tiistaina, heinäkuuta 20, 2010

Dismal Science

Aakke kirjoitti kommentissaan: "Hyvää taloustieteiden kritiikkiä tarjoaa mm. Harvardin taloustieteiden professorin Stephen A. Marglinin kirja The Dismal Science: How Thinking Like an Economist Undermines Community. Löytyy Amazonista". Laitoin kirjan tilaukseen.

Kirjasta löytyy arvostelu HS:stä vuodelta 2009, jossa puhutaan myös Kansankokonaisuuden eräästä lempiaiheesta amisheista:

Harvard-professori: Taloustiede rapauttaa yhteisöjä

OLAVI KOISTINEN

Suomessakin näytetään jouluisin televisiossa elokuva Ihmeellinen elämä.

Se kertoo amerikkalaisen pikkukaupungin pankkiirista nimeltä George Bailey. Tämä pitää kaupunkia pystyssä myöntämällä asuntolainoja työtätekeville köyhille ja joutuu myöhemmin vaikeuksiin osin hyväntahtoisuuttaan.

Elokuva on vuodelta 1946. Joskus pankkiirit nähtiin tällaisinakin hahmoina - kivoina jouluelokuvan sankareina.

Jos maailma olisi elokuva, pankkiirit olisivat nyt yleisön silmissä sen ehdottomia konnia. Nykyisestä talouskriisistä syytetään nyt tiukasti finanssialan nerojen ahneutta ja taitamattomuutta.

Asuntolainoja myönnettiin vuosikausia aivan liian löysin perustein, eikä niihin sisältyviä riskejä ymmärretty tai haluttu myöntää.

Näin ei olisi käynyt, jos puikoissa olisi ollut fiktiivinen Bailey, sanoo Harvardin yliopiston taloustieteen professori Stephen Marglin.

"Hän tunsi asiakkaansa eikä myöntänyt lainaa, ellei ollut pirun varma, että tämä pystyy maksamaan sen takaisin."

Toisin toimivat 2000-luvun pankkiirit, jotka myönsivät lainoja kenelle tahansa, käärivät niitä yhteen arvopapereiksi ja myivät ne eteenpäin tehdäkseen pikavoittoja.

Henkilöhahmona Bailey saattaa olla siirappinen kärjistys. Marglin käyttää sitä kuitenkin mielellään ajankohtaisena esimerkkinä kuvaamaan sitä, mistä hänen uudessa kirjassaan on kysymys.

Viime vuonna ilmestynyt Dismal Science -teos kertoo, kuinka markkinatalous on vaurioittanut perinteisiä yhteisöjä tai jopa syrjäyttänyt ne.

Kirja on Marglinille tietynlainen elämäntyö. Siinä kiteytyvät ajatukset, joita kehitystaloustieteen saralla ansioitunut professori on pyöritellyt 1960-luvulta lähtien.

Hän vieraili tällöin Intiassa ja tutustui sikäläiseen perinteiseen elämäntapaan. "Se jätti lähtemättömän jäljen", Marglin kertoo.

Helsingin yliopiston filosofian laitos ja Helsingin kauppakorkeakoulu innostuivat kirjasta. Ne järjestivät maaliskuun alussa siitä seminaarin, ja tällöin Marglin vieraili Helsingissä luennoimassa.

Kirjassa kuvataan muun muassa entisaikojen barn raising -perinnettä. Kun joltakulta paloi navetta, naapurusto yhdisti voimansa ja rakensi talkoilla uuden navetan sille, jota epäonni oli kohdannut.

Tämä sitoi ihmisiä toisiinsa ja lukitti yhteisöä. Nykyisin vakuutusyhtiöt ovat syrjäyttäneet perinteen, mutta esimerkiksi kristillisissä Amish-yhteisöissä se elää vieläkin.

"Amish-yhteisön jäseniltä vakuutusten ottaminen on kielletty, koska heidän ymmärryksensä mukaan vakuutuksen ottajan ja vakuutusyhtiön välinen kaupallinen suhde rapauttaa yksilöiden välistä riippuvuutta", Marglin sanoo.

Hän korostaa, ettei ole modernisaation vastustaja, mutta sen haittapuolista pitäisi uskaltaa puhua.

Marglin ei kritisoi pelkästään markkinoita, vaan oikeastaan ennen kaikkea taloustieteitä. Hänen mukaansa ne "edesauttavat sellaisen maailman synnyttämistä, jossa yhteisöt joutuvat taistelemaan olemassaolostaan".

Tässä kohtaa taloustieteilijät parahtavat: älkää ampuko viestintuojaa! Me vain yritämme kuvata objektiivisesti, millainen maailma on.

Marglin kuitenkin vastaa tähän, että taloustieteet ovat muotoutuneet "todistelemaan sitä, että markkinat ovat hyödyllisiä ihmisille, sen sijaan että tavoitteena olisi selvittää, kuinka markkinat todellisuudessa toimivat".

Ne hyväksyvät kiistämättöminä tosiseikkoina lähtökohtia, jotka voisi myös kyseenalaistaa.

Kuten sen, että vapailla markkinoilla ihmiset kykenevät tekemään aina itselleen järkeviä päätöksiä. Onko tämä jotenkin todistettu? Entä jos ihmiset ovatkin eksyksissä ja käyttäytyvät itsetuhoisesti markkinaolosuhteissa?


Viittasin tähän artikkeliin aiemmin.

6 kommenttia:

LS kirjoitti...

Mielenkiintoinen keskustelu, jossa Pitkäniemi oikoo monta harhaluuloa talouteen liittyen.

Aakke kirjoitti...

Vaikka suosittelinkin kirjaa, niin Marglin kuulostaa ajoittain vasemmistolaiselta. Ehkä tyypillistä yliopiston professorille.

Mielestäni kehittyvä teknologia ja erilaiset taloudelliset instituutiot (mm. vakuutusjärjestelmä) tuhoavat yhteisöllisyyttä ja ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mitä tulee taloustieteisiin, niin en lähtisi syyttämään niitä. Mielestäni taloustiede on neutraali, just a messenger.

Teknologiaa "syyttäisin" siinä määrin, että nykyisin yhä useampi työ suoritetaan yksin, vailla työtoveria/tovereita. Vai pitäisikö puhua työkavereista, niin ei kuulosta niin kommarimaiselta. Toinen on automaation ja automaattien määrän lisääntyminen. Onko sitten myynti/osto -tilanteen ihmiskontakti niin yhteisöllisyyttä luova? Loppujen lopuksi se on aika robottimainen suoritus, ellei siinä vaihdeta sen enempää kuulumisia.

Taloudelliset instituutiot taas esim. vakuutusjärjestelmän muodossa.

Ehkä tehokkuutta tulisi tarkastella yhteisöllisyyden funktiona. Kun tehokkuus nousee, yhteisöllisyys laskee?

At the end of the day, meillä kaikilla voi olla jättiomakotitalot, 2 laadukasta merkkiautoa, suurimmat lcd-tv:t, uima-allas, lomakiinteistö jne., mutta yhteisöllisyys on jotain muuta kuin mitä tänä päivänä?

***

Toisaalta ihmiset itse ostavat vakuutuksia, käyttävät automaatteja jne. Toisin sanoen he myötävaikuttavat kehityksen suuntaan. Ei siis pidä luddiittimaisesti syyttää teknologiaa ja instituutioita. Joku niitä aina käyttää. Ja niiden käyttöön liittyy yleensä jokin insentiivi, kannustin.

Kun käytät teknologiaa/taloudellisia instituutioita, saat siitä jonkun edun. Taloustiede kuvaa tätä prosessia. Ja kun ihminen käyttäytyy itsekkäästi, käyttäytyy hän periaatteessa anti-yhteisöllisesti.

Jukka kirjoitti...

Taloustieteen syyttäminen - tai minkä tahansa tieteen syyttäminen - harjoitetusta politiikasta on yleisesti ottaen tietysti kohtuutonta.

Hyvä esimerkki oli Vanhasen tutkimukset ja äo-tutkimus yleensä. Vanhasta syytettiin rasismista. Hän toki teki jotain suosituksia mutta suosituksia ei yleensä leimattu rasistiseksi vaan nimenomaan tieteelliset tulokset.
Monet suomalaiset poliittisesti vasemmistolaiset tai vihreät tutkijat tunnustivat Vanhasen työn ja muun äo-tutkimuksen arvon ja kiistivät Vanhasen rasismin (mm. JP Roos), mutta totesivat että "tutkimuksista ei pidä mielestäni tehdä poliittisia johtopääätöksiä". Arvostan heitä rohkeudesta, koska riski oli suuri että heidät olisi kuitenkin leimattu äärioikeistolaiseksi. (Itse tutustuin samoihin aikoihin äo-tutkimukseen yhdessä edellisten kanssa. Johtopäätökseni erosi vain siinä että minusta "tutkimuksista pitää tehdä myös polittiisia johtopäätöksiä mm. maahanmuuton osalta". Heitin ajatuksen "väestönlaatu on julkishyödyke".)

Tieteen pitäisi olla pelkkä messagen tuoja. Johtopäätökset ja poliittiset suositukset pitäisi irtauttaa tieteellisistä tutkimustuloksista.

Mutta onko se sitä esimerkiksi taloustieteen tapauksessa ? Jotenkin hiukan epäilen mutta en tunne asiaa tarpeeksi hyvin.

Aakke kirjoitti...

"Hän tunsi asiakkaansa eikä myöntänyt lainaa, ellei ollut pirun varma, että tämä pystyy maksamaan sen takaisin."

Yhteiskunta oli rakenteeltaan (=PESTLE-rakenne) tällöin paljon yksinkertaisempi. Täten laina-auditointi oli helpompi toteuttaa, kuin nykyisessä kompleksisessa yhteiskunnassa.

"Toisin toimivat 2000-luvun pankkiirit, jotka myönsivät lainoja kenelle tahansa, käärivät niitä yhteen arvopapereiksi ja myivät ne eteenpäin tehdäkseen pikavoittoja."

Korostan edelleen ostajan vastuuta. Jos ostat arvopapereiksi paketoituja asuntolainoja tai mitä tahansa muuta, niin tiedä aina mitä olet ostamassa. Tietty pakkaa sekoittaa se, että luokituslaitosten työntekijöitä painostettiin antamaan tavallista parempi luokitus näille arvopapereille, kuten tässä uutisessa:

"Moody'sin työntekijät kertoivat painostuksesta"
http://www.iltalehti.fi/talous/2010060211789763_ta.shtml

***

Mielestäni Marglin palaa menneisyyteen monessakin mielessä. Intian perinteinen elämäntapa ja amishit ovat aihepiireinä osoituksia tästä. Tavallaan Marglin kaipaa menneisyyteen, jossa yhteiskunta ei ollut niin kompleksinen, ja jossa työ ei ole niin automatisoitunutta ja koneellistunutta:

"Hän korostaa, ettei ole modernisaation vastustaja, mutta sen haittapuolista pitäisi uskaltaa puhua."

***

Marglinia radikaalimpi modernisaation kritisoija löytyy hänkin yliopistomaailmasta - tavallaan. Kun Marglin syyttää taloustieteitä, entinen Californian Berkeleyn yliopiston matematiikan apulaisprofessori Theodore Kaczynski, alias Unabomber, syyttää suoraan teknologiaa.

Tavallaan molemmat ovat väärässä. Ihmiset myötävaikuttavat toiminnallaan yhteiskuntaan ja sen kehitykseen. Toinen syyttää taloustieteitä, toinen teknologiaa, kun se mitä pitäisi tehdä, on että jokaisen tulisi "katsoa peiliin".

Tarkemmin Kaczynskin kirjoituksia voi lukea vaikka Wikisourcesta:

Industrial Society and Its Future
http://en.wikisource.org/wiki/Industrial_Society_and_Its_Future

Luonnollisesti on oikein huomauttaa tässä yhteydessä, että Kaczynski on myös murhaaja.

Aakke kirjoitti...

Oma teoriani on se, että kasvava (työtä korvaavan) teknologian käyttöönotto lisää taloussyklien esiintymistiheyttä. Mielestäni tätä tukee mm. Metsäalan tulevaisuusverstaan loppuraportti 2010. Tässä lainaus raportista:

"Globalisaatiossa, kiinailmiössä ja
tehokkuusajattelussa ei siinä mielessä ole mitään uutta ja erikoista. Uutta on vain vauhti: maa ja metsätalous työllisti suomessa enemmän ja enemmän 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja tietoyhteiskunta 25 vuotta. Jos tämä trendi jatkuu, niin seuraava menestysklusteri työllistää 2,5 vuotta ja
siitä seuraavat vain kuukausia tai päiviä. Tuloksena on perhostalous: yhden kesän klusterit."


Lähde:
http://www.tem.fi/files/27207/Metsaalan_tulevaisuusverstaan_loppuraporttipdf.pdf, sivu 9, neljäs kappale

***

Koska laajemmat kylä- ja kaupunkiyhteisöt muotoutuvat vallitsevan tuotantokulttuurin (maatalous, teollisuus, palvelut, tietotyö jne.) mukaan, vaikuttaa teknologian kehitysaste väistämättä yhteisön sosiaaliseen rakenteeseen ja dynamiikkaan.

Siksi (yhteisöjen) on mahdotonta palata Marglinin "vanhoihin hyviin päiviin" ilman että teknologian kehitysaste ei laske. Kaczynski kertoo tästä manifestinsa "Industrial society and its future"
osiossa "Two kinds of technology".

http://en.wikisource.org/wiki/Industrial_Society_and_Its_Future#Two_kinds_of_technology

Aakke kirjoitti...

Aihetta sivuava uutinen:

Isoja päätöksiä tehdään usein vaistonvaraisesti
Linkki