HS:ssä puhuttiin siitä että elinajanodote on laskenut ja kuolleisuus noussut. Kyse ei ole vain suoranaisista koronakuolemista vaan hoitojonojen piteneminen ilmeisesti myös alentaa elinajanodotetta. Esimerkiksi syöpädiagnoosi saadaan liian myöhään. Hoitojonojen piteneminen tietysti johtuu suurelta osalta koronasta mutta osittain myös terveydenhuoltoalan työvoimapulasta.
Toisaalta Suomessa kehitys on vuoteen 2020 edelleen ollut hyvä:
Elinajanodote on hyvä mittari yleisen hyvinvoinnin tasolle, mutta erityisesti terveydenhuollon tehokkuudelle. BKT saattaa olla korkea ja nousussa, mutta jos elinajanodote laskee, jotain on pahasti vialla.
Suomessa tilastoinnin taso on onneksi hyvin korkea, joten hälytyskellot kyllä soivat heti, jos huono kehitys jatkuu.
Kansainvälisenä vertailuna voi tarkastella muita maita.
1. Eteläisen Afrikan maiden elinajanodote romahti HIV-epidemian aikaan. Esimerkkimaa Botswana on Afrikan mantereen varakkaimpia suurten raaka-ainevarojen takia. Botswana on myös Afrikan stabiileimpia demokratioita päinvastoin kuin monet muut raaka-aineilla rikastuneet maat. Siksi varallisuus on nostanut taloudellista hyvinvointia koko väestöllä eikä sitä ole käytetty vain eliitin rikastumiseen ja sortokoneiston ylläpitoon.
2. USA:ssa valkoisen väestön elinajanodote on laskenut pitkään. Alla on kuolleisuuskäyrä:
'
HS kirjoitti:. YHDYSVALTOJEN vähän koulutettujen viisikymppisten valkoisten kuolleisuus on ylittänyt samanikäisten mustien kuolleisuuden. Mustat amerikkalaiset ovat perinteisesti olleet valkoisia huono-osaisempia lähes kaikilla mittareilla. Vielä vuonna 1999 keski-ikäisten kouluttamattomien amerikkalaisten kuolleisuus oli 30 prosenttia mustia pienempi; vuonna 2015 se oli 30 prosenttia mustia korkeampi.
Elinajanodotteen kokonaiskehitys on ollut heikohkoa jos vertaa Pohjoismaihin tai jopa Meksikoon - kasvu on käytännössä pysähtynyt:
3. Intian Keralan osavaltiossa BKT on murto-osa USA:n BKT:sta, mutta elinajanodote on nyt 75,2 vuotta kun se USA:ssa on 77,2 vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti