Lännessä puhutaan yleensä, että individualismi on parempi kuin kollektivismi, mutta asiaa voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta. Voidaan esittää kaksi kysymystä:
1) mitä hyötyä on kollektivismista ja mitä haittaa?
2) mikä aiheuttaa sen, että toiset kulttuurit ajautuvat vuosisatojen mittaan kollektivistiseksi, toiset individualistiseksi?
Tutkimusten mukaan patogeenien yleisyys ennustaa kollektivistista kulttuuria, missä normien noudattamista ja sosiaalista harmoniaa preferoidaan enemmän kuin yksilön vapautta. Japanissa ei maskien käytöstä tarvita säännöksiä, koska sosiaalinen paine panee ihmiset käyttämään niitä. Tässä suhteessa kollektiivinen kulttuuri edistää hyvinvointia eli on tehokasta taloustieteen termiä käyttääkseni.
Kuvio on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi, jos sitä aletaan kaivella:
Kollektiivista kulttuuria selittävä yksittäinen tekijä on toisen tutkimuksen mukaan lähinnä tietyn geenin alleelijakautuma ("allele carriers of the 5-HTTLPR functional polymorphism"). Mitä enemmän S-alleelia sitä kollektiivisempi kulttuuri, mitä enemmän L-alleelia sitä individualistisempi kulttuuri.
Kumpi siis selittää kollektiivisuuden - ihmisten alleelijakautuma vai patogeenit? Ristiriitaa ei todellisuudessa ole: patogeenien suuri määrä luo ympäristön, missä S-alleeli lisääntyy ja S-alleelin lisääntyminen muuttaa kulttuuria kollektiivisempaan suuntaan.
S-alleeli vaikuttaa nimittäin ihmisen käyttäytymiseen - mikä käyttäytyminen ilmeisesti panee ihmisen sitten myös toimimaan niin että kulttuuri muuttuu kollektivistisemmaksi jos S-alleelin frekvenssi väestössä on tarpeeksi korkea:
Evidence from behavioural genetics indicates that the S allele of the serotonin transporter gene (5-HTTLPR) is associated with increased negative emotion, including heightened anxiety , harm avoidance , fear conditioning, attentional bias to negative information as well as increased risk for depression in the presence of environmental risk factors . In particular, exposure to chronic life stress, such as interpersonal conflict, loss or threat, is considered a well-known environmental risk factor for depression in S allele carriers of the 5-HTT.
Mielenkiintoista on kuitenkin että kollektiivisissa kulttuureissa on jokin piirre, joka kuitenkin alentaa stressiä niin että vaikka kollektiivisissa kulttuureissa S-alleeli on paljon tavallisempi kuin L-alleeli, stressi/ahdistus/depressio-tasot ovat alempia kuin individualistisessa kulttuurissa.
Tuloksia paperista:
- Collectivistic cultures were significantly more likely to comprise individuals carrying the S allele (katso kuva)
- Results indicate that allelic frequency of S carriers was the only significant predictor of individualism–collectivism across 29 nations (verrattuna bruttokansantulooon, tuloeroihin yms.)
- Nations with a higher frequency of S allele carriers showed a lower prevalence of anxiety and mood disorders (vaikka siis yksilöillä S aiheutti ahdistusta, depressiota yms.) Kollektiivinen kulttuuri ilmeisesti siis alensi sekä patogeenien haittoja että alensi stressiä joka olisi aiheuttanut ahdistusta/masennusta
- historical, but not contemporary, pathogen prevalence predicts cultural variability of individualism–collectivism due to increased S allelic frequency of the serotonin transporter gene.
Olen itse miettinyt että mistä suomalaisen yhteiskunnan kasvavat nuorten mielenterveysongelmat johtuvat. Kaikilla tuntuu olevan siihen joku selitys ilman vähäisimpiäkään todisteita. Spekuloin: Yhteiskunnan muuttuminen vähemmän kollektiiviseksi voisi aiheuttaa mielenterveysongelmien lisääntymistä? Samaan aikaan kun taas innovaatio, suvaitsevaisuus yms. lisääntyvät ja teamipelaamnen esimerkiksi työpaikalla vähenee?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti