Pitkän päivätyönsä suuri humanisti ja vaatimaton tieteentekijä on kuitenkin tehnyt demokratisoitumisen tutkimisessa. Demokratisoitumista Vanhanen ei selitä niinkään kansakunnan kansallisella äo:lla eikä kansantulolla vaan valtaresurssien indeksillä.
Vanhanen on osoittanut, että mitä keskitetympää valtaresurssien (maaomaisuus, koulutustaso, pääoma, ammatillinen osaaminen, asetaito) jakaantuminen on, sitä alhaisempaa on demokratia.
Valtaresurssien jakaantuminen selittää demokratisoitumista paremmin kuin kansantulo tai Human Development Index.
Hyppäys tästä havainnosta siihen, miksi Intia on onnistunut ylläpitämään demokratiaa lähes koko itsenäisyytensä ajan, on minulle osittain epäselvä. Epäilemättä jotkut valtaresurssit (uskonnollinen valta, maaomaisuus, koulutustaso) ovat Intiassakin nimittäin olleet keskittyneitä.
Kastijärjestelmä on kuitenkin luonut tilanteen, jossa yhden poliittisen ryhmän on vaikea saada vallan monopoli käsiinsä. On vaikea kuvitella että Intian kansallismielinen puolue (BJP) saisi hinduväestön enemmistön liittoutumaan saman puolueen taakse vaikkapa muslimeja vastaan luodakseen hinduvallan. Hinduvallan toteutuminen edellyttää ehkä, että muslimiterrorismi lisääntyy ja hindut alkavat yhteisen vihollisen olemassaolon kautta yhtenäistyä. Hindumodernisaation päämäärä lieneekin juuri tämä - tehdä hindulaisuudesta kristinuskon tyyppinen kaikki hindut yhdistävä uskonto, jonka jumala on Vishnu tai pikemmin Vishnun inkarnaatio Rama.
Intian demokratian säilyminen on ristiriidassa modernisaatioteorioiden kanssa joiden mukaan kansantulon ja koulutuksen nousu vasta luovat edellytykset demokratialle. Vanhasen teoria - katso vaikkapa Vanhasen uusin kirja Globaalit Ongelmat - selittää ilmiötä paremmin.
Voi jopa kysyä, eikä modernisaatio ole joissain tilanteissa pikemmin omiaan luomaan fasismia kuin demokratiaa. Sekä hindufundamentalismi että islamilainen fundamentalismi ovat pikemmin modernisaation luomia reaktioita konservativismille.
Toisaalta siinä että Vanhasen teoria selittää Intian demokratisoitumista modernisaatioteoriaa paremmin ei ole oikeastaan mitään outoa - Vanhanen on tehnyt väitöskirjansakin Intian demokratiasta, asunut Intiassa ja tehnyt paljon yhteistyötä intialaisten tutkijoiden kanssa.
En pyri tällä kirjoituksellani väittämään, että kastijärjestelmä on mustavalkoisesti hyvä ja että se pitää säilyttää. Enkä tietenkään väitä, että intialaisen kansakunnan todellinen syntyminen sitä kautta, että kastijärjestelmä puretaan ja että intialaisten enemmistö jakaisi yhteisen identiteetin, olisi paha asia. (Yhden identiteetin ajatus on tietenkin jo kansankokonaisuus-käsitteen takana.)
Kastijärjestelmän mahdollisesta purkautumisesta on kuitenkin aivan varmasti myös pahoja seurauksia. Kastijärjestelmä ei ole perlkästään alistamisen väline - vaan myös turvaverkko ja kansalaisyhteiskunnan enableri.
Länsimainen kritiikki intialaista yhteiskuntaa ja sen instituutioita kohtaan tuntuu joskus kohtuuttomalta. Päinvastoin kuin Kiina, Eurooppa ja Venäjä Intia on kyennyt välttämään laajat kansanmurhat ja totaaliset sodat 1900-luvulla ja säilyttämään demokratiansa. Päinvastoin kuin Kiina, Japani tai Vietnam Intia on kehittymässä moderniksi talousmahdiksi ilman että tie olisi kymmenien miljoonien ihmisten veren tahrima.
Kommenttien hyväksyminen voi viivästyä matkan takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti