Kiitos 1918

Helsingin vapautuksesta on kulunut 100 vuotta. Kansankokonaisuus muistaa saksalaisia ja suomalaisia osallistuneita - mutta kunnioittaa myös hävinneiden muistoa.

Oli erittäin ikävää, että Suomi ajautui vuonna 1918 sisällissotaan. SDP joutui äärivasemmiston käsiin ja nousi kapinaan laillista hallitusta vastaan. Toisaalta köyhälistön kurjuus elintarvikepulan Suomessa oli omiaan synnyttämään katkeruutta.

Sisällissota jälikiselvittelyineen synnytti jyrkän kuilun kansan keskuuteen, joka onnistuttiin vasta 1939 kuromaan umpeen. Sopu oli erityisen tärkeää Venäjän uhan realisoituessa talvisotana.

Nyt vuonna 2018 tarvitaan yhteistyötä kaikkien kansankerrosten välillä. ikimuistoisen vihollisemme Venäjän uhka on taas aktivoitunut.

Yhteisen uhan ymmärtävä kansa on vahva kansa

Iltasanomat referoi:

Ulkopoliittisen instituutin tutkija arvostelee keskustelua, jota Suomessa on käyty Venäjän sotaharjoituksista Itämerellä. Charly Salonius-Pasternakin kritiikki ulottuu Puolustusvoimien ylipäällikköön, presidentti Sauli Niinistöön asti.

– Silmiinpistävää Suomessa, oli sitten kyse presidentistä tai sotilasasiantuntijasta, on selvästi tällainen, sanotaan nyt vähättelevä viesti: ei tästä tarvitse olla huolissaan, ei ole uhka Suomelle ja niin edelleen. Eihän se ole uhka, koska tarvitaan vähintään sotilaallinen hyökkäys, että se on uhka Suomelle, eli sillä periaatteella voi sanoa, että mikään ei ole uhka Suomelle, sanoo Salonius-Pasternak STT:lle.

Niinistö sanoi keskiviikkona Tampereella, että Venäjän sotaharjoituksista Itämerellä ei ole Suomessa syytä olla välittömästi huolissaan.

Uskoisin että TP Niinistö ajattelee että hänen velvollisuutensa on rauhoitella vaalikarjaa vähättelemällä uhkaa - eli esittämällä muunneltua totuutta. Esimerkiksi Baltiassa taas ajatellaan että vahvassa demokratiassa kansan pitää ymmärtää asioita, kuten Venäjän uhkaa, realistisesti.

Venäjän uhka on koko kansan asia. Mitä paremmin kansa ymmärtää uhan, sitä paremmin uhkaan voidaan varautua. Ei vain valtiovallan taholta vaan myös kansalaisyhteiskunnan taholta. Koko kansalaisyhteiskunnan on ymmärretvä roolinsa samallalailla kuin vaikkapa talvisodan aikana.

Euroopan valtioiden yhdessä suorittama venäläisten diplomaattien karkoitus kuvaa sitä, että Euroopan valtioiden tasolla on alettu ymmärtää, että Venäjän uhka on koko Euroopan asia.

Kansa, johon kohdistuu yhteinen uhka ei ole vain lauma yksilöitä, jotka kaikki touhottavat omaa itsensä toteuttamista, vaan yhteen hiileen puhaltava yhteisö, jossa jokainen toki ajattelee omilla aivoillaan, mutta jossa primääri ongelma nimeltä Venäjä ymmärretään.

Yhteisen uhan ymmärtävä kansa on vahva kansa.

Yhteisen uhan luoma yhtenäisyys ei tehosta vain primääriin uhkaan - Venäjään - varautumista, vaan tuottaa potentiaalisesti monenlaisia tehokkuushyötyjä sivuvaikutuksena. Sodan aikana ja vuosikymmeninä sen jälkeen suomalainen yhteiskunta kehittyi nopeasti. Tehtiin paljon sosiaalisia uudistuksia, jotka hyödyttivät nimenomaan vähävaraisia. Uskon, että vastaava ilmiö syntyisi nytkin, jos Niinistö johtaisi kansaa edestä ja osoittaisi että elämme taas uhan hetkeä.