Ihmisen älykkyyden on usein väitetty kehittyneen siksi, että ihminen on sosiaalinen eläin ja sosiaalisessa ympäristössä tarvitaan isommat aivot, jotta pärjää kilpailussa lajitoverien kanssa. Sosiaalinen tilanne johtaa kilpavarusteluun ja älykkyyden nopeaan kasvuun.
Teoriassa on suuret ongelmansa, koska mm. tikoilla ja mehiläisillä on osoitettu sosiaalisilla lajeilla aivojen koon olevan selkeästi alhaisempi kuin vähemmän sosiaalisilla lajeilla. On myös viitteitä siihen, että Neandertaalin ihminen oli älykkäämpi kuin nykyihminen ja että nykyihmisen aivojen koko on laskenut oleellisesti aikaisemmasta.
Toisaalta moni tutkija on täysin eri mieltä. Mm. eläinten käyttäytymisen huippututkija Kevin Laland arvelee, että sosiaalinen oppiminen voi kasvattaa tarvetta isoille aivoille. Sosiaalinen oppiminen ei nimittäin ole pelkästään matkimista vaan tehokas sosiaalinen oppiminen on nimenomaan strategista. On kyettävä mm. päättelemään keneltä kannattaa oppia ja milloin sosiaalinen oppiminen on tehokkaampaa kuin se, että tutustuu asioihin itse perusteellisesti (ei-sosiaalinen oppiminen).
.. animals do not require a big brain merely to engage in social learning, as studies of bees, ants, and flies compellingly demonstrate. Rather, if social learning is partly responsible for the evolution of larger brain size in primates, it is because natural selection has favored more and more efficient social learning. ...the key driver would have to be selection for more strategic, accurate, and cost-effective forms of copying, as well as for other cognitive, social, and life-history variables that enhance the efficiency of knowledge transfer between individuals, rather than selection for more copying. The greater amounts of copying exhibited by large-brained compared to small-brained primates were, almost certainly, just incidental outcomes of the former’s greater proficiency at social learning. Copying ability, rather than copying frequency, was the causally relevant variable
the results were extremely clear. We found that innovation rate correlated positively with a variety of measures of relative and absolute brain size, controlling for the phylogenetic relatedness of species, research effort, and other biases. Likewise, the reported incidence of social learning also co-varied strongly with brain size measures.96 What is more, the incidence of innovation and social learning were tightly correlated. Big-brained species of primates invented more new behavior, and copied more, than small-brained species, precisely as Wilson had anticipated."
Teoriassa on suuret ongelmansa, koska mm. tikoilla ja mehiläisillä on osoitettu sosiaalisilla lajeilla aivojen koon olevan selkeästi alhaisempi kuin vähemmän sosiaalisilla lajeilla. On myös viitteitä siihen, että Neandertaalin ihminen oli älykkäämpi kuin nykyihminen ja että nykyihmisen aivojen koko on laskenut oleellisesti aikaisemmasta.
“We found that social species invested less than solitary species in key, central-processing, higher-cognition brain regions called mushroom bodies, involved in learning, memory and sensory integration,” says O’Donnell.
“We suggested that extensive cooperation and overlap of interests in insect colonies may promote a form of distributed cognition, so it’s exciting to see the patterns we found replicated in a very different system, but potentially for similar reasons.”
And even humans might not be immune to this effect. “There is some evidence, albeit controversial, for a reduction in human brain volume in the last few tens of thousands of years,” says O’Donnell. “Skull measurements suggest about a tennis-ball’s-worth of brain volume has been lost.”
But he poses the question of whether aside from increased social collaboration, this is also down to cognitive offloading to developments and technology such as fire, oral traditions and writing.
And Byrne points out that Neanderthals seem to have had larger brains than us, even though they were not especially large-bodied. “If you really wanted to speculate, you might wonder if they were less genuinely cooperative than our ancestors, who then got the benefit of not needing such a large brain,” he says.
Ongelma alkuperäisessä teoriassa on ehkä se, että ajateltiin sosiaalisten lajien pelkästään kilpailevan lajitoveriensa kanssa. Todellisuudessa sosiaalisuus merkitsee joillain lajeilla nimenomaan suurempaa yhteistyötä, ei vain suurempaa kilpailua. Taloustieteen termein syntyy runsaasti positiivisia ulkoisvaikutuksia. Kun lajitoveri puolustaa pesäänsä petolintua vastaan, se samalla puolustaa vieressä asuvan lajitoverin pesää - ehkä tahtomattaan. Lajeilla, jotka kykenevät oppimiseen, myös oppiminen on paljon helpompaa, kun eletään lähellä samanlajisia. Sosiaaliseen oppimiseen ei tarvita EHKÄ yhtä paljon älyä kuin itseoppimiseen.Toisaalta moni tutkija on täysin eri mieltä. Mm. eläinten käyttäytymisen huippututkija Kevin Laland arvelee, että sosiaalinen oppiminen voi kasvattaa tarvetta isoille aivoille. Sosiaalinen oppiminen ei nimittäin ole pelkästään matkimista vaan tehokas sosiaalinen oppiminen on nimenomaan strategista. On kyettävä mm. päättelemään keneltä kannattaa oppia ja milloin sosiaalinen oppiminen on tehokkaampaa kuin se, että tutustuu asioihin itse perusteellisesti (ei-sosiaalinen oppiminen).
.. animals do not require a big brain merely to engage in social learning, as studies of bees, ants, and flies compellingly demonstrate. Rather, if social learning is partly responsible for the evolution of larger brain size in primates, it is because natural selection has favored more and more efficient social learning. ...the key driver would have to be selection for more strategic, accurate, and cost-effective forms of copying, as well as for other cognitive, social, and life-history variables that enhance the efficiency of knowledge transfer between individuals, rather than selection for more copying. The greater amounts of copying exhibited by large-brained compared to small-brained primates were, almost certainly, just incidental outcomes of the former’s greater proficiency at social learning. Copying ability, rather than copying frequency, was the causally relevant variable
the results were extremely clear. We found that innovation rate correlated positively with a variety of measures of relative and absolute brain size, controlling for the phylogenetic relatedness of species, research effort, and other biases. Likewise, the reported incidence of social learning also co-varied strongly with brain size measures.96 What is more, the incidence of innovation and social learning were tightly correlated. Big-brained species of primates invented more new behavior, and copied more, than small-brained species, precisely as Wilson had anticipated."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti