perjantaina, kesäkuuta 05, 2009

Suomalaisesta kusipäisyydestä

Suomalaiset arvostavat valtaa. Tai pikemmin suomalaiset arvostavat valtaa, mielivaltaa ja nöyryyttämistä.

Enemmistö suomalaisista arvostaa presidentti Halosta. Presidentti Halonen on puhdas vallankäyttäjä - voisi jopa sanoa mielivallan käyttäjä. Vallankäyttö on Haloselle poliitikkojen nöyryyttämistä. Nöyryyttäminen tulee esiin erityisesti virkanimitysasioissa. Kun ihmisiä haastatellaan kadulla Halosen viimeisimmästä tempusta, kadunmies tukee Halosta. Kadunmies nauttii itsekin nöyryyttämisestä ja koska hän itse ei siihen kykene, hän haluaa tehdä sen edustajansa avulla. Suomalaiset haluavat presidentin, koska he rakastavat nöyryyttämistä. Jokaiselle avomieliselle tarkkailijalle on 100%:n selvää että Halonen ei ole saanut presidenttinä mitään hyvää aikaan - paitsi juuri näitä nöyryytysakteja. Kadunmies ei kuitenkaan muuta presidentiltä kaipaakkaan. Siksi suomalainen kannattaa ehdottomasti presidentti-instituution säilyttämistä.

On turha kuitenkaan luulla että Halosen äänestäjä on ainoa joka ihailee mielivaltaa ja nöyryyttämistä ja öykkäröintiä. Lehdistössä kerrotaan jatkuvasti sitä, miten Nokia kilpailuttaa alihankkijoitaan ja kohdistaa kulusäästöt alihankintakustannuksiin. Kulusäästöt ovat tietysti välttämättömiä, mutta kilpailuttamisesta ja kulusäästöistä puhuminen kulkee usein käsi kädessä äärimmäisen ylimielisyyden ja öykkäröinnin kanssa. Management by Perkele on korvautunut Subcontracting by Nöyryytys. Suomalaista yritysten välistä yhteistoimintaa leimaa yhä vähemmän japanilais- tai amerikkalaistyyppinen verkostoituminen ja yhä enemmän äärimmäinen hierarkkia, jossa Nokia-despootti nöyryyttää alihankkijoitaan kuin Tshingis-Khan venäläisiä. Onneksi Nokian markkinaosuus on laskemassa ja sitä kautta Nokian despotia heikkenemässä.

Vittumaisuus ja mielivalta leimaa montaa muutakin suomalaista elämänaluetta - opetusministeriön suhdetta kouluhin, Internet-keskustelijoiden tapaa kommentoida toimittajien ja toistensa kirjoituksia ja erityisesti naistenlehtien ja naisille suunnattujen mainosten tapaa ihailla valtaa suhteessa naisen omaa siippaa (=Sisärenkiä) kohtaan. Suomalaista naiskulttuuria leimaa mielivallan ihailu ja narsismi. Narsistista mielenlaatua ihaillaan ja naistenlehti määrittelee kohderyhmäkseen Jumalasta Seuraavan. Propaganda on jo tuottanut tulosta.

On todella mielenkiintoista seurata millaisia mainoksia naisille tehdään. Idea on usein sama: Mies odottaa silmät kiinni luottavaisena saavansa naiseltaan suudelman, mutta nainen nolaa miehen lähtemällä juoksemaan vaikkapa Ingmannin Jättis-jäätelön perään sen sijaan että suutelisi miestään. Teema toistuu mainoksessa mainoksen perään. Kyse voi olla lattiavahasta tai jäätelöstä tai mistä vain. Kysymys herää miksi tällaisia mainoksia tehdään naisille. Selitys on ilmeinen: monet naiset nauttivat tällaisesta nöyryyttämisestä. Monen Ihanan Suomalaisen Naisen itsetunto rakentuu sen varaan että hän tavalla tai toisella nolaa miestä - minkä nyt itsensä kehumiselta ehtii.

14 kommenttia:

Vasarahammer kirjoitti...

Itse en ole koskaan voinut ymmärtää Tarja Halosen suosiota, mutta tuon luettuani asia avautuu minulle paremmin.

Kansan herraviha on niin syvällä, että kuka tahansa herroja kurittava kelpaa.

Jukka Aakula kirjoitti...

Kansan herraviha on niin syvällä, että kuka tahansa herroja kurittava kelpaa.

Juuri näin.

IDA kirjoitti...

:)

Sitä on ilmassa:

http://jukkahankamaki.blogspot.com/2009/06/oodi-ihmisvihalle.html

Itse mietin samaa, kun aamulla sattumalta kuulin Hectorin version iloisen positiivisesta Friday on My Mind - renkutuksesta.

Valkea kirjoitti...

Hiven poleemisesti sanottuna tuossa on paljon totta, mutta on myös painotettava (jota Jukka käsitteli), että Suomessa yhteiskunnan rakenteet, hierarkiat ja systeemit ovat sellaisia, että ne suosivat nöyryyttämistä, pomputtamista yms. tai sitten yleensä sellaista toimintaa, jota on vaikea tulkita muuksi, vaikka siihen olisi muita syitä. Olisi luotava mahdollisimman paljon lähes hierarkiattomia verkostuneita tiiviitä ryhmiä hutteriittiperiaatteella (enintään n. 150 henkilöä/ ryhmä tai osasto) yrityksiin, virastoihin, virkoihin jne.

Ehkäpä nämä ihanat naiset saavat teidät hyvälle tuulelle:

http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/latvia/5417540/Blondes-march-in-Latvia-to-cheer-up-nation.html

Ja tämä:

http://www.wvwnews.net/story.php?id=7258

Ps. Liberaalin Usan loppu lähestyy:

http://www.economicpolicyjournal.com/2009/05/big-collapse-could-be-very-near.html

Jukka Aakula kirjoitti...

Teksti on poleeminen.

Minusta on selvää, Valkea, kuten sanot että tarvitaan rinnakkaisia pienimuotoisia - tai miksei suuremuotoisempiakin - rakenteita näitteen hierarkkisten rakenteiden rinnalle.

Mutta tarvitaan myös luovaa destruktiota.

Kapitalismin luova destruktio syntyy sponttaanisti konkurssien tai markkinaosuuksien laskemisen (Nokia!) kautta.

Fukuyama toteaa, että brittiläisen yhteiskunnan takapajuisuus 60-luvulla johtui siitä että Britannia ei ollut joutunut kärsimään sodista lähellekään siinä määrin kuin Manner-Eurooppa.

Thatcher vapautti destruktion, mutta seuraukset destruktiosta eivät ole valitettavasti olleet sosiaalisesti pelkästään positiivisia.

Valkea kirjoitti...

Eräs asia tuossa kirjoituksessa täytyy korjata. On tietysti totta, että Suomessa on epämiellyttäviä naisia kuten Halonen, mutta keskimäärin suomalaiset naiset ansaitsevat suomalaisten miesten arvostuksen. Olisi väärin tuomita suomalaisia naisia mainosten perusteella, jotka edustavat kieroutunutta ja epärealistista maailmankuvaa.

Tarkastellaan tätä lyhyesti. Kun työt on tehty, suomalainen mies ja nainen viihtyvät keskimäärin hyvin keskenään. Mies halaa naista, puhuu naiselle kaikenlaista mukavaa, myöhemmin kuiskuttaa hiljaa jotain ihanaa naisen korvaan, jne. Nainen ja mies ovat onnellisia ja tyytyväisiä. Kun perheessä on lapsia, rutiinien yms. jälkeen heidän kanssaan tehdään kaikenlaista mukavaa ja kehittävää. Tämä tavallisin onnellinen tilanne ei kuitenkaan kelpaa markkinoijille. Miehen, naisen ja lasten viihtyminen yhdessä ja tyytyväisyys toisiinsa vähentää turhaa kulutusta, josta markkinointimiehet ovat riippuvaisia. Naisten, miesten ja lasten väliin on siis lyötävä keinotekoisesti kiilaa, synnytettävä haitallista tyytymättömyyttä ja luotava hajottavaa kiistaa. Tällöin mies ja nainen ovat taipuvaisempia etsimään lohdutusta ja korviketta liiallisesta kulutuksesta, ja korvaamaan puuttuvaa yhdessäoloa lasten kanssa joutavalla tavaralla. Jukan kuvailema jäätelömainos on hyvä esimerkki. Esim. jos herkkäuskoinen nainen X näkee liikaa em. jäätelömainoksen kaltaista markkinointia, hän alkaa päivittäin käyttämään suuren osan vapaa-ajastaan kuluttamiseen ja shoppailemiseen. Hän korvaa epätyydyttävästi miehen suomaa tyydytystä. Hetken lohtu ostaessa ja sitten taas tyhjyys ja tyytymättömyys. Tämä on markkinoijan kannalta hyvä asia, koska se tekee naisesta jatkuvan sarjashoppaajan. Miehet eivät yleensä pidä etenkään jatkuvasta shoppailusta ja jättäytyvät siksi pois naisen ostosreissuilta. Nainen on jatkuvasti pois ja alkaa turvota muodottamaksi yrittäessään lohduttaa itseään turhaan jäätelöllä, suklaalla ja rasvalla. Mies happamoituu ja on tyytymätön. Miestä alkaa houkutella olutmainokset, joissa hyvät mieskaverit ovat keskenään ravintolassa huorahtavien naisten ympäröimänä. Mies alkaa notkua ravintoloissa ja puolialkoholisoituu. Kaljamaha kasvaa, miehen hengitys löyhkää viemärille, kauluksessa on vieraiden huonojen naisten huulipunaa ja lompakko laihtuu paperin ohueksi. Nainen ei pidä tästä ja lisää poissaoloaan ja shoppailuaan, jne. Itseään voimistava kierre syntyy, ja turhan kauppamiehet hyötyvät muiden ongelmista.

Sanoisin myöskin, että ne naiset, jotka aidosti vihaavat suomalaisia miehiä, ovat taipuvaisempia ottamaan ulkomaalaisen aviomiehen ja vieraantumaan muista suomalaisista. Ja se on hyvä asia.

Valkea kirjoitti...

Tämä artikkeli sopii mainiosti täydentämään edeltävää kommenttiani:

http://www.usatoday.com/news/offbeat/2009-04-14-survivalistsinside14_N.htm

Anonyymi kirjoitti...

Hierarkiat purkamalla päädymme anarkismiin, mutta onko sekään hyvä tie kulkea. Silloin nöyryyttäminen ja pompotus ei ole järjestelmällistä, mutta tuskin niistä eroon päästään.

Jukka Aakula kirjoitti...

Suuri kompleksinen yhteisö tarvinnee ainaa hierarkkiaa, mutta hierarkkian ei tarvitse merkitä mielivaltaa ja nöyryytystä.

En usko mihinkään utopiaan jossa hierarkkia ei ole ollenkaan, mutta esimerkiksi valtaa-vallan-vuoksi-ja-nöyryytystä-nöyryytyksen-tähden Halonen on täysin turha instituutio suomalaisessa yhteiskunnassa. Hänestä ei ole tällä kansalle muuta kuin haittaa. Paitsi niille luusereille, joitten elämä pyörii sukupolvelta sukupolvelle perityn herravihan ympärillä, mistä Vasarahammer puhuikin.

Ei yrityskään aina nöyryytä alihankkijoitaan tai työntekijöitään. On suuri ero siinä, miten Nokia nöyryyttää alihankkijoitaan ja miten japanilaiset yritykset tekevät verkostoissaan kaikkia hyödyttävää yhteistyötä.

Anonyymi kirjoitti...

Tämä kirjoitus liippaa liki rikollista tekoa. Jos suomalaiset ovat kansanryhmä, niin voipi käydä kuin Halla-aholle.
Kiihottaako jotakuta vai kiihottuuko joku vai lähteekö joku virkansa puolesta syyttämään.

Jukka Aakula kirjoitti...

Ikävistäkin asioista pitää voida puhua. Kuvittelisin että tämä blogi kuitenkin on yleissävyltään positiivinen.

Sympatiani on oman kansani puolella mutta käsittelen sitä välillä ehkä kuin vanhan testamentin profeetta juutalaisia. Toinen porukka jota olen tällä blogilla mollannut on saksalaiset, joita kohtaan myös koen tiettyä sympatiaa.

Ikävää että haloslaiset ovat lähteneet sananvapauden murskaamisen tielle. Se tie vie koko maan kuitenkin helvettiin. Puheitten siistimisen - itse olen luopunut esim. Neekeri-sanan käytöstä - pitää perustua siihen että yhdessä sovitaan asioista eikä siihen että mielivallan harjoittajat (haloslaiset) keksivät sananvapauden rajoituksia saadakseen siitä jotain sisäisiä kiksejä.

Anonyymi kirjoitti...

Mistähän kirjoittaja oikein puhuu, punainen lanka meni ilmeisesti ohitseni? Oliko ajatus siis se, että suomalaiset johtajat valitaan aina vain nöyryyttämään alempia instituutioitaan? Kovin kapea ja naiivi näkemys, ilmeisesti kirjoittaja on joko saanut potkut työstä tai pakit ihastukseltaan kun näkee kaikki suomalaiset instituutiot tällaisena.

Jukka Aakula kirjoitti...

Kirjoittajaa ei ole irtisanottu koskaan työstään. Kirjoittaja on ollut pitkään aikaa naimisissä saman naisen kanssa ja on edelleen.

En väitä että kaikki suomalaiset johtajat toimivat näin enkä että kaikki instituutiot toimivat näin mutta aika moni.

Jukka Aakula kirjoitti...

Jos anonymous ei ymmärtänyt tekstiä niin menee johonkin toiselle blogille, jossa toistelleen samoja mielipiteitä valmiksi sulatellussa muodossa niin että jo ennen kuin alkaa lukemaan postausta niin tietää että kuka on tarinan hyvis ja kuka pahis.

Ei tarvitse sitten ajatella.