Kilpailu ja desentralisaatio

Kilpailun on useaan kertaan todettu vaikuttavan positiivisesti siihen, että markkinoille tulevien tuotteiden hinta-laatu-suhde on pienempi kuin vähemmän kilpailuilla markkinoilla. Kilpailu liittyy yleensä siihen että markkinoilla on useita yrityksiä tarjoamassa samanlaisia tai ainakin keskenään korvaavia tuotteita tai palveluita.

Taloustiede ja evoluutiotutkimus osoittavat myös toisen mielenkiintoisen tehokkuushyödyn, joka liittyy yritysten määrään. Kun yrityksiä on useita, ihmisyhteisö jakaantuu automaattisesti moneksi yhteisöksi. Vaikka yhteistyö kunkin yhteisön sisällä - ja sitä kautta yhteisön tehokkuus - yleensä ajan myötä rapautuu, yritysten lukumäärä ja uusien syntyminen takaa sen, että tehottomat yhteisöt likvidoituvat konkurssien kautta.

Desentralisaatio - jakautuminen ryhmiin - ja ryhmien välinen kilpailu nostavat koko ihmiskunnan tehokkuutta, edellyttäen että kilpailu ei ryöstäydy tiettyjen pelisääntöjen vastaiseksi.

In similar models, Vega-Redondo (1993) and Sjöström and Weitzman (1996) discuss the effect of competition on efficiency. Within companies, employees have an incentive to shirk. However, if they do so, then their companies run a larger risk of going bankrupt, implying unemployment for the staff.

Vega-Redondo (1993) considers a stag hunt game, whereas Sjöström and Weitzman (1996) consider a prisoner dilemma. In both cases the total outcome is that competition between firms hinders shirking within firms. In the setting of Sjöström and Weitzman (1996) a technical issue arises with a finite number of firms. Then it is possible that simultaneous degeneration across all firms lead to a long run degeneration of the entire population. However, they show that with an infinitesimal probability of exogenous mutations in favor of cooperation, this degenerative tendency will lead to the same qualitative results as with an infinite number of firms. Weibull (2000) extends the basic textbook Cournot model to take into account managerial owners trade-off between profit and effort. The result is that stiffer competition leads to a higher effort from managerial owners, i.e. a higher internal efficiency.

(Lähde: GROUP SELECTION: THE QUEST FOR SOCIAL PREFERENCES, Marcus Salomonsson)

Taloustiede osoittaa samalla, että tieteellisessä keskustelussa halveksittu rappion käsite on keskeinen yhteisöjen sisäisen dynamiikan ymmärtämiseksi. Tulos ei ole myöskään pelkkää epäformaalia päättelyä ja intuitiota vaan tulos kestää myös matemaattisen mallintamisen testin.

Formaalimmin voi esimerkiksi todeta tuloksen, että kun Stag Huntissa ilman desentralisaatio- ja ryhmäkilpailu-oletusta tehottomampi tasapainotila on stokastisesti stabiili, desentralisaatio- ja ryhmäkilpailu-oletus tekee Pareto-tehokkaasta tasapainotilasta stokastisesti stabiilin. Stokastinen stabiilius on peliteoreetkko Peyton Youngin käsite.