Romahdus: Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tekemässä Nokiat

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tekemässä Nokiat. Tähän mennessä on puhuttu, että kestävyysvajeen ratkaisemiseksi työllisyyden on noustava 75%:iin. Nyt voi jo todeta, että kun syntyvyys on 1.33 per nainen, kestävyysvajetta ei kyetä ratkaisemaan.

Syntyvyyden alenemisessa ainoa hyvä puoli on muuten se, että kouluttamattomien naisten syntyvyys on laskenut eniten. Kouluttamatttomien syntyvyys ei enää ole korkeampaa kuin koulutettujen.

Syntyvyyden vahva nostaminen on käytännössä hyvin vaikeaa. Syntyvyyttä on aiemmin nostanut sota, 90-luvun alun lama ja 2008-vuoden taantuma - parin vuoden viiveellä.

Seuraava finanssikuplan puhkeaminen tai pörssiromahdus ei toisaalta taida olla kaukana, jos IMF:n uutta johtajaa on uskominen. Ehkä syntyvyys siitä hieman nousee.

Muuten tilanne näyttää varsin heikolta. Suomen syntyvyys on dramaattisesti alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Niiden määrä, jotka ilmoittavat että eivät ollenkaan halua lapsia, on kolminkertaistunut. Kyse ei ole enää siitä, että lapsen saantia vain myöhennettäisiin niin kauan että nainen ei enää saa lapsia ikääntymisen takia, vaan nyt preferoidaan muita asioita elämässä kuin lapsia.

Selitin ilmiön vuosi sitten näin:

Kyse on käsittääkseni samasta ilmiöstä kuin taloustieteilijä Timur Kuranin esittämässä teoriassa preferenssin falsifioinnissa:

Kun ihmiset ympärilläsi alkavat olla yhä useammin lapsettomia, lapsettomuudesta tuleva sosiaalinen haitta alkaa aleta.

Tällöin lapsettomuus lisääntyy jolloin lapsettomuuden haitat vähenevät edelleen. Kyseessä on siis positiiivinen takaisinkytkentä. Lapsettomuudesta tulevat taloudelliset ja muut hyödyt (=omaa aikaa enemmän) taas pysyvät samoina kuin ennenkin.

(Matemaattisesti ilmaistuna:

Lapsettomuuden utiliteetti u riippuu lapsettomien frekvenssistä f omassa ikäluokassa niin että riippuvuus on positiivinen.

du / df > 0 lapsettomuuden tapauksessa

Lapsettomuuden koettu utiliteetti u on muuttunut positiivisemmaksi ainakin siinä elämän vaiheessa, jossa lapsen saaminen on lääketieteellisesti tarkasteltuna optimaalisinta. Tai pikemmin niin että yhä suuremmalla osalla f nuoria aikuisia lapsettomuuden koettu utiliteetti u on positiivinen.

Utiliteetin nousu tietysti vahvistaa edelleen ilmiön (lapsettomuus) frekvenssiä f, mikä edelleen nostaa lapsettomuuden utiliteettia u. Taloustiedehän lähtee siitä, että sellaisen käyttäytymisen frekvenssi kasvaa, jonka utiliteetti on korkeampi kuin vaihtoehtoisen käyttäytymisen utiliteetti.

df / du > 0 kaikelle käyttäytymiselle.

Kaavoista seuraa siis positiivinen takaisinkytkentä.)

Edessämme on todennäköisesti syntyvyyden alenemisen edelleen eteneminen ja hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisen perustan romahtaminen.