Gregory Cochran ja Henry Harpending, jotka tulivat kuuluisiksi Ashkenazijuutalaisten älykkyyden tutkimuksesta, ovat julkaisseet kirjan jossa väitetään ihmisen evoluution vauhdin satakertaistuneen sivilisaation seurauksena:
Jokainen sivilisaation tuoma muutos ihmisen ympäristöön - esimerkiksi jousen keksiminen - muuttaa valintapainetta ja muuttaa näin myös evoluution suuntaa. Kun esimerkiksi jousi keksittiin, lihaksikkuuden tärkeys väheni.
Ei ole siis esimerkiksi vaikea ymmärtää, miksi populaatioiden välille on muutamassa kymmenessä tuhannessa vuodessa voinut kehittyä suuria eroja persoonallisudessa, älykkyydessä yms. ominaisuudessa.
Havainto tukee myös sitä Boydin ja Richersonin havaintoa että ihmisen kyky kasaantuvaan kulttuurievoluutioon on muuttanut ihmisen ympäristöä ja suunnannut geneettistä evoluutiota. (Kasaantuvalla kulttuurievoluutiolla tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi arktisella alueella tarvittavat taidot ovat syntyneet usean sukupolven kasautuvan oppimisen kautta. Kukaan yksittäinen ihminen ei voi yksinään oppia arktisissa oloissa tarvittavia taitoja niin nopeasti että kykenisi säilymään hengissä.)
Kulttuuri vaikuttaa Boydin ja Richersonin mukaan geeneihin eikä vain päinvastoin. Koska heimojen välisissä taisteluissa parhaiten on pärjännyt heimo, jonka kulttuuriin on kuulunut resurssien tasajako ja vapaamatkustajien rankaiseminen, ihmisen geenit ovat sopeutuneet tällaiseen ympäristöön. Parhaiten ovat pärjänneet yksilöt, jotka ovat sisäistäneet yhteisön arvot niitä kyseenalaistamatta, koska tällainen yksilö on välttänyt yhteisöllistä rangaistusta.
Kirja ei ole vielä ostettavissa mutta tässä on lyhennelmä kirjasta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta, tämä menee lukulistalle.
Kuullostaa minustakin. Jos väite pätee - olen käsittänyt että nämä ovat ihan arvostettuja tutkijoita - niiin on tämä radikaali muutos.
Tähän mennessähän on usein sanottu että evoluutio on ihmisen osalta jotenkin pysähtynyt vaikkei mikään sitä tue. Että ihminen on keräilijä-metsästäjä-yhteiskunnassa kehittynyt otus ja that's the end of story.
Ajatus ei kuitenkaan kuulosta minun korviini ollenkaan epäloogiselta, tätä pitääkin pohtia vähän tarkemmin.
Tämähän tosin tarkoittaa vain melkoisen homogeenisiä yhteisöjä: mitä enemmän sekoittumista tapahtuu, sitä lähemmäs globaalia keskiarvoa väistämättä mennään.
Kukin voi miettiä suunnallaan haluaako esimerkiksi Suomen etenevän kyseiseen suuntaan - kun yhteiskunnat koostuvat ihmisistä, on todennäköistä, että yhteiskunnastakin tulisi tietynlainen keskiarvoyhteiskunta niin hyvässä kuin pahassa.
Tällä hetkellä kokisin itse meidän olevan vielä melkoisen selvästi keskiarvon yläpuolella. Regression towards the mean ei ole kansamme etu.
Tähän saakka muuttoliike on ollut niin alhaista että nopea evoluuutio on ehtinyt ilmeisesti vaikuttamaan eri alueilla eri tavalla.
Maahanmuuton kiihtyminen alhaisen äo:n maista saattaa hukata koko kehityksen.
Tässä muutama aiheeseen liittyvä linkki:
Ihmisperimässä luultua enemmän vaihtelua
Ihmisen evoluutio nopeutumassa
Human genetic variation
The 10,000 Year Explosion website
2008 in review: Ethnicity Strikes Back
Kiitos linkistä.
Kiinnostava johdanto tuossa kirjassa ja ajatushan kuulostaa oikein maalaisjärkevältä: jos ympäristö on hyvin vakaa, löytää laji pikkuhiljaa parhaan symbioosin, josta ei kannata poiketa, kun taas ympäristön vaihtuessa uudet uhat karsivat heti tietyt yksilöt (tai hävittävät koko lajin).
Esim. kaupungistumisen tuomat epidemiat tappoivat suuren osan niistä, joilla ei ollut jotain tiettyä ominaisuutta. Siinä oli heti kertaheitolla evoluutiota, yhdessä sukupolvessa. Niin onhan se nyt kumma jos ei esim. kymmenellä pademialla ole vaikutusta perimään.
Maanviljelys, kaupungistuminen ja liikkuvuus ovat kukin aikanaan mullistaneet elinympäristön joten ihmisen valintapaineet ovat varmasti olleet aivan uusilla suunnilla viimeiset 10000 vuotta.
Kirja on kiva siitäkin syystä, että minusta ihmisen tulisi kiinnittää huomiota omaan kehitykseensä.
Juho:
"Esim. kaupungistumisen tuomat epidemiat tappoivat suuren osan niistä, joilla ei ollut jotain tiettyä ominaisuutta. Siinä oli heti kertaheitolla evoluutiota, yhdessä sukupolvessa. Niin onhan se nyt kumma jos ei esim. kymmenellä pademialla ole vaikutusta perimään."
Kirkas kommentti ! Tuo edustaa vielä kaiken lisäksi kaikkein yksinkertaisinta casea.
Ajatellaanpa sitten että keksittiin jousi. Tarkka ja kurinalainen ampuja kykeni parantamaan oman ja ryhmänsä kelpoisuutta. Hyvä metsästäjä sai kauniin naisen ja monta hyvälaatuista lasta.
Tietynlainen luonne, tarkka näkö ja ruumiin rakenne alkoi lisääntyä. Jousi saattoi olla ilmeisesti tuhansia vuosia tietyll' alueella oleellisin metsästyskalu.
No sitten juutalaiset. Koska juutalaisuuteen liittyy mm. eräänlainen älyllinen saivartalu ja parhaan saivartelijan seksuaalinen markkina-arvo on korkea, älykkyys lisääntyy. Juutalaiset lisäksi toimivat ammateissa, joissa älykkyyttä tarvitaan.
Lähetä kommentti