lauantaina, lokakuuta 21, 2006

Yhteisö on organismi

Yksilö on geenien muodostama yhteisö sanoo David Sloan Wilson kirjassaan Darwin's Cathedral. Yhteisöä kutsutaan organismiksi koska geenit eivät useimmissa tilanteissa ole itsenäisiä aktoreita vaan osallistuvat yhdessä yksilön rakentamiseen. Syy geenien yhteistoimintaan on siinä että geenit lisääntyvät yhdessä (joukkona). Meioosi takaa sen että useimmissa tapauksissa yksilön jokaisella geenillä on aivan yhtä suuri mahdollisuus lisääntyä (kopioitua).

Joissain harvinaisissa tapauksissa (meiotic drift) geenit toimivat vastoin yhteistä etua ja lisääntyvät toistensa kustannuksella.

Wilsonin mukaan myös ihmisyhteisö tai muurahaisyhteisö voi toimia organismina. Hän käyttää termiä superorganismi. Ihmisyhteisö tai muurahaisyhteisö on harvoin samassa määrin organistinen ("yhtä köyttä -yhdistys") kuin yksilö mutta ihmis- ja muurahaisyhteisöllä on meioosia vastaavia keinoja vahvistaa yhteistyötä:

Muurahaisten yhteistoiminta perustuu siihen että kaikki muurahaiskeon yksilöt ovat sukua keskenään - työläiset ovat tyypillisesti saman kuningattaren tyttäriä ja siis sisaria keskenään. Kiitos muurahaisten erikoisen lisääntymismekanismin (haplodiploidi) työläiset ovat jopa enemmän sukua keskenään kuin muitten suvullisesti lisääntyvien eläinten sisarukset.

Ihmisyhteisön yhteistyö voi myös perustua sukulaisuuteen (perhe) tai vastavuoroisuuteen (ystävyys). Suurten ihmisyhteisöjen yhteistoiminta perustuu kuitenkin lähinnä yhteisiin arvoihin, yhteiseen moraaliin ja yhteisiin normeihin. Oleellista on myös että yhteisten normien rikkojia rangaistaan. Normien rikkomisen rankaiseminen voi perustua esimerkiksi siihen että muut yksilöt panettelevat normien rikkojaa tai yhteisön erikoistunut rankaisuinstituutio (poliisi, papisto) rankaisee syyllistä. Usein myös pelko jumalallisesta rangaistuksesta (helvetin tuli) estää ihmistä toimimasta yhteisön normeja vastaan.

Tapoja luoda organistinen yhteisö on monia - ja tapoja miten yhteisöllisyys rapautuu samoin. Mutta jos otamme vakavasti Wilson ajatuksen yhteisön organistisesta luonteesta, pääsemme kokeilemaan mielenkiintoisia ajatusleikkejä:

Tähän mennessä kysymystä "Onko kirkko erotettava valtiosta" on pidetty poliittisena kysymyksenä josta eri ihmisillä on erilaisia subjektiivisia käsityksiä. Kun samaa kysymystä tarkastellaan organistisen yhteisön näkökulmasta kysymys muuttuu objektiiviseksi: Lisääkö vai vähentääkö kirkon erottaminen valtiosta yhteisö-organismin terveyttä vai ei.

Samoin kysymys hyvinvointiyhteiskunnasta muuttuu objektiiviseksi: Miten köyhäinapu on hoidettava jotta yhteisö-organismin terveys kehittyy. Parantaako yleinen maanpuolustus yhteisöorganismin terveyttä vai ei ? Entä parantaako maahanmuutto yhteisö-organismin terveyttä vai ei ?

En halua vastata kaikkiin kysymyksiin itse mutta arvaisin että esimerkiksi islamilaisten maahanuutto laskee yhteisö-organismin terveyttä koska yhteisön sisäinen yhtenäisyys laskee. Yhteisö-organismin terveys kärsii.

No summa summarum vaikka organismi paradigma ei ole ainoa tapa tarkastella yhteisöä, suosittelen että miettisimme esimerkiksi suomalaista yhteiskuntaa myös organistisesta näkökulmasta. "Yksilö on kaiken keskipiste"-ajattelu on viimeiset vuosikymmenet monopolisoinut keskustelua. "Yhteisö on organismi"-ajattelun tuominen mukaan keskusteluun syventää asioitten ymmärtämistä.

Käytän sanaa yhteisön terveys yllä sitä määritelemättä. Mutta tarkoitan sillä onnellisutta, elämän laatua ja pitkää ikää.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oletko lukenut Frank Salterin kirjan "On Genetic Interests". Jos olet, niin kommenttisi?

Jukka Aakula kirjoitti...

Enpä ole valitettavasti lukenut.

Anonyymi kirjoitti...

Olisin itse lukenut sen, jos se olisi ollut saatavilla. Painos on loppu. Siitä pitäisi tulla uusi versio lähiaikoina, jolloin tilaan sen. Joka tapauksessa siitä kirjoitetun artikkelin perusteella totean, että hän antaa keskeisen sijan oman kansan suosimiselle, koska se muodostaa suuremman ja merkityksellisemmän poolin omia sukulaisgeenejä kuin mikään muu joukko, omat ja lähisukulaisten geenit mukaanlukien, puhumattakaan esim. kaukaisista kansoista. Kun puolustaa omaa kansaansa puolustaa omia sukulaisiaan. Se on oikein käytettynä vahvempi kuin mikään muu motivaatio ja ryhmän sidosten ylläpitäjä. Hyvällä kulttuurilla täydennettynä päästään ryhmädynamiikan kannalta niin lähelle optimaalista, kuin käytännössä on mahdollista.

Anonyymi kirjoitti...

Olisin itse lukenut sen, jos se olisi ollut saatavilla. Painos on loppu. Siitä pitäisi tulla uusi versio lähiaikoina, jolloin tilaan sen. Joka tapauksessa siitä kirjoitetun artikkelin perusteella totean, että hän antaa keskeisen sijan oman kansan suosimiselle, koska se muodostaa suuremman ja merkityksellisemmän poolin omia sukulaisgeenejä kuin mikään muu joukko, omat ja lähisukulaisten geenit mukaanlukien, puhumattakaan esim. kaukaisista kansoista. Kun puolustaa omaa kansaansa puolustaa omia sukulaisiaan. Se on oikein käytettynä vahvempi kuin mikään muu motivaatio ja ryhmän sidosten ylläpitäjä. Hyvällä kulttuurilla täydennettynä päästään ryhmädynamiikan kannalta niin lähelle optimaalista, kuin käytännössä on mahdollista.

Jukka Aakula kirjoitti...

vanha teskti. Luulin jo poistaneeni sanan "neekeri" jokaisesta postauksestani. Poistin koko lauseen, vaikka itse asiasta en ole eri mieltä vieläkään.

Mouho kirjoitti...

Niin, toteamuksesi tai esittämäsi väite voi sinänsä pitää paikkaansakin, mutta sellaisenaan ilman lähdeviittauksia se vaikuttaa lähinnä uskottavuuttasi syövältä puhtaan rasistiselta möläytykseltä.

ps. Sulla on siinä viimeisessä virkkeessä hieman häiritsevä kirjoitusvirhe - onnellisutta VS. onnellisuutta.

pps. Googlen hakusanat "heimoyhteisöjen kuolleisuus" johdatti sivullesi... Olen hieman rönsyilevä.

Jukka Aakula kirjoitti...

Olen käsitellyt aihetta siis rotueroja äo:ssa mm. tässä.

Ongelma aiheessa on että

a) sen käsittely tuntuu minusta välttämättömältä mutta samalla niljakkaalta,
b) aiheen käsittelystä voi saada sakot mutta vähintäänkin maine voi mennä

Tämän blogin kannalta aihe on tietysti marginaalinen. Blogi on käsitellyt kolme vuotta yhteisöllisyyttä ja tämä kirjoitus on koko blogin
kannalta aika keskeinen. Olen käsitellyt mm. yritysten yhteisöllisyyttä, utopististen uskonnollisten ryhmien yhteisöllisyyttä, shiaåmuslimeja, suomenruotsalaisia, romaneja, suomalaisia jne.