Maaseutu ei herätä minussa enää myönteisiä tunteita. Luonto herättää mutta maaseutu ei.
Luontoihmisenä olen varsin kyllästynyt susien salakaatoon. Ymmärrän toki että maaseudun ihmiset ovat huolissaan lastensa ja karjansa turvallisuudesta, mutta Suomessa tuntuu vallitsevan suoranainen petohysteria alle kahdesta sadasta sudesta vaikka Virossa ei vastaavaa hysteriaa ole suuremmasta susi-kannasta. Yksi selitys asiantilaan lienee se, että Suomessa on laajoilla subventioilla pyritty pitämään maa niin sanotusti kokonaan asuttuna. Virossa maaseudulla on tyhjää ja luontomatkailun osuus toimeentulosta lienee korkeaa.
Koko maan pitäminen asuttuna on yksi osa hyvinvointivaltiota, jonka taloudellinen perusta on murtumassa tulonsiirtojen liiallisen kasvun takia. Tulonsiirrot ovat kasvaneet selvästi nopeammin kuin BKT. Kansan enemmistö toki tukee edelleen verojen nostoa, ja laajan sosiaalivaltion ylläpitoa.
Kansan enemmistön tahto voi toki johtaa valtion velkaantumisen jatkumiseen, hyvinvointivaltion kestävyysvajeen edelleen heikkenemiseen jne. mutta pitkän päälle tällainen tahto ei ole kestävällä pohjalla. Luottamus siihen että taloudellinen kasvu tulee jatkossa luomaan edellytykset velan kasvun pysähtymiseen ei juuri tällä hetkellä vaikuta kovinkaan perustellulta mielipiteeltä.
Maatalouden kansallinen tuki, yli-investoinnit maaseudun infrastruktuureihin, metsätalouden tuet - kaikki nämä maksavat ja kaikki nämäkin tulonsiirrot on otettava uuteen harkintaan. Subventoinneilla ei luoda tervettä yhteiskuntaa, vaan narisijoiden yhteiskunta missä omista saavutetuista eduista pyritään pitämään kiinni sen sijaan että keskityttäisiin taloudelliseen toimeliaisuuteen.
Luontoihmisenä olen varsin kyllästynyt susien salakaatoon. Ymmärrän toki että maaseudun ihmiset ovat huolissaan lastensa ja karjansa turvallisuudesta, mutta Suomessa tuntuu vallitsevan suoranainen petohysteria alle kahdesta sadasta sudesta vaikka Virossa ei vastaavaa hysteriaa ole suuremmasta susi-kannasta. Yksi selitys asiantilaan lienee se, että Suomessa on laajoilla subventioilla pyritty pitämään maa niin sanotusti kokonaan asuttuna. Virossa maaseudulla on tyhjää ja luontomatkailun osuus toimeentulosta lienee korkeaa.
Koko maan pitäminen asuttuna on yksi osa hyvinvointivaltiota, jonka taloudellinen perusta on murtumassa tulonsiirtojen liiallisen kasvun takia. Tulonsiirrot ovat kasvaneet selvästi nopeammin kuin BKT. Kansan enemmistö toki tukee edelleen verojen nostoa, ja laajan sosiaalivaltion ylläpitoa.
Kansan enemmistön tahto voi toki johtaa valtion velkaantumisen jatkumiseen, hyvinvointivaltion kestävyysvajeen edelleen heikkenemiseen jne. mutta pitkän päälle tällainen tahto ei ole kestävällä pohjalla. Luottamus siihen että taloudellinen kasvu tulee jatkossa luomaan edellytykset velan kasvun pysähtymiseen ei juuri tällä hetkellä vaikuta kovinkaan perustellulta mielipiteeltä.
Maatalouden kansallinen tuki, yli-investoinnit maaseudun infrastruktuureihin, metsätalouden tuet - kaikki nämä maksavat ja kaikki nämäkin tulonsiirrot on otettava uuteen harkintaan. Subventoinneilla ei luoda tervettä yhteiskuntaa, vaan narisijoiden yhteiskunta missä omista saavutetuista eduista pyritään pitämään kiinni sen sijaan että keskityttäisiin taloudelliseen toimeliaisuuteen.
33 kommenttia:
Sahataan suomi kahtia ja jätetään turku tampere helsinki kolmio omaksi valtioksi ja muu suomi omaksi, tulkonn molemmat toimeen omillaan ..
Olen sekä samaa että eri mieltä. Tulonsiirtojen osalta, ei ole ihan täysin noin. Tulonsiirtojen osuus BKT:sta on kasvanut kyllä, mutta vastaa aika hyvin ikärakennetta.
Tulonsiirtojen merkitys tulojen tasauksessa, sekä vero- että saamapuolella ei ole historiallisesti korkealla
http://www.stat.fi/til/tjt/2010/tjt_2010_2012-05-23_tau_002_fi.html
Vuosina 91-96 tasausvaikutus oli hyvin korkea. Tasaisimman tulojen jakautumisen vuodet Suomen historiassa ovat 1987 ja 1992, jolloin nettotulojen ginkerroin oli alle 0.2. Vuoden 2007 tulonjakautuminen oli epätasaisinta yli 30 vuoteen.
Alarmismi subventioista on mielestäni siksi vähän virheellinen. Tulonsiirtojen nettotasoa suurempi ongelma onkin niiden epätarkoituksenmukaisuus jota toki tässä arvosteletkin.
Subventoinneilla ei luoda tervettä yhteiskuntaa, siitä olen samaa mieltä. Verojen taso on Suomessa edelleen korkea, mutta historiallisesti se on ollut korkeampikin. Oma näkemykseni on, että verotusta pitäisi keventää, mutta en näe tulonsiirtojen tasoa niinkään kuin niihin liittyviä kannustinvaikutuksia tässä ongelman keskiönä. Tanskassa tulonsiirtojen taso on korkeampi, mutta työllisyysaste on myös parempi. Siellä tosin pinta-alakin on huomattavan pieni, eikä julkista sektoria rasita samanlainen aluepoliittinen paine kuin Suomea.
Olen viimeisestä kappaleesta kyllä samaa mieltä, siis yli-investoinneista, subventioista jne. Kannatan ennenkaikkea systeemin tehokkuuden parantamista.
Olen myös täysin samaa mieltä petohysteriasta. Se saa maalaiset näyttämään säikyiltä luontoa vieroksuvilta kitisijöiltä. Tunnen monia metsästäjiä. Heidän en ole kuullut olleen huolissaan susikannasta.
Tiedemies: "Tanskassa tulonsiirtojen taso on korkeampi, mutta työllisyysaste on myös parempi. Siellä tosin pinta-alakin on huomattavan pieni, eikä julkista sektoria rasita samanlainen aluepoliittinen paine kuin Suomea."
Kaupungistumisaste on Tanskassa 87 prosenttia ja Suomessa 63 prosenttia (Wikipedian). On aikalailla selvää, että työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat paljon paremmin kaupingeissa kuin maalla.
Ja kun vielä huomioidaan skaalaedut, joita suurempi väestöpohja tuottaa (sekä julkisella että yksityisellä sektorilla), niin äkkiä se valitun politiikan hintalappu on paljon korkeampi kuin ne - sinällään mittavat - tulonsiirrot haja-asutusalueille.
Jukka:
"Virossa maaseudulla on tyhjää ja luontomatkailun osuus toimeentulosta lienee korkeaa."
Jaa'a, samaisen lähteen mulaan Viron kaupungistumisaste on noin 69 %, eli ei erityisen paljon korkeampi kuin Suomen.
Hauskana nyanssina, Länsi-Euroopassa Suomea pienempi kaupungistumisaste on sellaisissa maissa kuin: Irlanti (61 %), Kreikka (61 %) ja Portugali (59 %)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupungistuminen
Kari
No joka tapauksessa Virossa se on korkeampi. Vaikea tietysti sanoa kuinka veratilukelpoisia luvut ovat. Ehkä Virossa asutaan enemmän kuntakeskuksissa ja annetaan susien olla rauhassa.
No pidän kiinni mielipiteestäni että mitä vähemmän maaseutua subventoidaan sitä vähemmän siellä on niitä petohysteerikkoja jotka jatksavat metsään asti mennä pyssy kädessä.
Tuuli on tosiaan kääntymässsä, mutta aivan toiseen suuntaan.Kannattaa lukea Osmo Soininvaaran kirjoitus Mukavat kaupungit menestyvät.
http://www.soininvaara.fi/2012/07/29/mukavat-kaupungit-menestyvat/
Hänen mielestään tulevaisuuden kaupunki onkin 30. 000 asukkaan maalaiskaupunki,missä asukaspohja riittää hyviin palveluihin, mutta Suomen luonto ja mökit ovat lähellä.
Täälllä pk- seudulla on suurin osa Suomen hallinnosta, kulttuuripalveluista ja tutkimuksesta, jotka on tuotettu koko maasta kerätyillä verovaroilla.
Samoin täällä on yli 100 yritysten pääkonttoria, jotka maksavat veronsa ja joiden isopalkkainen johtajisto maksaa veronsa tänne. Suurin osa niiden tuotannosta on kuitenkin muualla Suomessa: vientiteollisuus, maaseudun luonnonvarojen hyödyntäminen etc. Talvivaara Oy: n pääkonttori rahoittaa Espoota, mutta arvokkaat malmit tulevat Kainuusta ja myrkyt jäävät sinne.
En puhunut aiheesta pääkaupunkiseutu kontra pikkukaupunki sanallakaan.
"Täälllä pk- seudulla on suurin osa Suomen hallinnosta, kulttuuripalveluista ja tutkimuksesta, jotka on tuotettu koko maasta kerätyillä verovaroilla.
Samoin täällä on yli 100 yritysten pääkonttoria, jotka maksavat veronsa ja joiden isopalkkainen johtajisto maksaa veronsa tänne. Suurin osa niiden tuotannosta on kuitenkin muualla Suomessa: vientiteollisuus, maaseudun luonnonvarojen hyödyntäminen etc. Talvivaara Oy: n pääkonttori rahoittaa Espoota, mutta arvokkaat malmit tulevat Kainuusta ja myrkyt jäävät sinne."
Nooh, suhteessa PK-seudulla ei kyllä ole mitenkään erityisen paljon valton työpaikkoja. Ja kyllä se lisäarvo myös käytännössä syntyy siellä PK-seudulla, enemmän kuin kepulandiassa (erikoistuminen, työnjako...). Osmoon kuin viittasit, niin hän taisi joskus arvella, että Helsingille olisi vain hyödyksi, jos valtio siirtäisi tominnat pois muualta, kun tilalle tulisi kovapalkkaisempia yksityisiä työpaikkoja :-)
Pääkaupunkiseutu on selvä nettomaksaja.
Toisaalta, kuten Jukka totesi, tässä kaupungistumisessa ei nyt ole kyse Helsinki vastaan muu Suomi -asetelmasta, vaan siitä, että asuvatko ihmiset ympäri korpia susien keskellä vai urbaanisti lähellä palveluja. Itse jättäisin tämän ihmisten päätetäväksi, mutta se edellyttäisi, että kaupunkilaisia ei pistettäisi maksamaan muiden pätöksistä, kuten nykysin tapahtuu.
Kari
Kiehtova pieni kirjoitus. Empä ollut tullut aatelleeksikaan, että Suomi jotenkin tietoisesti "pidetään" kokonaan asuttuna, kiehtova detalji. Plääniähän täälä käsittääkseni kyllä piisaa, mutta kansa on surullisen miniatyyrinen. Pateettista lopunkaiken.
Arvostan sitä, että Suomessa on lääniä. Ei suomeen mitään 20 miljoonan populaatiota kannata haaveilla.
Erämaata ja luontoa pitäisi arvostaa ihan sinä itsenään. Maaseutufetisistit haluavat peltoa ja maitolaituria, ja tappaa kaikki pedot kärpästä karhuun. Ei sellainen maaseutu ole muuta kuin todella laajalle levittäytynyt esikaupunki. Sitä on noissa isojen kaupunkien kylkipitäjissä.
Taitaa nuo susiongelmat olla suurimpia tuolla varsinaissuomessa.
En kyllä ymmärrä miten se susihysteriaan vaikuttaa se että maaseutua subventoidaan ?
- Meinaatko että jos eu:n maksamat maataloustuet poistettas, niin sudet jätettäs rauhaan ?
Maaseutuammateissa etenki eläinpuolella on se ongelma, ettei niitä elukoita voi viedä oikein sinne kaupunkiin, van ne täytyy pitää siellä levällää ympäri maaseutua.
Ja kyllä niitä susia venäjän puolelta riittää.
ja lopuksi kyllä ne tuet ja muut rahat ovat ylättävän hyvin palaneet takas kaupunkeihinki, mitkä on käytetty maaseudun ja metsätalouden tukiin, kummasti ovat tehtaat saaneet puuta ja paperimiehet kaupungissa hyvissä palkoissa piehtaroida sen ansiosta.
Ps. Pohjoisen natiivi, jukka on helsinkiläinen? jonka mielestä vain nelostie pitäs pitää kunnossa, jotta pääsis saariselälle hiihtään maaliskuussa, kaikki muu insfraktuuriin tai yritystoiminnan tukeminen tai muu sellanen on turhaa paitsi ns. ruuhkasuomessa ..
koska kait muut suomi elää jukan silmissä "loisena" lähinnä pääkaupunkialueesta ..
Ongelma on siinä että maaseudulla tuotettu lisäarvo ei monesti ilman subventioita ole kilpailukykyistä esimerkiksi ulkomaisen tuotannon kanssa. Subventiopolitiikkaa on vaikea perustella siksi suoralla taloudellisella argmentilla. Siksi subvention saaja tosiaankin näyttäytyy "loisena".
On argumentteja, kuten kansallinen omavaraisuus, tms, joita voi käyttää. Mutta niissäkin on omat ongelmansa. Maaseutuun ei suhtauduta neutraalisti, vaan sitä ihannoidaan tai halveksitaan fiilispohjalta, ja sitten etsitään syyt miksi kannatetaan jotakin politiikkaa.
Tosiasia on, että yritykset ovat siirtäneet korkean tuottavuuden työt pääkaupunkiseudulle, ja matalan tuottavuuden töitä joko Kiinaan tai jättävät ne tekemättä. Maatalous on subventoitua, muuten sekin olisi siirtynyt pois. Tätä voidaan kritisoida, mutta tulisi ymmärtää että kritiikki on inherentisti vasemmistolainen tai ainakin kollektivistinen, kansallinen ja tunteisiin perustuva. Ei siinä muuten pahaa ole, mutta tämä "maaseutu" ei ole mitenkään kaupunkia parempi siinä mielessä, että siellä suhtaudutaan esimerkiksi petoihin aivan hysteerisesti.
En tosin näe subventiota syynä, vaikka voihan se osatekijä ollakin.
Mikä edes on subventio tai tulonsiirto ja kuka maksaa kenelle. Tuo ei ole ihan yksiselitteinen asia. Maaseudun määrittelykin on epäselvä. Minun käsitykseni mukaan se on maatalousalue ja taajama-alueen ulkopuolinen alue.
Valtio perii verot koko maasta ja ylläpitää niillä Helsingissä sijaitsevaa pääkaupunkia. Siis valtionhallintoa ja valtion laitoksia ja niihin kuuluvia osia. Tuon voi nähdä tulonsiirtona Helsingille.
Helsinki saa erota Suomesta omaksi kaupunkivaltiokseen jos haluaa mutta silloin pitäisi lakkauttaa siellä sijaitsevat valtion laitokset. Pelleilköön itse maahanmuuttajien ja monikulttuurisuusprojektiensa kanssa.
Kaupunkilaiset sinänsä ovat pääosin muualta kotoisin, lähiseudun kunnista tai kauempaa, tai ulkomailta. Kaupungeissa ei ole sellaisia monen sukupolven ajan paikalla olleita sukuja. Jossain kunnassa ja sen naapurikunnissa voi olla sukuja jotka ovat olleet siellä 1500-luvulta asti kuten Korhosen suku Rautavaaralla jne. Kaupungeissa ei tuollaisia ole, ainakaan Suomessa. Se on oikeastaan suomalaisten kaupunkien huono puoli että niistä puuttuu tuollainen pitkäaikainen sukuperusteinen kanta-asujaimisto. Suomen kaupunkikulttuuri on suhteellisen nuorta, vaikka kaupunkeja itsessään on ollut keskiajalta asti kuten Rauma tai Porvoo.
1920-30-luvulla maatalous ja siihen liittyvät työllisti enemmän, mutta silloin ei maksettu maataloustukia. Se on aika tuore keksintö, jostain 1960-luvulta.
Mikä saisi yksityisen pääoman menemään maaseudulle ja luomaan yritystoimintaa ja sitä kautta työpaikkoja? Maalaisille kelpaisi sekin ja luultavasti sitä ne ensisijaisesti toivovat.
Eikö kuntaliitoksia tai hallituksen kuntahanketta perustella juuri tuolla ettei toiset kunnat elätä toisia kuntia?
Se vielä että jos kerta ruuan hinta on noussut niin eikö sen pitäisi parantaa maatalouden kannattavuutta myös Suomessa vaikka täällä onkin huonot sääolot? Yksinkertaisella päättelyllä voisi todeta että jos ruoka maksaa enemmän niin sitten maataloutta voi harjoittaa kannattavammin.
Helsinki ei ole sellainen merkittävästi teollista toimintaa sisältävä paikka. Lähinnä siellä on julkisia ja yksityisiä palveluita ja yritysten pääkonttoreita ja muita konttoreita. Helsingissä on satama mutta teolliseksi toiminnaksi laskettava toiminta sijaitsee paljolti Espoossa, Vantaassa tai muualla Uudellamaalla. Tai sitten muualla Suomessa tai ulkomailla. Kaivostoiminta, vielä maassa oleva metsäteollisuus, ydinvoimalat jne. Noista kerätään ne tuotot joilla Helsingin pääkonttoreita ja muita konttoreita ylläpidetään.
Keskustelu karkaa hiukan alkuperäisestä aiheesta, joka oli tulonsiirrot. Helsinkiä en maininnut sanallakaan enkä puhunut kuntaliitoksista. Olen toki itse Vantaalla teollisessa työpaikassa.
On hienoa että maaseudulla on ihmisiä jotka maanviljelyllä tai muulla elinkeinolla itse ylläpitävät elämäänsä siellä. En näe kuitenkaan että maaseudulla olisi keinotekoisesti ylläpidettävä laajempaa väestöä ja laajempaa infraa esimerkiksi aluetuella.
Jokaisessa maassa on pääkaupungissa virastoja, jota ylläpidetään valtion varoin. Se ei luo perusteita tehottomalle aluepolitiikalle jollain tasapuolisuuden argumentilla.
Helsinkiläiset eivät saa mitään erityisiä etuja näistä virastoista. Asuntojen vuokrat ja hinnat ovat korkeita eikä niitäkään millään tasapuolisuuden perusteella silti subventoida.
Oopperaan ja kansallisteatteriin on lyhyempi matka. Hyöty ei ole minusta kovin merkittävä. Voi senkin hyödyn purkaa samalla kuin aluetuet.
Palkka ei määräydy Helsingissä asumisen perusteella vaan muulla tavalla. Helsinkiin tullaan usein työn perässä esimerkiksi muilta opiskelupaikkakunnilta koska täällä on yksityiselläkin sektorilla työtä.
Mitä kuntaliitoksiin tulee minulla ei ole niihin vahvaa kantaa. Suomessa on purettu kuntien itsehallinto luomalla kunnille pakolliset tehtävät ja tekemällä sitten kunnat riippuvaisiksi valtion tuesta. Nyt, kun valtiolla ei ole tarpeeksi rahaa syöttää kuntia joista on tullut valtion syöttiläitä, kuntien määrää halutaan ymmärretävästi vähentää.
Alkuperäinen ongelma on kuitenkin kuntien itsehallinnon ja omarahoitteisuuden purkaminen.
Niin kävikö tässä niin että puhuimme toistemme ohi?
Maaseutuvastaisuus liittyy sekä kommunismiin/sosialismiin että kapitalismiin. Kommunismissa/sosialismissa maaseutuvastaisuus on perustuu siihen että talopojat omistavat maata ja omistaminen on paha asia. Lisäksi ihmisiä on helpompi holhota ja kurittaa kun heidät on koottu samaan paikkaan.
Kapitalismi varmaan olettaa että on kustannustehokasta kun ihmiset on koottu samaan paikkaan.
Olen käsittänyt että tulonsiirto on sama kuin yhteiskunnan rahatuki jollekin henkilölle, kuten Kelan tai sosiaalitoimiston tuet.
Jos jotain tietä pidetään asvaltoituna niin mielestäni se on tienpäällystyötä, oli se sitten jokin Helsingin katu tai jokin valtatien pätkä joka menee maaseudun kautta.
Suomi on hyvin valtio-ja keskusjohtoisesti hallittu maa, jossa valtiolla on paljon tehtäviä mikä selittää valtionhallinnon suuren määrän Helsingissä.
On valtion laitos tulonlähde sille paikkakunnalle jossa se sijaitsee. Työntekijöiltä saa kunnallisverot ja he käyttävät palkkarahojaan sekä rakennuksesta kiinteistöverot.
Vertailun vuoksi Sveitsi ei ole voimakkaan valtio-eikä keskusjohtoinen. Sveitsissä valtiolla eli liittovaltiolla ei ole erityisen paljon velvoitteita. Sitä en ole selvittänyt kuinka suuri osa liittovaltion työpaikoista on Bernissä. Luulen että liittovaltiolla kaikkiaan on suht pieni määrä työtekijöitä. Bern on pääkaupunki mutta se ei ole Sveitsin suurin kaupunki vaan neljäs.
Olen jotenkin päätellyt että jos paikkakunnan asujaimistossa on vähän syntyperäisiä, puhumattakaan monen polven syntyperäisistä, niin paikkakunta menettää jotain identiteetistään. Puhutaanko Turussa enää Turun murretta tai Helsingissä stadin slangia tms. Vähemmän kuin ennen kun muualta tulleiden osuus on hyvin suuri.
Valtio on jatkuvasti määrännyt kunnille lisää tehtäviä. Kaikki mitä kunta tekee perustuu valtion määräykseen. Kunta on käytännössä valtion kädenjatke. Ei sillä ole enää varsinaista itsehallintoa. Kunnalla ei käytännössä ole täysin omatoimista toimintaa koska kaikki rahat menevät valtion asettamien velvoitteiden toteuttamiseen.
Tämä on nyt luultavasti karannut mutta jotenkin piti keksiä tälle hyvä lopetustapa omalta osaltani.
Olen itse siirtynyt maaseudulta kaupunkiin työikäisenä niin kuin moni muu kaupunkien asukkaista. Lapset ja vanhukset jäävät maaseudulle, ja työtä sieltä on vaikea löytää. Siksipä olen sitä mieltä, että maaseutua ei voi jättää ilman tulonsiirtoja, koska kaupungit ovat saaneet vaihdossa enemmän.
Maaseudulla asuin syrjäseudulla, joka on inhimilliseltä kannalta katsottuna synkkää ja rajoittavaa. Ihminen kehittyy paremmin suuremmassa yhteisössä, siis taajamissa, jotka tarjoavat enemmän virikkeitä, harrastuksia ja mahdollisuuksia, ainakin oikein hallittuna. Slummit sen sijaan ovat suurkaupunkien vitsauksia, Helsingissä ehkä pian todellisuutta, vaikka niiden syntyminen voitaisiin estää.
Kaupunkilaisena on helppo puhua petohysteriasta. Kun menen maaseudulle, minusta tulee vielä hysteerisempi kuin maalaisista. En suostu enää menemään metsään enkä liikkumaan syrjäteillä polkupyörällä. Metsästäjät nimittäin ovat kertoneet, että siellä todella on petoja. Muutama vuosikymmen sitten petoja ei ollut.
Aivan älyvapaata väittää että valtion hommat olisi mitenkään pääkaupunkiseutua subventoimassa. Nettona, jos lasketaan kerätyt verot ja budjetoidut menot, pääkaupungista pumpataan rahaa reippaasti muualle maahan. Per capita nettomaksu liikkuu tuhansissa euroissa.
Tampere-Turku-Helsinki Suomen ja muun Suomen välillä kontrasti on julkisen talouden osalta valtava. Periferioissa kunnat eivät kerää veroja likipitäenkään mitä käyttävät, loppu tulee valtiolta. Eli käytännössä Helsingistä.
Ero on suunniilleen kuin Malesialla ja Singaporella.
Ja siis tästä voi olla montaa mieltä. Itse arvostan Suomea ja suomalaisia myös kaupunkien ulkopuolella. Siellä on väkeä kuitenkin aika paljon verrattuna siihen miten vähän siellä tuotetaan mitään. Kaupunkien ympäristössä ja etenkin pääkaupunkiseudulla on sentään töitä. Eikä todellakaan pelkkiä valtion hommia, suhdeluku on siellä selvästi enemmän yksityisen puolella. Periferioissa on enemmän julkisissa hommissa väkeä ja kunnan hommista suurempi osa maksetaan valtion rahalla.
Palvelurakenne on ylimitoitettu. Aluepolitiikka on epäonnistunutta.
Ja siis, en todellakaan vastusta sitä että ihmiset asuvat maalla. Sen vaan pitäisi tapahtua omalla kustannuksella eikä valtion kustannuksella.
En ole mielestäni maaseutuvihamielinen.
Kun kritisoin maatalouden tukia teen sen tietoisena siitä että saan itsekin metsätalouden tukia koska saan ehkä kymmeneksen tuloistani metsätaloudesta. (Moitin valtion tolkuttomia it-investointejakin vaikka tavallaan siinä sahasin omaa oksaani.)
En vastusta tukia periaattesta - en sosiaalitukia, en yritystukia, en aluetukia - vaan sen takia että en näe niistä useinkaan mitään oleellista tehokkuushyötyä. Tekesin tuet teknologiateollisuudelle, maatalouden tuet tms. ovat tuskin juurikaan monipuolistaneet Suomen taloudellista toimintaa pikemmin ylläpitäneet rakenteita.
Sosiaalitukia on tietysti pakko jossain määrin antaa. On vanhuksia, vammaisia, lapsia yms. joiden arvokas elämä vaatii jonkinlaista subventointia.
Mutta eläkeikää on aika aika nostaa koska kerran aktiivinen elinaika pitenee. Työssäkäymisestä on saatava oleellisesti parempi korvaus kuin apurahoilla tai muilla tuilla elämisestä - aina.
Hyvä kirjoitus!
(Moitin valtion tolkuttomia it-investointejakin vaikka tavallaan siinä sahasin omaa oksaani.)
Sahasit ehkä oksaasi LYHYELLÄ tähtäimellä, mutta et pitkällä.
Isot julkiset it-projektit tuovat kyllä lyhyellä tähtäimellä työpaikkoja, mutta lisäävät samalla julkista kestävyysvajetta.
---
Mitä nyt tulee maaseudun tukiin, niin niissä subventoidaan de facto ELÄMÄNTAPAA, ei elinkeinoa.
Ihan samalla tapaa Tampereen Finlaysonilla työskennelleet olisivat voineet vaatia tehdastyöpaikkojensa jatkamista, vaikka eivät enää olleet tuottavia eikä markkinoilla ollut kysyntää tuotteille.
---
Subventoinneilla ei luoda tervettä yhteiskuntaa, vaan narisijoiden yhteiskunta missä omista saavutetuista eduista pyritään pitämään kiinni sen sijaan että keskityttäisiin taloudelliseen toimeliaisuuteen.
Valitettavasti suomalainen yhteiskunta NIMENOMAAN on subventioyhteiskunta. Kun tähän yhdistetään heikko moraali ja lyhyen tähtäimen ajattelu, niin tulevaisuus ei näytä valoisalta.
Itse asiassa Nokia oli esimakua siitä mitä suomalaisessa yhteiskunnassa on vikana. Koska Nokia toimii yrityksenä markkinoiden ehdoilla, niin sen virheet tulivat esiin nopeammin kuin mitä suomalaisella julkisella sektorilla.
Nämä virheet näkyivät ensin Nokiassa, ja tulevat näkymään viiveellä (2020-2030) suomalaisessa yhteiskunnassa:
1) Johtajien politikointi, oman aseman turvaaminen ja vähäiset uudistukset. Mindsetin jämähtäminen "vanhoihin hyviin aikoihin". Esimerkkeinä niin Jorma Ollila kuin Suomen vanhan koulun poliitikot vasemmalta.
2) Raskas organisaatio. Tarpeettomia organisaatiokerroksia ja keskitason johtajia. Sekä Nokiassa että suomalaisessa yhteiskunnassa laajemmin.
3) Jämähtäminen eilispäivän tuotteisiin. Nokian ongelmat alkoivat, kun maailmalla alkoivat älypuhelinmarkkinat. Suomen ongelmat alkoivat, kun sellua ja paperia ei enää mennyt kaupaksi entiseen tapaan.
Anonyymi on kyllä oikeassa siinä että maaseudulle on jäänyt paljon passiiviväestöä jotka tarvitsevat tulon siirtoja. Sillä seikalla ei voi kuitenkaan perustella yli-investointeja infraan tms.
POINT OF NO RETURN
Mielestäni Nokia ohitti pisteen, josta ei ollut paluuta 2009-2010. Silloin Nokialla olisi pitänyt olla jonkinlainen Android-pohjainen älypuhelin saatavilla.
Ei siis ilman että paluu kasvu-uralle olisi voitu tehdä ilman tappioita.
Suomi yhteiskuntana on mielestäni lähestymässä tällaista pistettä hyvin pian.
Jos tuo piste ohitetaan ilman korjausliikkeitä, niin paluuta kasvu-uralle ei voida tehdä ilman tappioita.
Loppupeleissä Suomelle käy kuin Nokialle: Jää eloon, mutta vaivaisena ja jonkinlaisen ulkopuolisen tahon osittain hallinnoimana (Nokiassa Microsoft, Suomessa EU).
Miltton,
Roger Scruton puhuu uudessa kirjassa siitä miten USA:n autoteollisuuden subventointi pitää suurta inhimillistä pääomaa ja osaamista sidottuna kannattamattomaan ja ekologisesti haitalliseen teollisuuteen.
Tulee mieleen taas Nokia ja NSN. Kun irtisanomiset alkoivat ajat sitten, sanoin (silloin vielä itsekin sisällä) että onpa hienoa kun ihmiset pääsevät täältä pois tuottavaan työhön.
Monet fiksut ihmiset olivatkin Nokialla melko hyväpalkkaisissa paperinpyörityshommissa haaskaamassa henkistä pääomaansa tai tuottamassa tuotteita joilla ei ollut kysyntää tai muuten tulevaisuutta. Nokia vielä sitoi ihmisiä lupaamalla irtisanomisen hetkellä ison irtisanomispaketin.
Moni joka oli jo täysin kyrpiintynyt hommiinsa jäi vaan odottamaan irtisanomispakettia.
Toivottavasti koskaan ei enää synny Suomeen vastaavaa mammutti-firmaa, vaan mieluummin pieniä ja ketteriä firmoja.
No economy of scale on tietysti tavallaan hyvä asia mutta siitäkin on se externaliteetti kuten koko yhteiskunnan jämähtäminen. En kyllä ole vaatimassa haittaveroa :) Vai olisiko ideaa ?
Tässä voisi muistuttaa sillä että maaseutu ei mielestäni ole kirkonkylä eikä jokin muu kunnan kylä. Eikä myöskään jonkin seudun keskuspaikkana oleva pikkukaupunki.
Asuin joskus kunnan keskuspitäjässä enkä mieltänyt itseäni mitenkään maalaiseksi enkä ole ollut tekemisissä maatalouden kanssa. Ei myöskään vanhempieni suvut, jos on ollut tekemisissä niin ainakin 100 vuoden taakse pitää mennä. No perikunnalla on kesähuvila jonka tontilla on muita piharakennuksia mutta se on aina ollut huvila. Huvilan naapureina on maatiloja joissa on asukkaita mutta viljelyksestä en tiedä mikä on tilanne.
Jos Helsinki ei olisi pääkaupunki niin se olisi jokin Porvoon tai Loviisan tyyppinen. Tämä on tietysti arvailua mutta luultavasti verrattavissa noihin. Ruotsin vallan aikana Helsinki ei menestynyt, vasta tsaarinaikana.
Julkisen sektorin työpaikkojen suuri määrä ylipäätään johtuu siitä että yhteiskunnalle on aikojen kuluessa laitettu paljon erityyppisiä velvoitteita. Se sitten missä määrin ne ovat tarkoituksenmukaisia ja sopivia, on sitten oman pohdinnan asia. Jos halutaan tiettyjen palvelujen ja toimintojen olevan standardilaatuisia kaikissa osissa maata niin silloin kai olisi helpompi että osan niistä järjestäisi valtio itse tai kuntayhtymä eikä kunta yksinään.
Miksi verotuloja tuottavat yksityisen sektorin työpaikat, yritysverojen ja henkilöverojen muodossa oleva veronmaksuvoima, kasautuu suhteellisen rajatulle alueelle ja samoille harvoille seuduille? Mistä sitten johtuu elinkeinotoiminnan yksipuolisuus ja yksipuolistuminen? Tämä on hankalaa koska se on usein itseään ruokkiva kierre. Sellainen sanonta on kuin raha menee rahan luokse. Jos ei jossain ole rahaa ennestään niin hankalaa on saada sitä ensimmäistä rahaa sinne. Se että jossain on entuudestaan jotain toimintaa niin samanlaista toimintaa hakeutuu sinne lisää. Ja jos jostain häviää jotain toimintaa niin sieltä häviää vielä enemmän. Negatiivisen kierteen katkaiseminen on hankalaa.
Tämä on aika monimutkainen asia jossa on paljon vaikuttavia tekijöitä ja muuttujia. Yrityksen oma möhlintäkin vaikuttaa. Joku Stora Enso möhli bisnekset USA:ssa ja siitä aihutuvia tappioita piti paikata lakkauttamalla Kemijärven tehdas tms. Vai oliko se UPM joka möhli USA:ssa ja siksi sulki Kajaanin tehtaan tms. Metsäteollisuudelle aiheuttaa ongelmia myös euroraha, kun taas Ruotsin metsäteollisuus hyötyy kruunusta.
Sitten jotkin ääliömäiset energiaverot jotka nostavat sähkön hintaa niin että tehtaan ei kannata niitä maksaa vaan siirtää ulkomaille tuotanto. Kaivosvero tai kaivoslaki voi tehdä mahdottomaksi perustaa kaivosta tai sitten sen perustaa jokin ulkomainen firma kun suomalainen ei uskalla. Jotain tuommoista.
Miten ollaan tultu siihen tilanteeseen jossa jollekin on kasautunut selvästi maksajan rooli ja jollekin selvästi elätin rooli? Miten saadaan tilanne jossa on tasapaino jossa ei ole elättäjiä eikä elättejä, ja joka on sopiva kaikille? Joskus kauan sitten kunnilla ei ollut paljoa velvoitteita.
Jos karkaa liikaa aiheesta niin pahoittelen.
Pidän kaupungeista, mutta en kaupunkilaista. Epäkorrekti ajatus ? Jotenkin tämä maaseutuvastaisuus tuntuu lisääntyneen viime aikoina. Samaa ihmetteli prof. Jan Sunberg aamulla TV:ssä. Maaseutu nähdään vain periferiana ja riippana, jossa kaiken lisäksi ihmisillä on väärät mielipiteet. Ei nähdä sitä, että maaseudulta tulee kaupunkeihin pääosin mm. vesi, ravinto, energia jne.
Tulonsiirtoja ei voi selittää pääosin kaupungistumisasteella. Ne ovat Suomea huomattavasti suurempia mm. Tanskassa ja Norjassa. Ruotsissa taas maakunilla on verotusoikeus, mutta myös tulonsiirtoja on paljon.
Sitten muutama dana susista. Ei maalla hysteerisesti pelät susia, mutta ymmärrän , että vanhemmat ovat huolissaan yksin liikkuvista lapsistaan. Susien lisääntynyt määrä, vaikeuttaa elmää joillakin paikkakunillsa. Täälläkin Pirkanmaalla on tänä vuonna susi syönyt pari lammaskatrasta ja tunkeutunut lampolaan jne. Samoin koiria menee. Väite, ettei susi ole Suomessa tappanut ketään sataan vuoteen oli puoli tosi. Ensinnäkin kun susia ei ole ollut juurikaan, ei ole voinut joutua uhriksi. Tiettävästi lehtitietojen mukaan kuiten on ollut yksi tapaus v. 1934. Viime vuosina myytti suden vaarattomuudesta on aiheuttanut ainakin kaksi kuolemantapausta. Kolmårdenin susien hoitajan tänä vuonna
ja kanadalaisen geologian opiskelijan Kenton Carnegien surma. Samoin alaskalainen naisopettaja sai lenkillä ollessan surmansa äskettäin. Sudet ovat selvästi muuttuneet vähemmän ihmisaroiksi viime vuosina. Maissa joissa susia on paljon suaia saa myös metsästää melko vapaasti. Mm. Virossa tänä vuonna oli tarkoistus hävittää muistaakseni kolmasosa maan susikannasta. Virossa menee vuosittain noin 800 lammasta susien suihin.
En itse pidä itseäni maaseutuvihamielisenä enkä myöskään kaupunkivihamielisenä. En myöskään halua lietsoa mitään eripuraa noiden välille.
Ei ihmiset huvikseen mene maalta kaupunkiin jos maalla ei ole työtä mutta kaupungissa on. Mutta myös kaupungeissa on työttömiä entuudestaan. Se on hieman mutkikkaampi jos ei oman kunnan kirkonkylä, lähin kaupunki tai edes maakuntakeskus ole semmoinen jossa voisi työllistyä vaan on mentävä etelään asti.
Maaseutua on aika monen tyyppistä, Satakunnan maaseutu on erityyppistä kuin Uudenmaan tai Kymenlaakson maaseutu jne.
Työpaikkoja tarjoavat elinkeinot ovat ne mitä maaseutu tarvitsee ei mikään tukiriippuvuus. Jossakin tilanteessa voisi arvioida onko edellytyksiä viedä työ tekijän luo tai voiko palata maalle niin että siellä olisi töitä. Blogisti Yrjöperskeles pääsi muuttamaan maaseutukuntaan töihin kun oli sitä ennen ollut pitkään Helsingissä.
Joku Sivin kunta on maaseutukunta, jossa on alhainen työttömyys. Kuntaan ei taideta kovin kummoisesti muuttaa mutta kun siellä on lestadiolaisia niin heidän avulla kunta paikkaa poismuuttoa ja pysyy näin asuttuna. Lestadiolaiset ovat ilmeisesti melko ahkeria ja yritteliäitä ja onnistuvat saamaan työpaikkoja aikaiseksi.
Jukka ja Valkea varmaan osaavat paremmin arvioida lestadiolaisten yhteisöllisyyttä ja miten se näkyy elinkeinojen harjoittamisessa tms.
Jos Helsinki ei olisi pääkaupunki niin se olisi jokin Porvoon tai Loviisan tyyppinen.
No vaikka Suomessa olisi valtion osuus kansantulosta hyvin pieni ja valta hajautunutta Sveitsin tapaan niin väestö keskittyisi. Väestö keskittyy kaikkialla maailmassa suuriin kaupunkeihin.
En ole ollut kuin 15% työurastani julkishallinnossa. Työpaikat ovat niillä yksityisillä aloilla missä olen ollut keskittyneet Helsinkiin, Ouluun, Tampereelle, Turkuun, Saloon ja Joensuuhun. Ne keskittyvät noin itsestään enkä näe oikein mitään suuria syitä jarruttaa tuollaista kehitystä. Yrityksethän tarvitsevat toisiaan ja koulutettua työvoimaa, joten raha mene rahan ja työvoiman luo.
Markkinatalous toimii niin.
EU käyttää melkein puolet budjetistaan harvaan asuttujen alueiden tukeen. EU on suurissa ongelmissa mutta rahat käytetään tällä tapaa tehottomasti.
Mitä susien metsästykseen tulee, minulla ei ole mitään metsästystä vastaan. Jos Virossa hävitetään susikannasta kolmannes, siihen saattaa olla hyvät perusteet. Mutta Suomessa tilanne ei ole hallinnassa. Susia kaadetaan salametsästyksellä, osa syynä susiongelmaan lienee väestön keintekoinen ylläpito kaikkialla.
Mutta tarkoitin sitä että vallan ja talouden keskittyminen lisää ihmisten keskittymistä harvemmille alueille ja ruokkii kierrettä. Veikkaan että täällä käytössä ollut tyyli on keskittänyt enemmän kuin Sveitsissä. Sveitsissä on olemassa valtiollinen valta mutta se ei ole Venäjä-tyylinen keskusjohtoisuus. Sveitsillä on vauraat naapurit joka puolilla mistä on hyötyä.
Usein on niin että mitä suurempi pm valtion pinta-ala ja mitä vähemmän asukkaita niin väestö on painottunut sitä pienemmälle alueelle. Sitten on toisinpäin, jos on enemmän asukkaita samalla pinta-alalla niin väestö on tasaisemmin sijoittunut. Ja jos on pienempi pinta-ala ja enemmän asukkaita niin väestö on väkisinkin jakautunut tasaisemmin maan eri osiin.
Taloushistoria ja elinkeinorakenne ja muu historia vaikuttaa myös siihen. On sitten muitakin vaikuttavia tekijöitä ja muuttujia, fyysiset olosuhteet, kansanluonteen eroavaisuudet maan eri osissa, poliittis-hallinnolliset olot, onko ollut rauhan jaksoja vai sotia, minkälaisia naapurimaita on, ovatko ne rikkaita vai köyhiä ja minkälainen on vuorvaikutus niiden kanssa tms.
Joskus kaupunkikin voi taantua ja pahasti. Esimerkkinä vaikka Detroit, joka on käytännössä aavekaupunki.
Koko maan pitäminen asuttuna on myös puolustuspolitiikkaa. "Koko maata puolustetaan" on hankalampi toteuttaa, jos Tampereen pohjoispuolella ei asu kukaan. Ja maajussien elämäntavan subventointi on huoltovarmuuden näkökulmasta ihan ymmärrettävää. Siinä vaiheessa kun etelästä ei enää pysty laivaamaan ruokaa puoli-ilmaiseksi, on hyvä että löytyy edes jonkin verran väestöä jolla on edes jotain valmiuksia ryhtyä ruoan tuotantoon. Toistaiseksi voivat larpata maanviljelystä, vaikka sitten verovaroin tuettuina. Parempi sekin kuin ottaa nämä 'kilpailua vääristävät' tuet pois ja siirtää kyseinen väestö johonkin Helsingin lähiöön (valtion subventoimiin) neukkukuutioihin makaamaan (valtion subventoimalle) sohvalle ja juomaan (valtion subventoimaa) olutta.
Viron suuri susimäärä selittyy osaksi käsittääkseni sillä, että neuvostoaikana kansa asui joko kaupungissa tai keskitetysti jollain kolhoosilla, jolloin susille jäi metsiä juosta. Samoin venäläisessä kylässä (ja tässä Viro kuuluu ymmärtääkseni enemmän Venäjän kulttuuripiiriin) talot ovat kylki kyljessä yhdessä sumpussa, kun taas Suomessa ne ovat levällään pitkin maita ja metsiä, hyvä jos naapuriin näkee.
1880-luvulla Suomen susiongelma ratkaistiin tappamalla kaikki sudet. En onnistunut tarkempia tilastoja löytämään, mutta ilmeisesti susia ei ollut Suomessa käytännössä yhtään useampaan vuosikymmeneen. Joten nyt kun niitä on jälleen liikkeellä vaikka vain vähänkin, niistä aiheutuu huolta ja kai sitten hysteriaakin.
"Susia kaadetaan salametsästyksellä, osa syynä susiongelmaan lienee väestön keintekoinen ylläpito kaikkialla."
- tuo varmasti johtuu siitä että, suomessa on hankala saada laillista lupaa häirikkösuden kaatamiseen, susi kun on ovela otus ja se tulee kokaika röyhkeemmäksi, kun huomaa ettei mitään vaaraa.
- Tuo väite jukalla, että susiongelma johtuu siitä että keinotekoisesti pidetään asuttuna, on kyllä yhtä tosi kuin että kuu on juustoa.
- varsinaissuomi ja satakunta on ilmeisesti periferiaa, jota pidetään keinotekoisesti asuttuna?, siellä on susista ollut riesaa ..
suomessa on hankala saada laillista lupaa häirikkösuden kaatamiseen, susi kun on ovela otus ja se tulee kokaika röyhkeemmäksi, kun huomaa ettei mitään vaaraa
En kiistä että tuollainen ongelma voi olla olemassa.
Jokaisessa yhteiskunnassa on ongelmia. Ja niiden ratkaisuun on parlamentti. Maaseudun ihmisillä on lukuisa määrä edustajia eduskunnassa ja nämä asiat on hoidettavissa.
Mutta jos ongelmaa ratkaistaan salametsästyksellä, kaupunkilaisten sympatiat menetetään. Ja kun leikkauksia tehdään leikkauksia kohdistetaan maaseudulle.
Omavaraisuuden ylläpidolakin on kieltämättä arvonsa, en kiistä sitäkään, mutta ei sekään paina äärettömästi.
Petoasioiden sivistynyt ratkaisu ei ole vain ympäristökysymys vaan myös matkailun edistämistä ja Suomen maineen edistämistä.
Asiaan voi suhtautua hysteerisesti kaupunkilaisia ja Helsingin herroja syyttämällä tai sivistyneesti.
Lähetä kommentti