lauantaina, elokuuta 25, 2007

Pankkijärjestelmän ongelmat, yhteisöllisyys ja rotu

Kuten aiemmassa postauksessani mainitsin pankkijärjestelmän kriisi selittyy osittain amerikkalaisten halulla lisätä ongelmavähemmistöjen omistusasumista. Pyrin tässä postauksessa tarkastelemaan asiaa perusteellisemmin sekä rotututkimuksen että behavioristisen taloustieteen näkökulmasta. Rotututkimus auttaa meitä ymmärtämään, miksi yritys nostaa vähemmistöjen omistusasumista epäonnistui. Behavioristinen taloustiede auttaa taas ymmärtämään syitä, miksi omistusasumista haluttiin alunperin lisätä.

Mm. behavioristisen taloustieteilijöiden - esimerkiksi Samuel Bowlesin - mukaan lähiö, jossa omistusasuntojen osuus on korkea, on yhteisönä toimivampi (has a higher collective efficacy) kuin lähiö jossa on alhainen omistusasuntojen osuus. Yhteisöllinen toimivuus merkitsee käytännössä korkeaa lainkuuliaisuutta ja korkeaa luottamuksen tasoa. Lain rikkomuksiin ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen puututaan helpommin. Poliisin kanssa tehdän helpommin yhteistyötä. Vanhemmat osallistuvat aktiivisemmin koulujen vanhempaintoimikuntiin. Lähiön palvelujen leikkauksiin reagoidaan helpommin. jne. jne.

Bowles väittää, että omistusasuminen on jopa merkittävämpi lähiön yhteisöllistä toimivuutta parantava tekijä kuin etninen homogeenisuus.

Robert Sampson, Steven Raudenbush ja Felton Earls ovat tutkineet Chicagon lähiöitä ja todenneet selvän positiivisen korrelaation yhteisön toimivuuden ja omistusasumisen välillä.

Koska omistusasumisen ja yhteisöllisyyden positiivinen korrelaatio tiedettiin, USA:ssa asetettiin päämääräksi nostaa omistusasumista ongelmavähemmistöjen keskuudessa - erityisesti siis mustien omistusasumista. Hanketta tuettiin monin tavoin kuten Steve Sailer kertoo. Ajatus oli kaunis ja ehdottomasti kannatettava. Toteutus epäonnistui ainakin osittain.

Ongelmaksi muodostui ... (Poistettua tekstiä Suomessa vallitsevan sananvapauden rajoittamispolitiikan takia.)

Rotujen personaallisuseroja on käsitelty mm. professori J. Philippe Rushtonin kirjassa Race, Evolution, and Behavior, jonka lyhennelmä löytyy täältä.

3 kommenttia:

عرقي, عنصري kirjoitti...

Ajatteletko, että Suomessa ei köyhillä ole ongelmia hoitaa lainojaan. Köyhillä on yleensä pulaa rahasta...Siksi heitä sanotaa köyhiksi..
Hauskoja nuo sinun rotuteoriasia.

Jukka kirjoitti...

Tekstistäni kävi vallan hyvin ilmi että en väittänyt että selitykseni olisi ollut tyhjentävä. Tottakai köyhillä on suurempia vaikeuksia maksaa lainoja kuin rikkailla.

Esittämäni teoriat rodusta saattavat olla hauskoja kun asiaa ns. puusta katsoo. Ne vain sattuvat olemaan varsin vallitsevia alan tutkijoiden keskuudessa.

Suomalainen kasvatustieteen professori Keltikangas-Järvinenkin mainitsee kirjassaan Temperamentti, että ihmisryhmien välillä on perinnöllisiä temeramenttieroja.

Jos kokonaisten kirjojen lukeminen on sinulle henkisesti raskasta suosittelen että luet kirjasta sivut 109 - 116. Hämmästyt miten paljon todellisuus ja omat edistykselliset kuvitelmasi eravat !

Hauskoja lukuhetkiä.

Anonyymi kirjoitti...

Varmaan suurin selittävä tekijä omistus/vuokra-asumisen ja yhteisöllisyyden välillä on asukkaiden vaihtuvuus. Jos vaihtuvuus on kova, on yhteisöllisyyden tasokin alhainen.

Kun sama ihmiskokonaisuus on yhdessä pitkän aikaa, kasvaa myös todennäköisyys sille, että ihmisten välille syntyy vuorovaikutussuhteita. Rodusta riippumatta.