Talousnobelistit Acemoglu ja Johnson kirjoittavat teknologian kehityksestä ja ihmiskunnan jaosta kahden kerroksen väkeen

Power and Progress: Our Thousand-Year Struggle Over Technology and Prosperity by Daron Acemoğlu


Taloustieteilijät Daron Acemoglu ja Simon Johnson puhuvat kirjassaan Valta ja edistys - tuhatvuotinen kamppailumme teknologiasta ja vauraudesta siitä miten teknologian nykykehitys automatisoi työpaikkoja ja nostaa palkkaeroja. No sen kaikki tietävät.

Mutta mielenkiintoisempaa on, että he (vahvaan taloushistorialliseen materiaaliin nojautuen) toteavat, että se suunta jonka teknologian kehitys on ottanut ei ole mikään vääjäämättömyys. Teknologian ei pitäisi korvata ensi sijassa työpaikkoja edes nykyään (digitaalinen teknologia, tekoäly) vaan nostaa työntekijöiden tuottavuutta (marginaalituottavuutta) niin kuin esim. 1800-luvun lopulla ja 1950-1970. Teknologian suuntaan voi vaikuttaa niin että teknologia ei keskity työntekijöiden tai kansalaisten valvontaan ja työn automatisointiin vaan myös 1) antamaan työkaluja työntekijöille nostaa omaa tuotavuuttaan ja 2) luomaan uusia työpaikkoja eri aloilla jne.

Valtionhallinto ja kansalaisyhteiskunta voi vaikuttaa asiaan. Vaikkapa niin että työntekijöiden valvontateknologia suorastaan kiellettäisiin. Tai verottamalla. Tai vahvistamalla ay-liikettä ja kansalaisyhteiskunnan aloitteellisuutta. Ylipäätään huolehtimalla siitä, että teknologia ei kehity yksinomaan muutamien suuryhtiöiden narratiivien mukaisesti ja niiden taloudellista hyötyä pönkittäen.

Esimerkinä sosiaalisesta liikkuvuudesta, tulonsiirroista ja kansalaispalkasta he kirjoittavat näin:

Uudelleenjakaminen ja yhteiskunnan turvaverkon vahvistaminen.

Yhdysvallat tarvitsee paremman yhteiskunnan turvaverkon ja laajempaa uudelleenjakamista. Monet todisteet kertovat, että yhteiskunnan turvaverkot ovat heikentyneet Yhdysvalloissa ja Britanniassa, ja tämä kehitys vaikuttaa köyhyyteen ja sosiaalisen liikkuvuuden vähenemiseen. Nykyään sosiaalinen liikkuvuus on Yhdysvalloissa paljon pienempi kuin Länsi-Euroopan maissa.

Esimerkiksi Tanskassa 85 prosenttia perheiden välisistä tuloeroista katoaa yhden sukupolven mittaan, sillä siellä köyhien vanhempien lapsilla on taipumus vaurastua. Yhdysvalloissa vastaava luku on vain noin 50. Turvaverkon vahvistaminen ja heikompien ympäristöjen koulujen parantaminen on kiireellistä. Näitä ratkaisuja on täydennettävä laajemmalla uudelleenjakamisella.

Vaikka vahva uudelleenjakaminen ja parantuneet yhteiskunnalliset turvaverkot eivät sellaisenaan vaikuta teknologian suuntaan tai vähennä suurten teknologiayhtiöiden valtaa, ne voivat olla tehokkaita välineitä vähentää Yhdysvalloissa ja muissa teollistuneissa maissa syntynyttä suurta epätasa-arvoa.

Andrew Youngin Yhdysvalloissa vuoden 2020 demokraattien esivaalikampanjassaan esittämää ehdotusta kannattaa pohtia: universaali perustulo. Se tarkoittaa jokaiselle aikuiselle ehdoitta annettavaa dollarimääräistä perussummaa ja siitä on tullut suosittu poliittinen ajatus joissakin vasemmistopiireissä, Milton Friedmanin ja Charles Murrayn kaltaisten libertaarien ja Amazonin Jeff Bezosin kaltaisten teknologiamiljardöörien keskuudessa. Ajatuksen suosio perustuu osittain monien maiden, myös Yhdysvaltojen turvaverkkojen selkeisiin puutteisiin. Se saa myös vahvaa tukea narratiivista, jonka mukaan robotit ja tekoäly ovat viemässä meitä työttömään tulevaisuuteen. Ja narratiivin mukaan tarvitsemme universaalia perustuloa antamaan tulot useimmille ihmisille (ja estämään kansannousun, jota jotkut teknologiamiljardöörit pelkäävät).

Universaali perustulo ei kuitenkaan ole ihanteellinen yhteiskunnan turvaverkon vahvistaja, sillä se ei siirrä resursseja vain niitä tarvitseville, vaan kaikille. Sen sijaan monet 1900-luvun hyvinvointivaltioiden esimerkiksi terveydenhuoltoon ja uudelleenjakamiseen luomat järjestelmät kohdentavat siirrot tarvitseville. Kohdentamisen puuttumisen takia universaali perustulo olisi kalliimpi ja teholtaan heikompi kuin muut ehdotetut ohjelmat.

Universaali perustulo olisi luultavasti väärä ratkaisu myös nykyiseen ongelmaamme, erityisesti verrattuna toimenpiteisiin, joiden tavoite on luoda uusia tilaisuuksia työntekijöille. Melkoiset todisteet viittaavat siihen, että ihmiset ovat tyytyväisempiä ja vahvemmin yhteisöönsä sitoutuneita, kun he tuntevat tuottavansa yhteiskunnalle arvoa. Tutkimuksissa ihmiset kertovat psykologisen hyvinvointinsa parantuvan, kun he ovat työssä verrattuna pelkkään rahan saamiseen, ja että he ovat myös valmiit luopumaan huomattavista rahasummista mieluummin kuin luopuvat työstä ja ottavat pelkkää rahaa vastaan.

Universaalin perustulon syvin ongelma ei liity työn psykologisiin etuihin, vaan sen harhaanjohtavaan narratiiviin maailman ongelmista. Universaali perustulo soveltuu luonnollisella tavalla nykyisten ongelmiemme virheellisiin ja haitallisiin tulkintoihin. Sen mukaan olemme väistämättä kulkemassa kohti maailmaa, jossa on vähän työtä useimmille ja jossa yhä useampien ja yhä kehittyneempien digitaalisten teknologioiden kehittäjien ja muiden epätasa-arvo kasvaa, jolloin suuri uudelleenjakaminen on ainoa ratkaisu.

Tällä tavalla se toisinaan myös oikeutetaan ainoana keinona vaimentaa väestön kasvava tyytymättömyys. Olemme korostaneet, että tämä resepti on väärä. Kuljemme kohti suurempaa epätasa-arvoa, emme kuitenkaan väistämättä, vaan koska olemme tehneet vääriä valintoja siitä, kenellä on valta yhteiskunnassa ja mikä on teknologian suunta. Nämä ovat perusasiat, joihin on tartuttava, mutta universaali perustulo myöntää tappion ja hyväksyy tämän kohtalon.

Oikeastaan universaali perustulo hyväksyy liike-elämän ja teknologiaeliitin vision, jonka mukaan he ovat valaistuneet, lahjakkaat ihmiset, joiden tulee avokätisesti rahoittaa muut. Tällä tavalla visio rauhoittaa muun väestön ja vahvistaa statuseroja. Niinpä sen sijaan että se tarttuisi yhteiskuntaamme ilmentyvään kaksikerroksiseen rakenteeseen, se vahvistaa näitä keinotekoisia jakoja.

Tämä viittaa myös siihen, että unelmiin perustuvien siirtomekanismien etsimisen asemesta yhteiskunnan tulee vahvistaa olemassa olevia turvaverkkojaan ja ratkaisevalla tavalla yrittää yhdistää tämä toiminta merkityksellisten, hyväpalkkaisten työpaikkojen luomiseen kaikille väestöryhmille, ja se edellyttää teknologian uudelleensuuntaamista."

View all my reviews