maanantaina, toukokuuta 16, 2011

Nokian romahduksen seuraus?

Vahva huhu on liikkeellä että Nokian Device yksikkö liitetään Micosoftiin. Tai pikemmin koko puhelin-liiketoiminta.

11 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

Nokia: matkapuhelimilla yhdessä yössä maailman huipulle, byrokratialla yhdessä päivässä lähelle pohjaa.

Lopputulos: realiteetit rankaisivat oikeudenmukaisesti ja helposti ennustettavasti.

Aakke / Miltton kirjoitti...

Nokia: matkapuhelimilla yhdessä yössä maailman huipulle, byrokratialla yhdessä päivässä lähelle pohjaa.

Lopputulos: realiteetit rankaisivat oikeudenmukaisesti ja helposti ennustettavasti.


Suurinta roolia Nokian epäonnistumisessa näyttelevät mielestäni kotimaiset institutionaaliset sijoittajat.

Eläkerahastot eivät kuitenkaan ole mitään maailmanluokan sijoitusammattilaisia.

Nuo sijoittajat antoivat Ollilan jatkaa. Käytännössähän Ollila on johtanut Nokiaa 20 vuotta.

Ollilan osaaminen loppui kesken älypuhelimissa. Sijoittajien olisi pitänyt huomata tämä.

Jukka Aakula kirjoitti...

Perimmäinen syy on varmaan juuri se että sijoitajat eivät osanneet valvoa sijoitustensa käyttöä vaan luottivat "suomalaiseen juroon mieheen" Jorma Ollilaan että kyllä se osaa.

Ja Jorma Ollila ei enää osannut vaikka fiksu olikin. Kaikilla loppuu taidot tai palo aikanaan. Mutta mitä Jorma Ollila sitten teki väärin mihin olisi pitänyt puuttua.

Varmaan siinä Valkea osuu ainakin osin oikeaan. Firmaa ei johdettu kohti parempia innovaatioita vaan pelkästään kohti parempaa hinta-laatu-suhdetta ?

LS kirjoitti...

Itse rohkenen väittää, että Nokian keskijohdon toiminta on merkittävä osasyy nykyiseen tilanteeseen.

Jukka Aakula kirjoitti...

Jos ylin johto on keskijohdon pompoteltavana niin ylin johto on huonoa.

Aakke / Miltton kirjoitti...

Mutta mitä Jorma Ollila sitten teki väärin mihin olisi pitänyt puuttua.

#1 Trendimissaus (simpukka-sarana, tupla-SIM, super thin, iPhone, iPad)
-> olisi pitänyt kasvattaa Nokian kykyä haistaa trendejä, mutta ENNEN KAIKKEA ASETTAA NIITÄ. Olla first mover, ei muiden toimiin reagoija.

#2 Kehno Amerikan menestys
-> Olisi pitänyt tiivistää yhteistyöä amerikkalaisten operaattorien ja (tukku)kauppiaiden kanssa. Mutta yhteistyö oli kirosana, Nokia halusi sanella - siis olla pomo.

#3 Ylipäätänsä nähdä kännyköiden kehitystä useiden vuosien päähän ENNAKKOON. Nokian piti olla kännykkäalan edelläkävijä. Nokian piti JOHTAA kännykkäalan kehitystä. Mutta eihän se iPhone ollut "kuin yksi naurettava luuri".

#4 Laittaa Meegon kehitykseen vauhtia, ja etabloida Meego myös muihin ei-Nokialaisiin laitteisiin.

---

Ja Ollilaa vielä pidetään jotenkin erityisessä arvossa Suomessa.

Aakke / Miltton kirjoitti...

Itse rohkenen väittää, että Nokian keskijohdon toiminta on merkittävä osasyy nykyiseen tilanteeseen.

LS, yritysmaailmassa on hierarkia. Se menee osapuilleen näin:

1) Osakkeenomistajat
(2) Yhtiökokous) - väliaikainen elin
3) Hallitus
4) Johtoryhmä
5) Keskijohto
6) Työnjohto
7) Työntekijä

Huomaat varmaan, että keskijohdon yläpuolella on peräti NELJÄ organisaatioelintä.

Jos keskijohdon toiminta takkuaa, miksi hierarkiassa ylempänä olevat eivät puutu asiaan?

OPK:n johtaminen oli huonoa. Ollilan olisi pitänyt puuttua tähän. Osakkeenomistajien olisi pitänyt puuttua Ollilan puuttumattomuuteen.

---

Kausaaliketjun loppupäässä ovat kuitenkin Nokian osakkeenomistajat.

Nokian dilemma oli "sirpaloituneen omistajakunnan dilemma". Suurin omistaja omistaa Nokiaa käsittääkseni alle 5 %. Siten Nokialla ei ole kunnolla OHJAAVAA omistusta.

Nokian omistajakunnalle tyypilliset piensijoittajat olivat liian sirpaloituneita ja tyhmiä tajutakseen yhtiön tilannetta. Ainakin kun itse katsoin Nokian viimeisintä yhtiökokousta uutisissa, oli suurin osa väestä 60:n ikävuoden tuolla puolen. Ei tuollaisilta vanhuksilta voi odottaa minkäänlaista alan tuntemusta.

Lisäksi Nokian suurinkin omistaja on institutionaalinen sijoittaja. Tämä taas osaltaan hidastaa reagointia. Institutionaalisen sijoittajan pitää hyväksyä jokainen liike ensin omassa hallituksessaan, ennenkuin se voidaan viedä Nokiaan.

---

LESSONS LEARNED

-Jos et itse tiedä mitä teet, palkkaa joku joka tietää. Nokian olisi pitänyt palkata ammattimaisia trendsettereitä. Osakkeenomistajien olisi pitänyt palkata konsultteja kertomaan alan tulevaisuudesta ja valitsemaan hyvä hallitus.

-Jos yrityksellä on yksi vahva omistaja, se on etu. Silloin yritys voi ohjata itseään nopeasti. Pirstaloitunut omistus johtaa päättämättömyyteen.

Aakke / Miltton kirjoitti...

Huonon johtamisen voin vielä ymmärtää, mutta en iPhoneen liittynyttä ylimielisyyttä.

"Sehän on vain yksi puhelin."

Nokian (johdon) olisi pitänyt ymmärtää, että iPhonesta tulee todennäköisesti samanlainen ilmiö, kuin iPadista. Menneisyydessä oli siis esimerkki tai case, johon iPhonen tulevaisuutta olisi voinut peilata.

Heidän silmissään iPhone oli kuin yksi uusi nelinumeroinen Nokialainen.

En voi ymmärtää moista ignoranssia ja typeryyttä.

Aakke / Miltton kirjoitti...

Tavallaan Ollilan & co ignoranssi iPhonea kohtaan heijastelee osakkeenomistajien ajatusmaailmaa.

Suurin osa Nokian osakkeenomistajista on yli 60-vuotiaita mummoja ja pappoja, joilla on Nokian osakkeita ajalta ennen kännyköitä.

Eivät tällaiset ihmiset tajua mitään tekniikan päälle.

Aakke / Miltton kirjoitti...

Nokian (johdon) olisi pitänyt ymmärtää, että iPhonesta tulee todennäköisesti samanlainen ilmiö, kuin iPadista.

Korjaus: Aikaisemmalla ilmiöllä tarkoitin iPodia, en siis iPadia.

Jukka Aakula kirjoitti...

Johanna Korhonen osui taas oikeaan kirjoituksessaan seminaareista:

Seminaarin puhujiksi valitaan väkeä, jonka tiedetään olevan asioista oikeaa mieltä. Eliitin samanmielisyys on Suomen keskeinen voimavara. Sen takia hyvien veljien parhaimmisto ramppaa maanpuolustuskursseilla ja Sitran kursseilla. Kurssien ansiosta eliitti tietää, mitä mieltä kuuluu olla – ynnä keiden kanssa pitää verkostoitua, jos aikoo pysyäkin eliitin jäsenenä.

Oikeamielisten puhujien lisäksi kunnon semmuun kuuluu yksi seminaaripelle. Hänen alustuksestaan ei ole tarkoituskaan jäädä mieleen muuta kuin että hän oli aika hauska. Eikä hänellä ollut powerpointeja.

Seminaari huipentuu paneelikeskusteluun, jossa neljä tai viisi samanmielistä istuu rivissä naamat yleisöön päin. Palkinnoksi seminaarin osallistujat nauttivat lämpiössä tikkuihin koottuja cocktailpaloja ja haaleaa valkoviiniä.


Samanmielisyys - tai pikemmin yhteiset päämärät - on joskus voimavara mutta voi olla melkoinen hidaste. Ihmisen psykologia on niin rakennettu että hän ei osaa oikein tehdä eroa samanmielisyyden ja yhteisten päämäärien välillä.