Olen aina ihmetellyt miten ongelmat kuten väestöräjähdys, saastuminen ja ilmaston lämpeneminen pitäisi ratkaista - lokaalisti vai globaalisti.
Tragedy of Commons (yhteismaa) käsitteen luoja Garret Hardin tuntuu suhtautuvan hyvin epäluuloisesti globaaliin ongelman ratkaisuun:
The moral is surely obvious: never globalize a problem if it can possibly be solved locally. It may be chic but it is not wise to tack the adjective global onto the names of problems that are merely widespread -- for example, "global hunger," "global poverty," and the global population problem."
We will make no progress with population problems, which are a root cause of both hunger and poverty, until we deglobalize them. Populations, like potholes, are produced locally, and, unlike atmospheric pollution, remain local unless some people are so unwise as to globalize them by permitting population excesses to migrate into the better-endowed countries. Marx's formula, "to each according to his needs" is a recipe for national suicide.
Hänen tekstinsäkin tosin viittaa siihen että ilmaston lämpeneminen voisi olla asia, jonka globalisoiminen on välttämätöntä.
Väestönräjähdys sen sijaan ei ole Hardinin mielestä globaali ongelma. Sen ratkaiseminen globaalina ongelmana päästämällä kehitysmaiden "ylijäämäväestö" teollisuusmaihin johtaa Hardinin mielestä kansalliseen itsemurhaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Mitä tuota ihmettelemään. Jokaisellahan on henkilökohtainen vastuu asioista. Tosin harva sitä kantaa tai jaksaa asiaan vaikuttaa.
Siksi yhteiskunta joutuu säätämään erilaisia pakotteita.
Ilma ja vesi toki ovat "yhteisiä", joten niihin ongelmiin tulee myös kaikkien sitoutua.
Sitäpaitsi kehitysmaalaiset onnistuisivat taas muutamassa kymmenessä vuodessa tekemään uuden 'ylijäämäväestön'.
"Mitä tuota ihmettelemään. Jokaisellahan on henkilökohtainen vastuu asioista. Tosin harva sitä kantaa tai jaksaa asiaan vaikuttaa.
Siksi yhteiskunta joutuu säätämään erilaisia pakotteita."
Yhteiskunnat ovat lokaaleja. Ei ole olemassa mitään globaalia yhteiskuntaa.
Siinä mielessä tuo ei siis käsitellyt tätä ongelmaa, ellei tarkoitus ollut sanoa, että asiat pitää ratkaista nimenomaan lokaalisti. Se on siinäkin mielessä järkevää, että lokaalit pakotteet tuskin sortavat niin monia ihmisiä, kuin globaalit pakotteet.
"Jokaisella on henkilökohtainen vastuu asioista" on tavallaan tietysti totta mutta jos puhutaan vaikka väestöräjähdyksestä tai ilmastonmuutoksesta, se on hiukan absurdi väite.
Ei esimerkiksi väestöräjähdystä voi ratkaista hekilökohtaisesti niin että jokainen afrikkalainen päättää vaan hankkia yhden lapsen.
Jotain poliittisia keinoja tarvitaan. Mutta useimmiten keinot voivat olla lokaaleja. Ilmastonmuutoksen tapauksessa kuitenkin tarvitaan globaaleja ratkaisuja. Väestönkasvun osalta Hardinin opetus on, että kukin maa voi usein ratkaista asian yksin. Mutta se edellyttää maahanmuuton rajoittamista ja voimaa estää laiton maahanmuutto ja esimerkiksi aseellinen maahantunkeutuminen.
Lähetä kommentti