perjantaina, marraskuuta 29, 2019

Albanialaisten kunninkulttuuri - osa 1

Suomeen on muuttanut varsinkin Kosovon sodan jälkeen varsin runsaasti albanialaisia, jotka ovat antropologian näkökulmasta viimeisiä kantaeurooppalaisia kansoja, jotka elävät kunniankulttuurissa. Sukujen väliset riidat ja verikostot ovat osa albanialaista kulttuuria siinä missä romanikulttuuriakin. 

 HS:n jutussa Kampin ampumavälikohtauksesta tulee esiin selkeitä kunniankulttuurin piirteitä:

Uhrien puolelta kerrottiin kuulemisissa useita kertoja, että syytetyn suku olisi yrittänyt painostaa heidän sukuaan pois Suomesta. ”Tiedän hänen veljensä sanoneen, että joko te olette tai me olemme täällä Suomessa”, yksi veljeksistä sanoi. Syytä tällaiseen väitettyyn uhkailuun hän tai kukaan muukaan ei ole osannut kertoa. Miehen mukaan rakennusyrittäjä on ollut riidoissa ainakin hänen setänsä kanssa. 

...

 ”Haetaan sopua tai sitten voidaan kostaa?” syyttäjä Keskinen tiedusteli todistajalta sukujen välisestä toimintakulttuurista Kosovossa. 

 ”Ensimmäisestä päivästä lähtien, kun on lyöty, olemme yrittäneet saada sopua”, syytetyn veli vastasi. 

 Syytetyn asianajaja Mikko Helenius puolestaan kysyi veljeltä, mitä hyötyä toinen suku haki painostuksella ja väkivallalla? ”Rahaa”, mies vastasi. 

 Todistajan mukaan myös hänen luonaan kävi muutamia kuukausia ennen ampumistapausta viiden miehen uhkailuporukka. Uhkailijat eivät olleet ampumistilanteessa uhreina olleita veljeksiä, mutta kuitenkin heidän lähipiiriään. 

 Syytetyn veli nosti yllättäen esiin, että sukujen riitaan liittyen on laadittu Kosovossa sopimus, jonka mukaan verikostoa ei pitäisi tapahtua tiettyyn päivämäärään mennessä. ”1. joulukuuta asti lupaus rauhasta”, mies kertoi sopimuksesta.

Myös romanikulttuurin väistämisen ajatus tulee esille:

"Toista sukua on painostettu poistumaan Suomesta”, aluesyyttäjä Nina Keskinen taustoitti asiaa pääkäsittelyn ensimmäisenä päivänä.

Albanialaisten kunniankulttuuriin kuuluu muuten varsin hauskakin piirre: miestä ei saa ampua jos hän on liikkeellä äitinsä kanssa.

PS. Otan mielellään vastaan kommentteja, linkkejä ja kokemuksia liittyen albanialaisten kunniankuluttuuriin.

1 kommentti:

Qroquius Kad kirjoitti...

Mielestäni pohjoismaalaisen yhteiskunnan ei pitäisi hyväksyä tällaista alemmalla kehitystasolla olevien kultturi-ilmiötä. Vastaavanlaisia ilmiöitä oli toki muinaisgermaanienkin kulttureissa, ja oletettavasti suomalaisten heimojenkin keskuudessa.

Silti meillä tiedetään olleen oikeuslaitos jo esikristilliseltä ajalta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomarinympyr%C3%A4

Noilla muodostelmilla uskottiin käydyn käräjiä siitä, kuka on tehnyt väärin ketä kohtaan, ja mitä yhteisö määrää tekijälle langetettavaksi seuraamukseksi uhrin kärsimän vääryyden hyvitykseksi. Tämä tehtiin, ettei uhrin tai hänen omaistensa olisi tarvinnut lähteä hakemaan hyvitystä omin käsin. - Vaikka sittemmin on osoitettu, etteivät "tuomarinympyrät" liittyneet oikeudenkäyttöön vaan hautajaisiin, ei ole mitään syytä kuvitella, ettei muinaissuomalaisilla olisi ollut vakiintuneita oikeudenkäytön muotoja;
käräjistä on kyllä siinä määrin perimätietoa eri puolilta maatamme.

Albaanit eivät näköjään ole koskaan kehittyneet näin korkealle sivistystasolle, tai sitten ovat taantuneet siltä, ehkä turkkilaisvalloituksen myötä? Tuskin kuitenkaan; eihän samanlaista alkukantaisuutta ole jäänyt ainakaan samassa mitassa muiden Balkanin kansojen keskuuteen.

Kuten mustalaisistamme nähdään, eivät kehittymättömät kulttuurit myöskään siitä kehity, että niitä otetaan sivistyksen pariin:
jos hollituvan väki päästetään salin puolelle, ei meno siitä siistiydy, vaan ne tuovat hollituvan meiningin saliin.
(https://pbs.twimg.com/media/ECznsA6XYAAfkUk.jpg)

Kehittyneet kansat ovat perustaneet oikeusjärjestelmiä nimenomaan estämään alkukantaisen koston ja verikoston loputtomien kierteiden syntymisen.
Toisaalta oikeuslaitoksen tehottomuus voi olla omiaan herättämään kehittyneidenkin kansojen keskuudessa samankaltaisia ajatuksia:

jos aikuinen ulkomaalainen raiskaa kymmenvuotiaan pikkutytön, ja oikeuslaitos katsoo teon olleen vähäinen, koska lapsi ei vastustellut tarpeeksi (eli ei pystynyt voittamaan tappelussa aikuista miestä), voi lapsen isän, sedän, enon ja isoveljen mielessä alkaa kyteä, että olisikohan sekin vähäinen rikos, jos menisimme ja hakkaisimme tuon sairaalakuntoon.

Hänhän ei olisi vastustellut tarpeeksi, kun ei olisi pystynyt voittamaan meitä neljää...

Mielstäni oikeuslaitoksen ei kannattaisi yllyttää tällaiseen ajatteluun joko
hyväksymällä kehittymättömien kulttuurien alkukantaista käytöstä tai
antamalla törkeistä rikoksista lepsuja tuomioita, jotka eivät tuo hyvitystä uhrille eikä omaisille.

Nämä kun saattavat ruokkia toisiaan.