Trumpin valinnan vaikutuksista on mahdotonta sanoa mitään varmaa. Presidentti Stubb on jatkuvasti viestittänyt optimismia viran puolesta:
Stubbin mukaan Yhdysvallat tarvitsee liittolaisiaan, jos se haluaa olla suurvalta. Trump puhuu vahvasti kahden prosentin kynnyksen puolesta, eikä hän välttämättä ole siinä väärässä”, Stubb sanoo. Stubbin mukaan ainoa asia mitä Suomi voi tehdä on pitää huoli että puolustusmenoihin käytetään vähintään Naton suosittelema kaksi prosenttia bruttokansatuotteesta.
Ex-suurlähettiläs Mikko Hautala viestii lievää optimismia, mutta identifioi myös valtavia riskejä.
Trumpin mahdollinen paluu Valkoiseen taloon herättää paljon kysymyksiä. Suomen osalta Hautala arvioi kahdenväliset lähtökohdat melko hyviksi. Esimerkiksi itärajan sulkeminen voi näyttäytyä Trumpin silmissä päättäväisenä toimintana.
Paljon jää kuitenkin henkilökohtaisten suhteiden varaan, ja paineet kohdistuvat Hautalan mukaan erityisesti tasavallan presidenttiin. Samalla Hautala myöntää, että ajatus Trumpin miellyttämisvelvollisuudesta on ”vastenmielinen, jossain määrin myös alentava”. ”Mutta tämä olisi 2020-luvun reaalipolitiikkaa”, hän kirjoittaa.
.. Hautala ei usko Trumpin pyrkivän irrottamaan maataan Natosta, mutta Yhdysvaltain joukkojen käytön Naton tehtäviin tämä voi kieltää. Jo se riittäisi romuttamaan puolustusliiton uskottavuuden.
Jos puolustusliiton uskottavuus menee, Venäjä hyökkää uskoakseni suurella todennäköisyydellä Suomeen ja perustelee hyökkäystä jollain historiallisella oikeutuksella, kuten sillä että Aleksanteri I lahjoitti Vanhan Suomen Suomelle ja Putinilla on "oikeus" ottaa nyt loputkin Vanhan Suomen alueet takaisin Venäjälle. MAGA-väki alkaa siinä vaiheessa suurella todennäköisyydellä kompata Venäjän propagandaa ja vaatia Trumpilta isolaatio-politiikkaa.
Riskit ovat suuret.
