HS kertoo siitä, miten Nigerissä on onnistuttu pysäyttämään aavikoituminen, kun maanviljelijät ovat alkaneet noudattaa vanhaa perinteistä tapaansa istuttaa puita:
"Maanviljelijät estivät aavikoitumisen Nigerissä
Sahara leviää eteläisessä Afrikassa ja aavikoituminen etenee rajusti. Näin kertoo media meille toistuvasti.
Tunnettu Afrikan maankäytön tutkija Chris Reij on eri mieltä. Kun hän palasi Nigeriin kymmenen vuoden tauon jälkeen, hän hämmästyi.
Paikalliset maanviljelijät olivat kaikkialla vallanneet hiekkaerämaata istutuksin.
Reij ajoi autiomaassa 800 kilometriä itään pääkaupunki Niameystä ja hämmästeli.
Puita riitti koko matkalla. Dan Sagan kylä oli aavikolla 1990-luvun alussa puuton, mutta nyt puita on siellä arviolta satakunta kappaletta hehtaarilla.
Reij arvioi, että Nigerissä on istutettu sata miljoonaa puuta 20 vuoden aikana. Hän kyseli syitä muutokseen. Viljelijät ovat kylä kylältä ottaneet puiden istutuksen osaksi arkista maataloutta.
Puita on Nigerissa osattu istuttaa aina. Kolonialismin aikaan suosittiin vain pähkinäviljelmiä.
Valtio omisti välillä viljelymaat. Se häivytti tunteen siitä, että maista ja metsistä täytyy pitää huolta. Siksi kuivina aikoina Nigerin eri heimot hakkasivat surutta puita."
Vaikuttaa siltä, että Nigerissä on onnistuttu uudelleenaktivoimaan perinteiset yhteisölliset instituutiot julkishyödykkeen (=metsä) tuottamisessa. Asiaa on käsitelty laajemmin tässä. Julkishyödykkeen tuottamisen mahdollistavien instituutioiden luonne ei tosin selvinnyt minulle ainakaan vielä. Selvältä ainakin vaikuttaa, että se että valtio aikoinaan otti maan haltuunsa, katkaisi puun istutuksen perinteen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti