä tähän mennessä.

Oletan, että viittaat tuotannolla jonkinlaiseen omavaraistuotantoon. Tiedätkö taloustieteellisesti, miten tehotonta se on?

Tämä myös todistaa pointtini, että nationalistisesti suuntautuneet henkilöt ovat eristäytyneitä ja protektionistisia.

Ihmiset tulevat aina vaihtamaan tavaraa ja tuotteita tavalla tai toisella keskenään,...

Really? ;)

...mutta tällä hetkellä itseltä-itselle-ja-läheisille ja lokaali vaihtokauppa -tuotanto on keinotekoisesti tukahdutettu erityisesti taidottumuuteen ja kyvyttömyyteen kasvattavalla koulutuksella ja byrokratioiden estävillä säännöillä.

Eli ongelman lähde on valtio.

Markkinatalouden pitää joutua kilpailemaan em. tuotantomuotojen kanssa, ts. systeemi itsessään ei saa olla monopoli.

Eli globaalin markkinatalouden pitää joutua kilpailemaan paikallistalouden kanssa? Ei mahtaisi tulla järin pitkä matsi paikallistalouden kannalta.

Monopoli on aina yliarvostettu, ja se vääristää ja heikentää ihmisten elämää monella tavalla. Systeemien välille syntyy sitten jonkinlainen tasapaino. Systeemit ovat ihmisiä varten, ihmiset eivät ole systeemejä varten.

Valkeahan puhuu jo kuin liberaali!

Jukka Aakula kirjoitti...

Mutta tietysti Rushtonin väitteitä vastaan on esitetty voimakasta kritiikkiä - lähinnä poliitikkojen, juristien, poliisien yms. taholta.

Edward O. Wilson - yksi aikamme merkittävimpiä biologeja - on todennut:

I think Phil is an honest and capable researcher. The basic reasoning by Rushton is solid evolutionary reasoning; that is, it is logically sound. If he had seen some apparent geographic variation for a non-human species-a species of sparrow or sparrow hawk, for example-no one would have batted an eye.

(...) when it comes to [human] racial differences, especially in the inflamed situation in this country, special safeguards and conventions need to be developed.

Miltton Friidman kirjoitti...

@ Jukka

Olen tosiaan "vasemmistolaisesti" sitä mieltä, että mustat ovat ainakin osittain vallitsevien olosuhteiden "uhreja", ainakin USA:ssa, mutta myös Afrikassa, jonne demokratia on tuotu ns. valkoisen miehen johdosta.

Demokratia EI TOIMI Afrikassa (eikä muuten Afghanistanissakaan), koska vallitsevin yhteiskunnallinen konstruktio on käsittääkseni HEIMO.

Jokainen heimo on oma sisäryhmänsä. Valtiossa jokainen heimo harjoittaa omaa sisäryhmämoraaliaan, eli pyrkii maksimoimaan heimonsa etua. Tämä tapahtuu muiden heimojen kustannuksella aiheuttaen konflikteja.

Demokratian tuonti heimoyhteiskuntiin on nähdäkseni tapahtunut pitkälle ei-hayeklaisesti "valkoisen miehen" taholta. Toisin sanoen demokratia on pakotettu mustille - ei siis siten, että mustat olisivat siirtyneet demokratiaan asteittain, kun ovat huomanneet sen edut heimoyhteiskuntaan verrattuna.

Uskon, että Afrikka olisi melko rauhallinen maa ilman "valkoisen miehen" interventiota.

Korjaan vielä tuohon, ettei demokratia voi toimia Afrikassa, että se ei voi toimia NYKYMENOLLA. Jos mustat ITSE omaksuvat demokratian heimoyhteiskunnan sijaan, niin demokratia VOI TOIMIA Afrikassa(kin).

---

Uskon siis, että mustat ovat rakenteiden uhreja USA:ssa. Tottakai rotuun liittyvät (neuro)biologiset ominaisuudet voivat vaikuttaa, mutta se ei ole niinkään syy, vaan seuraus ympäröivistä ympäristötekijöistä.

Miltton Friidman kirjoitti...

Mielestäni se, että mustat ovat yliedustettuina rikostilastoissa USA:ssa on vain HAVAINTO, jossa korrelaatio EI TARKOITA kausaatiota.

Mustien ongelma USA:ssa on siinä, että he yrittävät elää "valkoisen miehen" maassa kuin Afrikassa muinoin.

Miltton Friidman kirjoitti...

Toisaalta toivoisi, Miltton, että sinäkin seuraisit hiukan luonnontieteteen kehitystä.

Why bother: Sosiaalidemokraattisessa yliopistojärjestelmässä "puolueeton" tutkimus on haave vaan

Onko enää olemassa luonnontieteen tutkimusta, joka ei olisi jollain tapaa (vasemmistolaisesti) politisoitunutta.

Jukka Aakula kirjoitti...

Kaikilla on ongelmia.

Kiinalaisilla, vietnamilaisilla ja korealaisilla on ollut ongelmia varmasti yhtä lailla kuin mustilla. Kun kommunismi ja/tai sota tai muu este väistyi, alkoi näillä nopea kehitys. Afrikassa näin ei käy.

Pärjäämisen niksi on juuri ongelmien voittaminen.

Miltton Friidman kirjoitti...

Kiinalaisilla, vietnamilaisilla ja korealaisilla on ollut ongelmia varmasti yhtä lailla kuin mustilla. Kun kommunismi ja/tai sota tai muu este väistyi, alkoi näillä nopea kehitys. Afrikassa näin ei käy.

Mielestäni tämä on erittäin epäspesifi kappale.

Mitä ongelmia?
Mitä Afrikassa ei käy?

Valkea kirjoitti...

Miltton lisäsi erään kohdan josta on hyödyllistä mainita muille lukijoille.

Osittainen paikallistalous, itselle ja läheisille -talous, verkostoitunut talous, yhteisötalous jne. eivät ole talouskirjojen 1700-luvun romanttisessa maalaisympäristössä hevoskärryillä puuhastelevia talonpoikia, vaan uusinta tietoa ja teknologiaa hyväkseen käyttäviä; tietoa kaikilla käytettävissä olevilla teknologisilla keinoilla kerääviä; sosiaalisesti ja teknologisin keinoin verkostuneita; jne. toimijoita. Jos eivät ole, se on samanlainen tietoinen valinta kuin modernissa kaupunkiympäristössäkin. Esim. yhteisö pystyy rakentamaan perustuksia lukuunottamatta itsetehdyistä halvoista valmiselementeistä suurperheelle hyvän ja erittäin edullisen omakotitalon yhdessä päivässä; kaikki yhteisön tarvitsema energia, mukaanlukien autojen polttoaine, pystytään tuottamaan edullisesti esim. nykyaikaisella tee-se-itse osista kootulla minibiovoimalalla; tietokirjat yhteisön tarpeisiin voidaan valmistaa book-on-demand laitteella, joka on yhteydessä kaikkeen netissä olevaan tietoon; yhteisön tarvitsemat hienomekaaniset osat ja työkalut voidaan tuottaa uusimmalla 3-D printing teknologialla; monikäyttöisiä omia elektronisia laitteita voidaan koota multi-use valmiselementeistä (tai joissain tapauksissa ostaa kokonaan valmiina); ohjelmistoina voidaan käyttää yksinkertaisia, mutta tehokkaita evolutiivisella crash-and-evolve periaatteella kehitettäviä softia (yhteisöissä on varaa pitää milloin tahansa lyhyitä taukoja softan käytössä, toisin kuin suurissa organisaatioissa); jne. Ylimääräinen tuotanto voidaan myydä ulkopuolisille. Kaikki suuret organisaatiot managereineen ja suuriin organisaatioihin liittyvine lukemattomine tehottomuuksineen ovat valtavia ja tehottomia vapaamatkustajakonglomeraatteja, jotka pysyvät pystyssä ainoastaan valtioiden vallankäytön suomalla tekohengityksellä.

Mainitsemilleni partikulaarisille sosiaalisille järjestelyille on suuremman tehokkuuden lisäksi paljon muitakin hyviä perusteita, mm. sosiaaliset; inhimilliset; luottamukseen perustuvat; riskienhallinta ja riskien oton mahdollistavat syyt; asuinympäristölliset; ja koulutukselliset syyt.

Jukka Aakula kirjoitti...

Kiinassa on ollut 1900-luvulla pitkä sisällissota, japanilaismiehitys, tolkuttomia kansanmurhia molempiin liittyen, vallankumouksen jälkeinen kommunismi tolkuttomine nälänhätineen ja kansanmurhineen. Kulttuurivallankumous jonka aikana kaikki koulutus tuhottiin jne. jne.

Vietnamissa pitkä siirtomaasota joka muuttui sisällisodaksi, valtava määrä kuolleita, kaikki pohjoisen kaupungit oli pommitettu paskaksi, maa jakautunut, sitten kommunistinen diktatuuri.

Koreassa yhdistelmä edellisistä.

Ne ongelmat on suurelta osin ratkaistu. Tai ei ehkä ratkaistu mutta niistä huolimatta edistys on kovaa.

Afrikassa on toki myös ongelmia, itsenäistymisen aikana kuitenkaan ei ole näitä ongelmia ratkaistu vaan niitä on generoitu koko ajan lisää. Eikä tulla todennäköisesti ratkaisemaankaan.

Botswanassa, jota on pidetty onnistuneimpana mustan Afrikan maata, ja jonka BKT on noussut suht hyvän politiikan ja raaka-ainevarojen takia Viron tasolle, on kohdannut uuden ongelman. Täysin hallitsemattoman AIDS-epidemian ja keski-iän romahtamise.

Maailman terveysjärjestö totesi että muulla paitsi Afrikassa ei laajamiitaista AIDS-epidemiaa tule. Sekusaalikäyttäytyminen ei muualla ole niin tolkutonta kuin Afrikan maissa.

WHO:

"It is very unlikely there will be a heterosexual epidemic in other countries. Ten years ago a lot of people were saying there would be a generalised epidemic in Asia – China was the big worry with its huge population. That doesn't look likely. But we have to be careful. As an epidemiologist it is better to describe what we can measure. There could be small outbreaks in some areas."

"... why is the situation so bad in sub-Saharan Africa? It is a combination of factors – more commercial sex workers, more ulcerative sexually transmitted diseases, a young population and concurrent sexual partnerships.

Sexual behaviour is obviously important but it doesn't seem to explain [all] the differences between populations. Even if the total number of sexual partners [in sub-Saharan Africa] is no greater than in the UK, there seems to be a higher frequency of overlapping sexual partnerships creating sexual networks that, from an epidemiological point of view, are more efficient at spreading infection"

Jukka Aakula kirjoitti...

ja tässä on Independententin juttu josta lainaus oli.

Miltton Friidman kirjoitti...

@ Valkea

Eikö näkemyksesi siitä, että jonkinlaiset (kristilliset/uskonnolliset) yhteisöt alkaisivat yhtäkkiä tuottaa kaiken tarvitsemansa itse huipputeknologian avulla, edusta jonkinlaista utopiaa tai hayeklaisesti kohtalokasta ylimieltä, eli sitä että kuvittelet pystyväsi suunnittelemaan tuon kaiken paperilla?

Mielestäni utopiassasi on kolme mutta-kohtaa:

1) Yhteisön käyttämä teknologia vaatii de facto rahataloutta, jossa vallitsee teknologinen tuotanto. Mikään yhteisö EI PYSTY tuottamaan tarvitsemaansa teknologiaa ITSE. Eikö siten yhteisö ole itsekäs, kun se ottaa "pahan järjestelmän" piiristä tarvitsemansa teknologian, ja alkaa tuottamaan sillä vain itselleen.

Jos yhteisö tarvitsee lisää teknologiaa, niin se saa sitä VAIN "pahan järjestelmän" piiristä. Mielestäni on siis järjetöntä rakentaa jonkinlaista pientuotantoyhteisöä, koska se ei loppujen lopuksi pysty edes olemaan täysin omavarainen. Yhteisöjen on PAKKO olla sidoksissa ns. kattojärjestelmään, oli se sitten hyvä tai paha.

2) Jos perustelet yhteisön luontia sillä, että ns. uskonnollisen yhteisön on oltava erillään "paheellisesta maailmasta", niin huomaa, että eivät hutteriitit tai amishitkaan elä täydessä segregaatiossa. Ne tekevät kauppaa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

3) Eikö ehdottamasi pientuotantoyhteisö ole anti-evolutiivinen? Toisin sanoen kestääkö tuo malli vaikka seuraavat 100-200 vuotta? Mitä, jos yhteisön ulkopuolella elämä on markkinatalouden ansiosta paljon runsaampaa?

Jukka Aakula kirjoitti...

3) Eikö ehdottamasi pientuotantoyhteisö ole anti-evolutiivinen? Toisin sanoen kestääkö tuo malli vaikka seuraavat 100-200 vuotta? Mitä, jos yhteisön ulkopuolella elämä on markkinatalouden ansiosta paljon runsaampaa?

Hutteriitit ovat tietysti osoittaneet että tämmöinen elämä on evolutiivisesti kestävää. Mutta hutteriitit elävät markkinataloudessa markkinatalouden ehdoilla. Vain yhteisön sisäinen elämä on rakentunut eri tavalla.

Harvoinpa yrityksenkään sisäinen elämä perustuu puhtaaseen kysynnän ja tarjonnan "lakiin".

Hutteriitit joskus 1500-luvulla ovat kyllä suunnitelleet suuren osan siitä organisaatiorakenteesta jota yhteisö toteuttaa. Mutta hutterismi on tietysti siinä mielessä evolutiivinen että samanlaisia utopistisia kokeiluja on ollut maailman sivu ja melkein kaikki muut ovat tuhoutuneet.

Hutterismi on valikoitunut.

Jukka Aakula kirjoitti...

Hutterismi ei minusta ole vaihtoehto markkinataloudelle vaan hutterismi on yksi agentti muiden joukossa joka toimii markkinoilla.

Jossain määrin tietysti erikoinen sellainen agentti.

Valkea kirjoitti...

Miltton,

hyviä kysymyksiä, mutta kannattamastani yhteisömallista vääntämäsi olkiukot osoittavat, ettet tarvitse vastauksia. Tosin kyllä mukana on kuorrutuksena aitoa tietämättömyyttäkin yhteisöistä ja yhteisöverkostoista.