Individualismi ja ihmisoikeuspuhe

Kahden brittiprofessorin Paul Collierin ja John Kayn kirja Greed is Death : Politics After Individualism on lähes täysin linjassa sen ajattelun kanssa, mitä olen blogissani yli 15 vuotta esittänyt. Collier on kirjoittanut monia muitakin erinomaisia kirjoja mm. kansallisvaltion merkityksestä ja olen referoinut sen tässä.

Tämän kertaisen kirjan referointi on nyt tässä. Yksi näyte referaatista alla.

Oikeuksista kiihkoilevat sekä vasemmistolaiset että oikeistolaiset. Omistusoikeutta uhkaa verotus ja verotus on oikeiston fundamentalisteille varkautta. Libertaarifundamentalistit näkevät yleisen asevelvollisuuden rikkovan kansalaisten vapautta – yleinen asevelvollisuus on heille orjuutta. Vasemmalla ihmisen oikeus saada kunnioitusta vakaumukselleen edellyttää, että kansalaisella on muka oikeus kieltäytyä asepalveluksesta jopa Suomen kaltaisessa Rajamaassa. 

Collier ja Key osoittavat millaisiin äärimmäisyyksiin ihmisoikeuspuhe voi mennä:

Nykypäivänä saattaa tuntua oudolta, että pedofiilijärjestö Paedophile Information Exchange (PIE) teki vuodesta 1974 vuoteen 1984 Britanniassa julkisesti propagandaa sen puolesta, että lapsilla pitää olla oikeus seksiin – mukaan lukien seksiin paljon itseään vanhempien miesten kanssa. PIE oli jäsenjärjestö ihmisoikeusjärjestössä National Council for Civil Liberties, johon kuului monia organisaatioita jotka edistivät sosiaalisia pyrkimyksiä ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

(…)

Sama päättely, joka oikeuttaa epäilyn sitä kohtaan että lapsilla pitää muka olla “oikeus” seksiin, oikeuttaa epäilyn sitä kohtaan että lapsilla pitää olla “oikeus” valita oma sukupuolensa.