maanantaina, huhtikuuta 13, 2009

Uskonnon irrationaalisuudesta osa 2

Mbutit ovat kääpiöheimo joka asuu Zairen viidakossa harjoittaen metsästystä ja keräilyä. Mbuteilla ei ole johtajia vaan he päättävät asioistaan demokraattisesti.

Metsästäjät sopivat aamulla yhdessä, mitä riistaa sinä päivänä metsästetään ja mihin päivän metsästysretki kohdistuu. Kukin esittää oman mielipiteensä siitä, mistä sinä päivänä riistaa olisi todennäköisimmin löydettävissä. Jokaista kuunnellaan, vaikkakin taitavimpia metsästäjiä kuunnellaan muita kärkkäämmin.

Lopulta päätös tehdään yhdessä. Kun konsensus on rationaalisen keskustelun jälkeen saavutettu, mielipide todetaan hyväksi. Neuvotteluun osallistuneet metsästäjät ymmärtävät, että yhteinen mielipide on metsän tahto, eikä sitä voi metsän henkiä loukkaamatta rikkoa.

Kuten mbutien metsästysretki, jokainen modernikin projekti jakaantuu yleensä suunnitteluvaiheeseen ja toteutusvaiheeseen. Vaikka vaiheet joskus ovatkin osin päällekkäisiä, projektin edistymisen kannalta on oleellista että kaikkea ei koko ajan kyseenalaisteta vaan yhdessä sovittuihin päätöksiin sitoudutaan.

Voinemme puhua sitoutumisongelmasta.

Jokainen projekteja joskus johtanut tuntee todennäköisesti ihmistyypin, joka jatkuvasti kyseenalaistaa kaikki päätökset. Henkilö esittää olevansa kriittinen ja valveutunut, vaikka kyseessä on usein puhdas narsistinen vittumaisuus. Henkilö ei esimerkiksi kyseenalaista päätöksiä kokouksessa, jossa asia on esillä, vaan alkaa pian kokouksen päätyttyä kyseenalaistaa päätöksiä.

Mbutit ratkaisevat sitoutumisongelman irrationaalisen uskonnollisen rakenteen - metsän tahdon - avulla - tehtyään ensin päätöksen rationaalisin perustein.

Mbutien tilanne on muuten viime aikoina kääntynyt huonoon suuntaan. Zairen sisällissodan osapuolet ovat syyllistyneet kansanmurhaan ja erityisesti kannibalismiin tätä alkuperäiskansaa kohtaan.

Antropologi Colin Turnbull ja Mbuti-lapsia

2 kommenttia:

Juho kirjoitti...

Metsän tahto kuulostaa oikein mainiolta myytiltä sitoutumisongelman ratkaisemiseksi. Se poistaa päätöksen jälkeisen narinan myös asennetasolla eikä vain näennäisesti sulkemalla turvat.

Avoimeksi ongelmaksi jää tietysti konsensukseen pääseminen kokouksen aikana.

Jukka Aakula kirjoitti...

"Avoimeksi ongelmaksi jää tietysti konsensukseen pääseminen kokouksen aikana."

Luulen että pienessä yhteisössä "konsensus" saavutetaan niin että enemmistö taipuu vapaaehtoisesti vaikka hiukan pitkin hampain enemmistön päätökseen.

Metsän tahto, jota voinee pitää jonkinlaisena uskonnon muotona, astuu sitten vasta kuvcaan mukaan.