Yksinkertaiset ratkaisut ja heterogeeniset ratkaisut yhteismaan ongelmaan

Jos yksi työkalu auttaa ratkaisemaan tehokkaasti tietyn ongelmaluokan kaikki ongelmat, on turha keksiä jokaista ongelmaa varten omaa ratkaisua.

1. Yhteismaan ongelma ratkeaa usein yksityistämällä.

2. Samoin vapaamatkustajan ongelma ratkeaa usein niin, että tuotteelle määrätään hinta, jolloin vain ne jotka maksavat saavat käyttää tuotetta.

Tästä voi tietysti tehdä sen johtopäätöksen että yhteismaan ongelma pitää aina ratkaista yksityistämällä ja vapaamatkustajan ongelma pitää aina ratkaista määräämällä kaikelle hinta. (Katso Ruukinmatruunan sinänsä loistava postaus.)

Itse en usko, että maailma on näin yksinkertainen. (Eikä tainnut uskoa yhteismaakäsitteen luoja Garret Hardinkaan.) En näe miten yksityistäminen ratkaisee ilmaston lämpenemisen. En usko että katujen roskaantumiseen ja katurikollisuuteen pelkät rangaistukset ovat ratkaisu. En usko esimerkiksi että Suomi olisi selvinnyt talvisodasta, jos Suomi olisi käyttänyt palkka-armeijaa. En myöskään usko, että ilmainen koulutus ja kirjastolaitos pitäisi purkaa. En usko, että yleinen asevelvollisuus pitää lakkauttaa ja korvata ammattiarmeijalla. Enkä usko että kaikki kadut ja maantiet pitää yksityistää. En usko, että ihminen on kaiken mitta ja hänen pakottamisensa vuodeksi armeijaan on suuri ihmisoikeusloukkaus.

Älkää ymmärtäkö minua väärin. Olen oikeistolainen. Kannatan markkinatalousjärjestelmää mutta uskon että maailma on monisyisempi. Tarvitaan taloudellisten ratkaisujen lisäksi myös moraalisia ratkaisuja.

On tietysti myyvää esittää kiireisille ihmiselle yksinkertaisia ratkaisuja, minkä jälkeen kuulijan ei tarvitse enää ajatella eikä vaivautua. Mutta uskon, että ongelmia on toisaalta helpompi ratkaista jos meillä on useita ratkaisukeinoja sen sijaan että meillä olisi vain yksi ratkaisukeino, varsinkin kun tässä tapauksessa yksi ratkaisukeino ei optimaalisesti ratkaise kaikkia ongelmia. Jossain kulttuureissa yhteismaan ongelmat voidaan ratkaista yksityistämällä, mutta toisessa kulttuurissa voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi paikallisia uskonnollisia yhdyskuntia pakottamaan kansalaiset lopettamaan yhteismaan ylilaiduntaminen.

Linkkejä artikkeleihin jotka kuvaavat heterogeenisiä ratkaisuja yhteismaan ongelmaan ja vapaamatkustajan ongelmaan:

1. Scott Atran et al: Folkecology, Cultural Epidemiology, and the Spirit of the Commons

2. Elinor Ostrom, Sustainable Social-Ecological Systems: An Impossibility?

3. Ostrom, Elinor. 1990. Governing the Commons: The Evolution of Institutions for Collective Action. Cambridge, UK: Cambridge University Press.

4. Ostrom, Elinor. 1998. A Behavioral Approach to the Rational Choice Theory of Collective Action. 1997 American Political Science Association Presidential Address American Political Science Review 92(1):1–22.

5. Ostrom, Elinor. 1999. Coping with Tragedies of the Commons. Annual Review of Political Science 2:493–535.

6. Ostrom, Elinor. 2005. Understanding Institutional Diversity. Princeton, NJ: Princeton University Press.

7. Ostrom, Elinor, Roy Gardner, and James Walker. 1994. Rules, Games, and Common-Pool Resources. Ann Arbor: University of Michigan Press.

8. Martina de Moor, Leigh Shaw-Taylor, and Paul Ward: The Management of Common Land in North West Europe

En ole lukenut aiheesta tarpeeksi enkä väitä tietäväni mikä on totuus. Mutta yritän selvittää.