Maahanmuutosta kiistellään ja tapellaan, mutta useimmat ovat kuitenkin samaa mieltä että maahanmuuttajien integroituminen on hyvä asia. Integroituminen ei tietysti tarvitse tarkoittaa sitä, että hindu-maahanmuuttajan pitää alkaa juoda olutta ja syödä pihviä tai että kurdi-maahanmuuttajan tarvitsisi luopua yritteliäisyydestään, vaan että pitäisi integroitua vaikkapa arvoihin kuten naisten oikeus päättää elämästään.
Integroitumisen takia gettoutumista pidetään huonona asiana. HS:ssä haastateltiin musliminaista joka kertoi, että kun hän saapui perheensä mukana Suomeen kauan sitten, he pelasivat jalkapalloa suomalaisten poikien kanssa. Mutta sitten muslimeja tuli enemmän ja "omat" katsoivat pahalla tämmöistä.
1991 Saksan liittotasavaltaan tehollisesti muutti 16 111 000 DDR:läistä. Nämä puhuivat saksaa mutta heillä oli erilainen kulttuuri ja arvomaailma. He gettoutuivat suurelta osin omiin enklaaveihinsa eli entisen DDR:n alueelle. Eivät integroituneet. Osa muutti DDR-getosta pois.
HS: Itäsaksalaisuus määritellään yhä usein vähän samalla tavalla kuin maahanmuuttajuus. Itäsaksalaisiksi voidaan katsoa paitsi DDR:ssä itse eläneet myös heidän lapsensa. Kuten on toisen polven maahanmuuttajia, voi olla toisen polven itäsaksalaisia. Osalla nuorista saattaa olla radikaalimpia mielipiteitä kuin vanhemmillaan.
Toisin sanoen sama ilmiö kuin vaikkapa Ranskan muslimilähiöissä - toisen polven maahanmuuttajat ovat radikaalempia kuin vanhempansa.
Samalla tavalla kuin Ranskassa muslimimaahanmuuttajat eivät identifioidu ranskalaisiksi, DDR-maahanmuuttajat eivät identifioidu saksalaisiksi vaan itäsaksalaisiksi.
Vaikka maahanmuutosta puhuminen on tietysti hiukan kyseenalaista itäsaksalaisten tapauksessa, dynamiikka on sama, ongelmat ovat samoja ja ratkaisutkin ovat todennäköisesti samoja.
Ongelmat tulivat konkreettisesti esille Thueringenin ja Saksin osavaltiovaaleissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti