lauantaina, toukokuuta 05, 2012

Charles Murray ja valkoisen alaluokan rappio

Olen jo kauan aika intuitiivisella pohjalla väittänyt että suomalaisen kantaväestön alaluokka on muuttumassa lapsistaan huonosti huolehtivaksi moraalittomaksi roskaväeksi, joka elää yhteiskunnan kustannuksella. Näyttöäkin alkaa olla: Erot lastensuojelullisissa toimissa ovat kymmenkertaiset Länsi-Pakilan ja Jakomäen välillä.

Samaan johtopäätökseen viittaa tämä.

Vasemmisto ja osa perussuomalaisista tulkitsevat tätä tietysti niin, että hyvinvointiyhteiskunnan resurssien leikkaukset aiheuttavat syrjäytymistä köyhimpien keskuudessa. Oma tulkintani on se, että vastuun siirtäminen yksilön ja hänen läheistensä toimeentulosta yksilöltä itseltään yhteiskunnalle on ongelmien merkittävä osasyy. Porvaripuolueet ja vihreät ovat tehneetkin jo tässä hengessä leikkauksia nuorten toimeentulotukeen estääkseen sen, että hyvinvointiyhteiskunnan liialliset tuet aiheuttavat nuorten syrjäytymisen. Syrjäytyminen on poliittisesti korrekti termi, jota sopii käyttää myös vaapamatkustajasta, joka loisii työtätekevien kustannuksella ja mätänee moraalisesti limaiseksi klonkuksi. (Suomessa ongelma ei ole vain alaluokalla. Esimerkiksi moni hyvin koulutettu irtisanottava olettaa että yhteiskunnan pitäisi järjestää heille varhaiseläke.)

Libertaari amerikkalainen politiikan tutkija Charles Murray on käynyt läpi valkoisen alaluokan ongelmavyyhtiä ja osoittanut, että alaluokan rappeutuminen on tosiasia. Valkoinen alaluokka ei muussa kuin korkeintaan lain kunnioituksessa ole parempi latino- ja negroidi-alaluokkaa. (Alaluokan suhteellinen osuus on valkoisilla toki pienempi kuin latinoilla ja muistilla, itäaasialaisilla ja eteläaasialaisilla vieläkin pienempi.)



Murray on varsinkin Bell Curve-kirjan takia leimautumut jopa äärioikeistolaiseksi, mutta hänen viimeaikojen kirjansa ovat saaneet kiitosta myös vasemmalta. Hän on mm. asettunut (toki suhteellisen vaatimattoman) kansalaispalkan puolestapuhujaksi.

Valkoisen alaluokan (alin 30%) rappio kuminoituu avioliiton merkityksen romahtamisena ja isättömien lasten määrän räjähtämisenä. Kun miehellä ei ole perhettä eli kun hän ei edes koe sitä porukkaa, joka ehkä asuu samassa asunnossa kuin hän ja jossa hän saa naiselta seksiä, omaksi perheekseen, jonka eteen hänen pitäisi tehdä työtä, mies syrjäytyy usein työmarkkinoilta. Jos ei kokonaan, ainakin hänestä tulee alisuorittaja. Kaikkinainen naapuriapu esimerkiksi lasten kasvatuksessa on alaluokan lähiöissä degeneroitunut siihen, että yksihuoltaja-äiti sysää lapsensa lasten äidinäidille. Rikollisuus on lisääntynyt ja yhteisöllisyys on romahtanut.

Tässä väitteessä ei tietenkään ole sinällään mitään uutta. Murray tuo keskusteluun kaksi uutta asiaa a) raaan tilastotiedon, joka osoittaa ilmiön laajuuden ja b) poliittisen johtopäätöksen. Jättäessään suositukset kirjan loppuun hän tekee kirjastaan helpommin hyväksyttävän myös konservatiiveille ja vasemmistoliberaaleille.

Kopioin tähän muutaman tilasto-tiedon.

Eronneiden osuus avioliiton solmineista on noussut valkoisen alaluokan keskuudessa 35%:iin ja on jatkuvassa nousussa, kun se ylemmän keskuudessa on kymmenen prosentin luokkaa ja tasaantunut. Naimattomien määrä on vastaavasti 25% ja 10%. Myös tyytyväisyys omaan avioliittoon on alaluokan keskuudessa laskenut nopeasti ja on jatkuvassa laskussa, kun taas ylemmän keskiluokan keskuudessa tyytyväisyys omaan avioliittoon on korkea ja nousussa. 40-vuotiaiden alaluokan äitien alaikäisistä lapsista 25% asuu molempien vanhempien luona kun vastaava luku on ylemmän keskiluokan keskuudessa 85%.

Nämä luvut ovat oleellisia erityisesti kahdesta syystä:

1. Heikon vanhemmuuden aiheuttamat ongelmat (lapsiin kohdistuva väkivalta, lasten hyväksikäyttö ja lasten käyttäytymishäiriöt) ovat oleellisesti suurempia yksinhuoltaja- ja uusioperheissä kuin perinteisessä perheessä, jossa lasten vanhemmat ovat avioliitossa keskenään.

2. 30-49 vuotiaat naimattomat ja eronneet miehet ovat yli kolme kertaa todennäköisemmin työmarkkinoiden ulkopuolella kuin naimisissa olevat. Syy- ja seuraussuhde on toki kaksisuuntainen.

Rappion syyt ja eurooppalainen malli

Murrayn mukaan ongelma on suurelta osin se, että USA:han on levinyt eurooppalainen meininki: Euroopassa ihmiselle turvataan valtion kassasta toimeentulo. Se mitä ei kuitenkaan voida turvata on itsekunnioitus. Ihmisellä, joka ei joudu itse tekemään työtä päämääriensä hyväksi ja jolla ei ole edes riskiä todella epäonnistua, ei ole itsekunnioitusta.

Amerikkalaisten pitäisi Murrayn mukaan tehdä selkeä pesäero eurooppalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. USA:n on panostettava amerikkalaisiin arvoihin, kuten vapauteen perustuvaan omaehtoisuuteen, työhön, naapuriapuun, uskontoon ja yhteisöllisyyteen.

Ylemmän keskiluokan, joka suurelta osalta äänestää demokraatteja ja dominoi mm. mediaa, on Murrayn mukaan kannettava velvollisuutensa ja sanottava selkeä ei rappion edistämiselle. Ylempi keskiluokka osallistuu tähän rappion edistämiseen kahdella tavalla:

a) tukemalla sitä taloudellisesti ja hyväksymällä korkeat verot

ja

b) tukemalla esimerkiksi mediassa relativistista moraalia, missä melkein mikään ei enää ole pahaa, vaan "vaihtoehtoisten perhemuotojen" nimellä edistetään lasten turvattomuutta. Eliiitti on kyllä itse sitoutunut laadukkaaseen vanhemmuuteen, mutta ei ole valmis antamaan laadukasta vanhemmuutta alaluokan lapsille.

Pesäeron tekoa Eurooppaan helpottaa Murrayn mukaan se, että amerikkalaiset tulevat muutamien seuraavien vuosikymmenten aikana näkemään, miten eurooppalainen holhousmalli kaatuu omaan taloudelliseen ja moraaliseen mahdottomuuteensa. Euroopassa ei enää ymmärretä, että ihmisen onnellisuus syntyy omaan aloitekykyyn ja vastuunottoon perustuvasta yrittämisestä ja riskinotosta, yhteisöllisyydestä ja perheestä. Lapset nähdään lähinnä esteenä nautinnon maksimoimisessa. Yksilön ongelmien uskotaan ratkeavan kun hänelle annetaan lisää rahaa sen sijaan että hän joutuisi itse ratkaisemaan ongelmansa. Hyvinvointivaltio ei ole kestävällä pohjalla. Syntyvyyden romahtaminen pakottaa ottamaan runsaasti maahanmuuttajia, joista suuri osa kuitenkin halveksii koko eurooppalaista elämäntapaa.

83 kommenttia:

Miltton Friidman kirjoitti...

Erinomainen kirjoitus alusta loppuun.

Osa ongelmaa on myös hyväksyä psykologisesti se, että liika hyysäys on johtanut nykytilanteeseen.

Toisaalta subventioita olisi purettava myös eliitin puolelta. Yritystuet pois, maataloustuet pois, valtion hankinnat yksityiseltä sektorilta minimiin jne.

Myös koulutus tulisi saada enemmän markkinaehtoiseksi. Ei voi enää olla niin, että esim. ammattitutkintoon menee 2-3 vuotta. Tutkintoja on saatava 1-2 vuodessa.

Miltton Friidman kirjoitti...

Ongelmana on myös se, että jos kosketaan vasemmistoliberaaleihin instituutioihin (sosiaaliturva, julkinen terveydenhuolto, julkinen koulutus, subventoitu maahanmuutto), niin osa vasemmistoliberaalia eliittiä ja eliittiä lähellä olevaa keskiluokkaa/ylempää keskiluokkaa jää työttömäksi.

Ei tarvita enää kansliapäälliköitä ja toimistosihteereitä.

Valkea kirjoitti...

Hyvä kirjoitus, vaikkakin lopussa mainittu "maahanmuuton pakollisuus" on useita kertoja osoitettu huuhaaksi. Erillisen kirjoituksen voisit tehdä liberaalin eliitin vieraantumisesta muusta kansasta. Sehän on lopulta kirjan kiinnostavin osa.

Ironmistress kirjoitti...

Eiköhän se suurin syy ole siinä, että enää ei nykypäivänä kertakaikkiaan ole sellaisia vähän koulutusta vaativia duunarintöitä joista maksetaan sen verran hyvä palkka ja joissa on niin hyvä työsuhdeturva, että niiden varaan a) voi laskea tulevaisuuden ja b) elättää perheen.

Kun mieheltä viedään toivo tulevaisuudesta, häneltä viedään kaikki. Tästä on kyse. Hyysäys ei ole syy. Se on seuraus - seuraus siitä, että kaikki duunarintyöt on automatisoitu pois ja/tai ulkoistettu Kiinaan.

Ja yksikään mies ei ikinä aikuistu, ellei hänelle anneta valtaa perheeseensä ja vastuuta sen huolehtimisesta. Viedään valta ja vastuu pois, ja lopputulos on renttu. Kun yhteiskunta ottaa perheissä isän roolin ja sysää isät jonkkaan, lopputulos on tuo. Näin siis itse äitinä.

Entäpä ilman hyysäystä? Tilanne olisi vain entistä hullumpi. Ilman hyysäystä lopputulos olisi vajoaminen anarkiaan ja tilanteen repeäminen täysin käsistä kuten jossain Paskastanissa. Leipä ja sirkushuvit tulevat halvemmiksi kuin vankilat.

Arvot ovat tässä herttileijan yhdentekeviä. Se, mitä tarvitaan, on a) työpaikkoja ja b) sellaisia työpaikkoja, joista maksetaan oikeaa palkkaa ja joissa on sellainen työsuhdeturva, että niiden varaan uskaltaa suunnitella tulevaisuuden.

Parasta sosiaaliturvaa on mahdollisimman alhainen työttömyysprosentti.

Anonyymi kirjoitti...

Saahan sitä pönkitettyä kaikenlaista tarkoitushakuista poliittista manifestia esittämällä vain sitä tukevia tilastoja. Ei kannata olla herkkäuskoinen ja kritiikitön. Voi se olla täyttä paskaa, vaikka olisikin kirjan kansien välissä.

Avioeron ottaa nainen 80% tapauksissa ja ihan sellaisten aikuisten oikeiden tieteellisten tutkimusten mukaan raha on merkittävä motiivi ottaa avioero naiselle. Eli jos mies ei tuo rahaa naiselle niin mies saa kenkää.

Usein nainen hankkiutuu raskaaksi päästäkseen kiinni, jollei mieheksi kutsuttuun pankkiautomaattiin niin ainakin sosiaalitukiin.

Yksinhuoltajaäitien poikapuolisista muksuista kasvaa ongelmatapauksia noin 800% todennäköisemmin kuin muiden kakaroista - norjalaisen tutkimuksen mukaan. Huonosti koulutetut taasen tekevät jopa 200 kertaa enemmän rikoksia kuin muut - Suomessa.

Syy siihen, ettei miehistä ole pankkiautomaateiksi enää johtuu USAn yli puoli vuosisataa jatkuneesta heikkenevästä talouskehityksestä. Tähän saakka valmistavan teollisuuden osuuden putoaminen 11%:iin oli purrut lähinnä vain duunareita. Viimeisimpien taloustilastojen mukaan nyt koulutetut ovat yliedustettuina USAn pitkäaikaistyöttömien joukossa. Myös koulutusta vaativat työt ovat siirtyneet Aasiaan tai haihtuneet ilmaan teollisen vallankumouksen ajan loppuessa.

Lastensuojelun tilastot? Nehän ovat täyttä höttöä. Ennen ei tarvinnut tilastoida mitään kun lastensuojelutoimia ei tehty.

amerikkalaiset tulevat muutamien seuraavien vuosikymmenten aikana näkemään, miten eurooppalainen holhousmalli kaatuu omaan taloudelliseen ja moraaliseen mahdottomuuteensa

Mikseivät narsistit koskaan halkea omaan hulluuteensa? Tuo lainaus on mainiosta propagandalehdykästä, 1970-luvun Valituista paloista.

Vähä tieto on vaarallista - sinisilmäisille.

Olet täysin tietämätön USAn taloustilanteesta. Lisäksi esitit argumentaatiovirheen pelaten kaksilla korteilla: "yhteisöllisyys on hyvästä ja kunkin on selvitettävä omat ongelmansa itse". Eihän tuossa ole ideologisesti mitään järkeä - pelkkää poliittisen retoriikan vedätystä ADHD-tapauksille, jotka eivät ymmärrä sisältöä.

Jukka kirjoitti...

Eiköhän se suurin syy ole siinä, että enää ei nykypäivänä kertakaikkiaan ole sellaisia vähän koulutusta vaativia duunarintöitä joista maksetaan sen verran hyvä palkka ja joissa on niin hyvä työsuhdeturva, että niiden varaan a) voi laskea tulevaisuuden ja b) elättää perheen.

En usko että ihmiset alkavat pitkän päälle elättämään muita tuollaisilla perusteilla.

Maailmassa on aina ollut luusereita ja aina tulee olemaan. Mitään mekanismia ei ole, joka aiheuttaisi että ihmiset haluasivat heitä ylläpitää. Yhteiskuntarauhan eteen voi huutaa, mutta huutamiseksi jää.

Ne maat jotka nostavat ja nostavat tulonsiirtoja häviävät verokilpailun.

Jukka kirjoitti...

Valkea, myönnän että luokkajaon jyrkenetymisen teema jäi tästä kirjoituksesta pois. Se ei ollut ainoa pois jätetty - toinen oli kulttuurin vulgarisoituminen, kun keskiluokka matkii roskaväen tapoja kuten tatuointeja.

Jukka kirjoitti...

En näe miten anonyymin kommentti millään lailla kaataa Murrayn logiikkaa. Miehet joilla ei ole perhettä, ovat KESKIMÄÄRIN alisuorittajia. Se onko nainen ottanut avioeron ei ole argumentin kannalta oleellista.

Ei kannata olla herkkäuskoinen ja kritiikitön.

Tuo on täysin tyhjä lause. Sanoit jotain vastaavaa Haidtin kirjan osalta. Minulla on pitkä työkokemus ja elämänkokemus teoreettisen tiedon ohella. En ole herkkäuskoinen.

Jukka kirjoitti...

yhteisöllisyys ei, anonyymi, tarkoita sitä että yksi tekee työtä ja toiset loisii. vaan sitä että mm. vapaamatkustajia rangaistaan.

kirjoitustyylisi on sanalla sanoen perseestä ja puhdasta propagandaa.

Sammalkieli kirjoitti...

Ihmisellä, joka ei joudu itse tekemään työtä päämääriensä hyväksi ja jolla ei ole edes riskiä todella epäonnistua, ei ole itsekunnioitusta.

Mihin tällainen väite perustuu? Taitaa olla pelkkää porvarillista satuilua ja stiiknafuuliaa kuten koko muu kirjoituskin.

Etkö yhtään häpeä, iso mies satuilemassa.

Ironmistress kirjoitti...

yhteisöllisyys ei, anonyymi, tarkoita sitä että yksi tekee työtä ja toiset loisii. vaan sitä että mm. vapaamatkustajia rangaistaan.

Silloin, kun työpaikkoja on vain yhdelle, niin silloin toiset joko loisivat - tai sitten he rettelöivät.

Yhtälö on mahdoton. Muita vaihtoehtoja ei tässä tilanteessa kertakaikkiaan ole.

Yhteisöllisyys ei ole sitä, että toiset monottavat päähän tukalaan tilanteeseen joutunutta ja repivät hänet kappaleiksi.

Jukka kirjoitti...

Referoin Murrayn tekstiä ja olen asiasta pitkläti samaa mieltä.

Sammalkieli kirjoitti...

Itse asiassa työn tekijä on se joka loisii - hänen elintasonsa on korkeampi kuin joutilailla, joten on kiinni vain joutilaiden armeliaisuudesta, ettei tätä itsekästä roskakasaa poisteta päiviltä - kuten ehkä oikein olisikin rajallisten resurssien maailmassa.

Suosittelen, että ryhdymme poistamaan roskaväkeä siitä niin sanotusta tekevästä päästä. Näin saadaan nopeasti kevennettyä "hiilireppua".

Lupaan olla tarvittaessa valmiina ampumaan niskalaukauksen tai toisenkin.

Itse olen ylpeä kommunisti, auton omistaja ja intellektuelli.

Ironmistress kirjoitti...

En näe miten anonyymin kommentti millään lailla kaataa Murrayn logiikkaa. Miehet joilla ei ole perhettä, ovat KESKIMÄÄRIN alisuorittajia. Se onko nainen ottanut avioeron ei ole argumentin kannalta oleellista.

Implikaatio on toisin päin. Miehet, jotka ovat keskimäärin alisuoriutujia, ovat perheettömiä.

Nainen on aina se, joka valitsee ja päättää. Ei ikinä toisin päin. Eikä työtön ja köyhä mies kelpaa yhdellekään naiselle.

Jukka kirjoitti...

Yhtälö on mahdoton. Muita vaihtoehtoja ei tässä tilanteessa kertakaikkiaan ole.

En edelleenkään usko että hyvinvointiyhteiskunta tulee kauaa kestämään. Kilpailu on liian kova maiden välillä. Nykymuotoinen hyvinvointiyhteiskunta tekee ihmisistä usein laiskoja ja joskus myös moraalisesti mätiä.

Joskus sodan jälkeen yhteinen arvopohja ja vahva työmoraali ja aseveli-solidaarisuus antoi pohjan hyvinvointivaltiolle. En usko että se tässä maailman ajassa enää on kestävää.

On naivia kuvitella että nuorten miesten syrjäytyminen johtuisi teollisuustyöpaikkojen menettämisestä. Näen omassa tuttavapiirissäni juuri tätä. Ei yritetä. Mahdollisuuksia on paitsi kaikkein tyhmimmillä ja vammaisilla. Niitä pitää toki auttaa.

Tottakai ihmiset välillä joutuvat työttömiksi. Olen itsekin taas yt:eiden piirissä.

Ironmistress kirjoitti...

Eiköhän se suurin syy ole siinä, että enää ei nykypäivänä kertakaikkiaan ole sellaisia vähän koulutusta vaativia duunarintöitä joista maksetaan sen verran hyvä palkka ja joissa on niin hyvä työsuhdeturva, että niiden varaan a) voi laskea tulevaisuuden ja b) elättää perheen.

En usko että ihmiset alkavat pitkän päälle elättämään muita tuollaisilla perusteilla.


Se ei ole uskonasia.

Reality check: Kapitalismi ylipäänsä toimii sen takia, että suunnilleen kaikille löytyy sellaisia töitä, joilla elättää a) itsensä ja b) perheensä. Silloin, kun näin ei ole, yhteiskunta romahtaa.

Tähän saakka kapitalismi on toiminut ja se on toiminut sen takia, että on ollut hyväpalkkaisia duunarintöitä, joissa koulutusvaatimus on vähäinen ja työsuhdeturva hyvä. Tällaisen tilanteen päälle on hyvä rakentaa elämää ja suunnitella eteenpäin. Ja tällainen duunari kyllä löytää vaimon itselleen ja perustaa perheen.

Mutta nykyään näin ei enää ole. Työväestöltä on kertakaikkiaan kiskaistu matto jalkojen alta. Enää tällaisia hyväpalkkaisia ja vähän koulutusta vaativia sekä varmoja työpaikkoja ei kertakaikkiaan ole. Ne on joko ulkoistettu Kiinaan tai automatisoitu pois.

Ja silti 50% ihmisistä on keskimääräistä lahjattomampia. Ei voida olettaa, että kaikki voisivat olla insinöörejä tai lääkäreitä. Myös duunareita tarvitaan. Mihin heidät työllistetään?

Vastaus on, että ei mihinkään. Palveluammatit ovat sekä huonosti palkattuja että epävarmoja. Niiden päälle ei perusteta perhettä. Tällaiset miehet jäävät kertakaikkiaan tyhjän päälle.

Ja tällöin on typerää elää pitkäjänteisesti. On paljon fiksumpaa elää tässä ja nyt ja maksimoida hetken nautinto, koska huomisesta ei ole mitään takeita.

Anon analyysi on oikea. USA:ssa keskiluokkaa on ajettu alas viimeisen 40 vuoden ajan. Ja nyt tuo alasajo on iskenyt jo koulutettuihinkin. Kun jää tyhjän päälle, niin tyhjästä on paha nyhjäistä.

Kuvittelet naiset enkeleiksi. Me emme ole. Anon kyyninen analyysi avioeroista on totta. Vie mieheltä toivo paremmasta pois, ja tuhoat hänet. Mies ei ikinä aikuistu, ellei hänelle anneta valtaa ja sen mukana vastuuta. Hän jää ikuiseksi teinipojaksi. Ilman vakituista työpaikkaa mies jää väistämättä ilman naista, vaimoa ja perhettä.

Maailmassa on aina ollut luusereita ja aina tulee olemaan.

Normaalisti noin 2%-5%. Mutta mitäs tehdään sitten, kun heitä on 20% ?

Kun keskiluokka luhistuu, seuraus on aina väkivaltainen vallankumous. Työväestö suostuu päähänpotkintaan ja nöyryyttämiseen, mutta keskiluokka ei. Meillä pitäisi olla riittävän paljon kokemusta historiasta miten käy, kun keskiluokka jää tyhjän päälle.

Ne maat jotka nostavat ja nostavat tulonsiirtoja häviävät verokilpailun.

Race to the bottom.

Anon analyysi on pohjimmiltaan aivan oikein. Ongelma ei ole moraalissa eikä arvoissa, vaan siinä, että teollinen vallankumous on ohi eikä kaikille enää kertakaikkiaan riitä työpaikkoja. Massatyöttömyys on tullut jäädäkseen - lopullisesti. Vaihtoehdot ovat silloin joko leipää ja sirkushuveja - tai vankileirien saaristo.

Ironmistress kirjoitti...

"Yhtälö on mahdoton. Muita vaihtoehtoja ei tässä tilanteessa kertakaikkiaan ole."

En edelleenkään usko että hyvinvointiyhteiskunta tulee kauaa kestämään.


Se ei ole uskonasia. Ainoa vaihtoehto on sitten vankileirien saaristo.

Reality check: Kun työpaikkoja ei ole, niin niitä ei kertakaikkiaan ole. Tyhjästä on paha nyhjäistä. Tällöin ainoat vaihtoehdot ovat joko hyysäys tai tylyttämiminen. Edellinen tulee kalliiksi. Jälkimmäinen tulee vielä kalliimmaksi ja johtaa hyvin räjähdysherkkään ja epästabiiliin yhteiskuntaan, joka voi luhistua milloin tahansa. Vankiloiden ylläpito ei sekään ole ilmaista.

Kilpailu on liian kova maiden välillä.

Race to the bottom.

Nykymuotoinen hyvinvointiyhteiskunta tekee ihmisistä usein laiskoja ja joskus myös moraalisesti mätiä.

Ja kun ihmiset jätetään oman onnensa nojaan, heistä tulee laiskojen ja moraalisesti mätien ohella lisäksi vielä vihamielisiä, katkeria ja väkivaltaisia.

Hyvinvointiyhteiskunta ei ole syy. Se on seuraus. Se on pienimmän riesan tie tilanteessa, jossa on vain huonoja vaihtoehtoja.

On naivia kuvitella että nuorten miesten syrjäytyminen johtuisi teollisuustyöpaikkojen menettämisestä.

Se on silti realismia.

Syrjäytyminen johtuu toivottomuudesta ja toivottomuus näköalattomuudesta. Kun viedään mahdollisuus työllistyä helposti ja varmasti, viedään samalla toivo paremmasta. Tämä ilmiö on tuttu kaikkialta Euroopasta: näköalattomuus, toivottomuus ja mahdollisuuksien puute.

Opiskelukaan ei ole avain onneen. Pahimmillaan sillä putoaa vain entistä pahemmin tyhjän päälle ja lisäksi huomaa olevansa ylikoulutettu. Miksi opiskella, jos se ei takaa parempaa työpaikkaa?

Toki aina on päihdeväärinkäyttäjiä, rikollisia ja antisosiaalisia yksilöitä. Heitä on hyvin vähän - alle 1% kaikista. Mutta työttömyydestä, varsinkin sen pitkittyessä, on lyhyt matka toivottomuuteen, siitä demoralisaatioon, siitä päihdeväärinkäyttöön ja siitä rikollisuuteen.

Näen omassa tuttavapiirissäni juuri tätä. Ei yritetä. Mahdollisuuksia on paitsi kaikkein tyhmimmillä ja vammaisilla. Niitä pitää toki auttaa.

Tai sitten ei ole. Meillä X-sukupolvella oli paljon tukalampaa kuin meitä edeltäneillä sukupolvilla, ja meidän jälkeemme tulevilla on vielä vaikeampaa. Noin 20%-30% valmistuu suoraan työttömiksi.

Tästä on olemassa riittävän paljon ihan oikeita tutkimuksia, joten tästä on turhaa kinata. Työpaikkoja ei kertakaikkiaan enää riitä kaikille, ja yhteiskunta on muuttunut tuolileikiksi.

Silloin vaihtoehtoina ovat vain joko hyysäys tai vankiloiden rakentaminen. Muita vaihtoehtoja ei ole.

Jukka kirjoitti...

Ironmistress on kirjoittanut:

Leikkokukkaetiikka tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että juurestaan leiktut leikkokukat säilyttävät alkuperäisen kauneutensa, mutta vain hetken ajan - niin kauan, kun niillä on ravinteita ja nestettä omasta takaa; sen jälkeen kun tämä pääoma on kulutettu, ne kuihtuvat. Samoin käy kulttuurille, joka leikataan irti omista juuristaan - se jatkaa aluksi kukoistamistaan, kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta kun tämä hengellinen pääoma, vitaliteettipääoma, joka kumpuaa niiltä uskonnollis-filosofisilta juurilta, jolle kulttuuri on rakennettu, tyrehtyy, myös kulttuurin arvot ja etiikka lakastuvat.

Moraali kulkee siis Ironmistressin itsensä mielestä ainakin suurelta osin edellä. Nyt kun se tosiasia, että ihmisten moraalin ja vastuuntunnon puute syrjäyttäö heidät työmarkkinoilta, ei sovi Ironmistressille, Ironmistress väittää että moraali (ylärakenne) seuraa kokonaan taloudesta (työttömyydestä). Ja anonyymi samoin.

Ihminen, joka ei koe että hänen moraalinen velvollisuutensa on itse huolehtia omaa elämästään ja perheestään, syrjäytyy työmarkkinalta. En tietenkään väitä, että esimerkiksi paperitehtaan lakkauttaminen paikkakunnalta (alarakenteen muutos) ei voisi nakertaa paikkakunnan ihmisten itsetuntoa ja moraalia. Syy-seuraussuhde on varmasti osittain kaksisuuntainen. Mutta näitä rakennemuutoksia on aina, ja niistä on selvitty. Vaikkapa sodan luomasta rakennemuutoksesta.

Ironmistressin kiihkoinen teoria että töitä nyt vaan ei ole, pätee vain siltä osin että työväenluokan hyvät hommat ovat valuneet pitkälti Kiinaan. Silloin työväenluokan pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ottaa vastaan huonompia hommia. USA:ssa aivan näitä lamavuosia lukuunottamatta on vallinnut erittäin hyvä työllisyystilanne. Töitä kyllä on ollut. Työn puutteesta syrjäytyminen ei johdu. (Anonyymin väite että en tiedä USA:n taloudesta mitään, on roskaa. Tiedän toki että siellä on nyt lama. Alaluokan miesten syrjäytymiskehitys on jatkunut kolmekymmentä vuotta.)

Eikä se johdu korkeamman työttömyysasteen Suomessakaan siitä, että työtä ei olisi.

Syrjäytyminen johtuu osin siitä, että toimeentulotuki yms. verrattuna minimipalkkaan on ollut nuorilla liian korkea. Osin se johtuu siitä, että äidit hyysäävät poikiaan ja osin siitä että ollaan vaan sekä moraalisesti että muuten niin haluttomia ottamaan mistään vastuuta omassa elämässä.

Muistan itse miten paljon löin nuorenani päätäni seinään ja miten vaikea minun oli sopeutua työn tekoon. Yrittämällä elämässä kuitenkin pärjää. Tunnen jopa ihmisiä joilla on ollut pitkäaikainen masennuslääkitys ja he ovat silti huolehtineet perheistään. Vaikean kautta.

Anonyymi jonka Ironmistress haluaa nyt nähdä liittolaisenaan huitoo käsiään:

Lastensuojelun tilastot? Nehän ovat täyttä höttöä.

Huostaanottojen määrien laskeminen on tuskin kovin vaikeaa. Tottakai huostaanottojen määrään vaikuttaa myös sosiaalitoimen kriteerit eikä pelkästään olosuhteet, mutta lasten tilanteen heikkenemisen alimman yhteiskuntaluokan perheissä on kyllä moneen kertaa dokumentoitu asia.

Murrayn kirjassa on referoitu useita tutkimuksia siitä, miten yksinhuoltajien ja uusperheiden lapset kokevat erilaisia ongelmia enemmän kuin muut.

Jukka kirjoitti...

Syrjäytyminen johtuu toivottomuudesta ja toivottomuus näköalattomuudesta. Kun viedään mahdollisuus työllistyä helposti ja varmasti, viedään samalla toivo paremmasta. Tämä ilmiö on tuttu kaikkialta Euroopasta: näköalattomuus, toivottomuus ja mahdollisuuksien puute.

Voihan kun itkettää. Naiset työllistyvät - nuoret miehet eivät, ja nuoria miehiä pitäisi muka siksi hyysätä.

Ongelmaa ei ratkaista hyysäämisen lisäämisellä. Toki on totta että jos ongelmaa ei ratkaista, Eurooppa näivettyy. Tietenkin on helppo sanoa että ottakaa vastuu elämästänne. Jos ei ole sellaista osaamista, ei ole, eikä se niiden ihmisten syyttelemisellä muuksi muutu. Mutta ei hyysääminenkään heidän ongelmiaan ratkaise.

Itsekunnioitus ei tule rahahanasta.

Ironmistressin mielestä itsekunnioitus ei vaan ole tätä päivää. Hänen sosiaalipolitiikkansa on "Leipää ja sirkushuveja" -politiikkaa ja hän ihailee Roomaa.
"Leipää ja sirkushuveja" -politiikan sijasta valitsen vaikka libertarismin mieluummin.

Jukka kirjoitti...

Itse asiassa työn tekijä on se joka loisii - hänen elintasonsa on korkeampi kuin joutilailla

Sellaista "loisimista" tarvitaan just enemmän. Työn tekijän on saatava oleellisesti parempi toimeentulo kuin vaikka niiden poikamies-notkujien jotka eivät suostu hankkimaan itselleen vaikka uutta koulutusta kun insinöörin tai paperimiehen hommia ei enää saa.

Miksi minun pitäisi kustantaa se. Minulla on kaksi lasta - kustannan mieluummin ne.

Eräs ystäväni huomasi että vaatesuunnittelijana hän ei vanhemmalla iällä enää pärjää, ja hankki 55v lähihoitajan koulutuksen. Mahdollisuuksia on. Toinen ystäväni on taas maannut 2v kotonaan ja valittelee jotain kipuja joihin ei ota lääkkeitä eikä hae mitään töitä. Mahdollisuudet on helppo menettää kun ne aktiivisesti sössii. Sitten on niitä kavereita jotka irtisanomisten jälkeen jää vuodeksi sapattivapaalle. Eihän sillä tavalla mitään töitä saa että ensin makaa vuoden sohvalla ja sitten alkaa hakea töitä. Työnantaja huomaa kyllä että rentoutuneisuuden aste on korkea.

Niille jotka eivät kuitenkaan kaikesta yrittämisestä huolimatta onnistu, sanoisin: surullista. Oli kuitenkin arvokasta että yritit. Nyt olet kuitenkin epäonnistunut.

Tiedän että joskus voi tulla itsellekin seinä vastaan. Sairauden tai työttömyyden takia. Tiedän mitä teen: keksin jotain. Jos en saa töitä downgradaan. Jos vaimo silloin lähtee, sitten lähtee. Mutta itsekunnioitustani ei kukaan sosiaaliämmä pääse ottamaan enää. Se on jo rakennettu kaikella yrittämisellä, pään seinään hakkaamisella, itkulla, burnoutilla, onnistumisella, elämällä. Helppoa ei ole ollut, mutta kun aamulla herään, hymyilen.

Soisin sen elämänilon muillekin.

Ironmistress kirjoitti...

"Syrjäytyminen johtuu toivottomuudesta ja toivottomuus näköalattomuudesta. Kun viedään mahdollisuus työllistyä helposti ja varmasti, viedään samalla toivo paremmasta. Tämä ilmiö on tuttu kaikkialta Euroopasta: näköalattomuus, toivottomuus ja mahdollisuuksien puute."

Voihan kun itkettää. Naiset työllistyvät - nuoret miehet eivät, ja nuoria miehiä pitäisi muka siksi hyysätä.


Vähän tuohon tapaan.

1) Koulujärjestelmä suosii tyttöjä, ja lukioissa on 70% tyttöjä ja yliopistoissa 60%. Naiset ovat enemmistö korkeakoulutetuissa. Naiset tulevat tulevaisuudessa viemään kaikki hyväpalkkaiset ja vaativat työt ja miehet jäävät nuolemaan näppejään. Poikien syrjäytymiskehitys alkaa siis jo varhain.

2) Ne tytöt, jotka eivät työllisty hyväpalkkaisiin ja vaativiin töihin, työllistyvät pätkä-, silppu- ja tilapäistöihin. Naisille sillä ei ole merkitystä, sillä naiset valitsevat aina puolison, miehet eivät ikinä. Nainen voi aina jakaa peppuaan ja ryhtyä yksinhuoltajaksi p*skaduunipohjalta. Miehelle p*skaduuni merkitsee vastentahtoista selibaattia.

3) Miehelle ensisijainen ja ensimmäinen vaatimus perheen perustamiselle ja vakiparisuhteelle on hyväpalkkainen vakituinen työ. Ilman sellaista yksikään nainen ei edes sylkäise kohti. P*skaduuni merkitsee miehelle syrjäytymiskehityksen alkua.

4) Jos luuserimiehiä ei hyysätä, he ryhtyvät väkivaltaisiksi ja/tai rikollisiksi ja alkavat kapinoimaan. Tästä syystä erilaiset Paskastanit ovat hyvin räjähdysherkkiä ja väkivaltaisia paikkoja.

Ongelmaa ei ratkaista hyysäämisen lisäämisellä.

Ei, mutta sillä estetään sen paheneminen täydeksi rähinäksi.

Ongelma ratkaistaan lisäämällä jostain työpaikkoja, ja nimenomaan sellaisia, jotka eivät vaadi pitkää koulutusta ja joista maksetaan hyvin. Tai sitten alentamalla väkilukua rajusti niin, että kaikille riittää töitä, vaikka tukemalla maastamuuttoa.

Itsekunnioitus ei tule rahahanasta.

Eikä se tule monottamisesta eikä tylyttämisestä eikä siitä, että yksilö jätetään oman onnensa nojaan.

Ironmistressin mielestä itsekunnioitus ei vaan ole tätä päivää. Hänen sosiaalipolitiikkansa on "Leipää ja sirkushuveja" -politiikkaa ja hän ihailee Roomaa.

Ehei. Nykytilanteessa se vain on se pienemmän riesan tie. Ilman sitä länsimaailma räjähtäisi sisällissotaan.

Itsekunnioitus tulee siitä, että tietää olevansa yhteisölle tärkeä ja tarpeellinen. Se puolestaan syntyy työstä - siis kyvystä elättää itsensä ja perheensä. Jos toivo viedään, viedään kaikki.

"Leipää ja sirkushuveja" -politiikan sijasta valitsen vaikka libertarismin mieluummin.

Silloin valitset arabi-imperiumin. Joka lätsähti vielä nopeammin kuin Rooma.

Suo siellä, vetelä täällä, kuten huomaat.

Ei Roomassakaan leipä ja sirkushuvit olleet syy, vaan seuraus.

Ne olivat seuraus siitä, että palkaton orjatyö oli syrjäyttänyt palkkatyön, ja keskiluokka oli romahtanut ja jäänyt tyhjän päälle ja proletarisoitunut. Siltä oli viety toivo paremmasta, ja ainoa mikä esti valtakuntaa romahtamasta anarkiaan ja tuhoutumasta for good sosiaalisiin ongelmiinsa, oli tuon proletariaatin pitäminen jotenkin hiljaa ja tyytyväisenä.

Ironmistress kirjoitti...

Moraali kulkee siis Ironmistressin itsensä mielestä ainakin suurelta osin edellä.

Sekoitat nyt yksilötason ja yhteisötason toisiinsa.

Nyt kun se tosiasia, että ihmisten moraalin ja vastuuntunnon puute syrjäyttäö heidät työmarkkinoilta,

Ei, vaan yksilötasolla implikaatio on toisin päin. Työttömyys, näköalattomuus ja toivottomuus romahduttavat moraalin.

Ihminen, joka ei koe että hänen moraalinen velvollisuutensa on itse huolehtia omaa elämästään ja perheestään, syrjäytyy työmarkkinalta.

Ei, vaan toisin päin. Ihminen, joka ei saa töitä, ja joka ei kykene huolehtimaan perheestään ja omasta elämästään, demoralisoituu ja kokee, ettei hänellä ole velvollisuutta huolehtia omasta perheestään koska hänelle ei siihen suoda mahdollisuutta. Yleensä tällainen ihminen ryhtyy joko rikolliseksi tai pummiksi.

Ironmistressin kiihkoinen teoria että töitä nyt vaan ei ole, pätee vain siltä osin että työväenluokan hyvät hommat ovat valuneet pitkälti Kiinaan. Silloin työväenluokan pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ottaa vastaan huonompia hommia.

Ongelma on siinä, että niillä huonommilla hommilla ei elätä itseään eikä perhettään. USA:ssa tunnetaan käsite working poor. USA:ssa 17% väestöstä oli 2010 köyhyysrajan alapuolella, kun EU:ssa keskiarvo on alle 10%.

Ja miehelle tällainen huonosti palkattu ja epävarma työ on ensiaskel kohti syrjäytymistä. Ei kykyä ja mahdollisuutta perustaa elämää -> ei naista -> ei perhettä -> alisuoriutuminen.

Ohjeesi "pitää ottaa vastaan niitä huonompia hommia" on reaalimaailmassa nykypäivänä miehelle sosiaalinen itsemurha. Naiset odottavat, että mies kykenee elättämään perheensä. Jos niin ei käy, niin nainen karttaa tällaista miestä kuin ruttoa. Tai lähtee lätkimään.

USA:ssa aivan näitä lamavuosia lukuunottamatta on vallinnut erittäin hyvä työllisyystilanne.

Silloin, kun työt ovat olleet huonosti maksavia silppu-, pätkä- ja tilapäistöitä, se ei paljoa lohduta. Niiden varaan ei perusteta perhettä eikä elämää muutenkaan.

USA:ssa köyhyys on paljon rajumpaa ja silmiinpistävämpää kuin Euroopassa. USA:ssa köyhiä on sekä lukumääräisesti että prosentuaalisesti Eurooppaa enemmän. Murrayn havainnot ovat oikeat, mutta hän sekoittaa seurauksen ja syyn.

Eikä se johdu korkeamman työttömyysasteen Suomessakaan siitä, että työtä ei olisi.

Pulaa on palkanmaksajista. Kyllä orjatyötä aina halutaan teettää.

Syrjäytyminen johtuu osin siitä, että toimeentulotuki yms. verrattuna minimipalkkaan on ollut nuorilla liian korkea.

Ei, vaan minimipalkka verrattuna toimeentulotukeen on liian matala.

Toimeentulotuki pitää nipin napin hengissä ja estää täydellisen syrjäytymisen, mutta sillä ei hurrata. Ja sen varaan joutuminen miehelle merkitsee avioeroa. Vaimo lähtee nopeasti lätkimään.

Suomessa ei ole työvoimapulaa. Meillä on vain pulaa työntekijöistä, jotka suostuvat orjatyöhön nylkyriehdoilla.

Yrittämällä elämässä kuitenkin pärjää. Tunnen jopa ihmisiä joilla on ollut pitkäaikainen masennuslääkitys ja he ovat silti huolehtineet perheistään.

Parasta sosiaaliturvaa on mahdollisimman alhainen työttömyysprosentti.

Murrayn kirjassa on referoitu useita tutkimuksia siitä, miten yksinhuoltajien ja uusperheiden lapset kokevat erilaisia ongelmia enemmän kuin muut.

Ja jälleen kerran tuo suo siellä, vetelä täällä. Tiedossamme on, millainen helvetti 1900-luvun alun yhteiskunta oli yksinhuoltajalle. Siihenkään emme voi palata.

Ironmistress kirjoitti...

Tässä vielä sitaatti tuosta Wikipedian artikkelista "Working Poor":

They [ekonomistit siis] argue that changes in the American economy, especially the shift from a manufacturing-based to a service-based economy, have resulted in the polarization of the labor market. This means that there are more jobs at the top and the bottom of the income spectrum, but fewer jobs in the middle.

Ja juuri tämä - työmarkkinoiden polarisaatio - on merkinnyt myös alemman keksiluokan proletarisoitumista ja alaluokan rappiota.

Aina ennen tähän mennessä rakennemuutoksen tapahtuessa on syntynyt valtava määrä työpaikkoja, joissa palkka on ollut suunnilleen hyvä ja jotka eivät ole vaatineet valtavaa koulutusta ja jolla on pystynyt elättämään itsensä.

Nykyinen rakennemuutos on erilainen. Se on johtanut keskiluokan hitaaseen eroosioon ja yhteiskunnan polarisaatioon. Tilanne on sama kuin aikoinaan Roomassa, jossa ilmainen orjatyö syrjäytti palkkatyön. Keskiluokka romahti ja proletarisoitui.

Sodanjälkeisessä rakennemuutoksessa syntyi valtava määrä teollisuuden työpaikkoja, joihin maaseudulta työttömiksi jääneet työllistyivät. Palkka niissä oli hyvä. Ruotsin työelämä veti vielä rajummin ja siellä palkka oli vielä parempi.

Nykyään tällaista mahdollisuutta ei enää ole. Tiet sosiaaliseen nousuun ovat kertakaikkiaan tukossa kaikille muille paitsi niille, jotka ovat lahjakkaita, kunnianhimoisia, ulospäinsuuntautuneita, motivoituneita ja yritteliäitä. Jos yksikin em. attribuuteista puuttuu, tilanne on tukala. Ja mitä useampi attribuutti puuttuu, sitä tukalampi on tilanne.

Thatcher ja Reagan aikoinaan laskivat, että länsimainen yhteiskunta selviää vielä 40% työttömyydestä. Sen jälkeen se luhistuu ja romahtaa totalitarismiksi.

Meillä on liikaa ihmisiä ja liian vähän työpaikkoja. Ainoa ratkaisu tähän yhtälöön on joko uusien työpaikkojen luominen tai väen vähentäminen. Ja tuo uusien työpaikkojen luominen ei enää nykypäivänä onnistu. Ainoa ratkaisu on väen vähentäminen. Maahanmuutolle on pantava stoppi heti, maastamuuttoa on tuettava ja syntyvyys on saatava jotenkin laskuun. Muuten perii hukka.

Ironmistress kirjoitti...

Tässä vielä Wikipedian artikkelista "Working Poor":

Cross-national studies like Lohmann (2009) and Brady, Fullerton, and Cross (2010) clearly show that countries with generous welfare states have lower levels of working poverty than countries with less-generous welfare states, even when factors like demography, economic performance, and labor market institutions are taken into account.

Having a generous welfare state does two key things to reduce working poverty: it raises the minimum level of wages that people are willing to accept, and it pulls a large portion of low-wage workers out of poverty by providing them with an array of cash and non-cash government benefits.

Many think that increasing the United States' welfare state generosity would lower the working poverty rate. A common critique of this proposal is that a generous welfare state would not work because it would stagnate the economy, raise unemployment, and degrade people's work ethic.

However, as of 2011, most European countries have a lower unemployment rate than the US. Furthermore, although Western European economies' growth rates can be lower than the US's from time to time, their growth rates tend to be more stable, whereas the US's tends to fluctuate relatively severely.

Hyysäys siis toimii samalla tavoin kuin säätötekniikassa välisäiliö: se tasoittaa virtausvaihteluita ja oskillaatioita. Wikipedia siis osoittaa ruukinmatruunan argumentin oikeaksi: hyysäys on seuraus, ei syy, ja ilman sitä tilanne olisi vielä hullumpi.

Miltton Friidman kirjoitti...

Ironmistress: "Enää vain ei ole töitä".

-No vittu hommahan on sitten siinä! Eiköhän lyödä hanskat tiskiin kaikki.

Miltton Friidman kirjoitti...

Ironmistress on osittain oikeassa syyttäessään ulkoisia tekijöitä.

40 vuotta hardcore-sosiaalivaltio-sosiaalidemokratiaa nimenomaan saa aikaan tällaista jälkeä.

Mielestäni libertarismi-case on edelleen perusteltu - tässäkin tapauksessa.

Miltton Friidman kirjoitti...

@ Jukka

Jos olet lukenut Sammalkieltä käsittelevän tekstini "Nyt puhuu Sammalkieli. Uncut.", niin tiedät millainen henkilö nimimerkin taustalla kirjoittaa.

Henkilö, joka haluaa kustannuttaa koko elämänsä yhteiskunnalla, jos vain se on mahdollista.

Uskon, että Sammalkieli on ihan "fiksu jätkä", mutta moraalisesti laho, kuten vasurit yleensä.

Anonyymi kirjoitti...

Yksinkertainen yhteiskuntamalli rautalangasta niin että tyhmempikin sen ymmärtää:

Ylimpänä on valtava paskakasa, josta ylin yhteiskuntaluokka lapioi alemman päälle, joka lapioi sontaa alemmaksi hypnoottisessa hulluuden unessa.

Luokkayhteiskunnan valta siis mahdollistaa ongelmien siirtämisen heikompien niskana. Tätä on myös rasismi ja oli 1800-luvun kolonialismi, jolla siirrettiin teollisen vallankumouksen aiheuttamia ongelmia Afrikkaan, Amerikkaan, Intiaan ja Kiinaan.

Kun nyt ihmisiä ei kerta kaikkiaan kiinnosta elämän raadollisuuden tiedostaminen niin sitten ne rakentelevat narsistisia kuplia välttääkseen todellisuuden. Se, että ihminen on alemmalla portaalla yhteiskunnassa tai maailmanjärjestyksessä onkin yhtäkkiä muka moraalinen kysymys, rodullinen kysymys tai Jumalan säätämää, kuten orjuus oli. Hidden agendahan noissa on ilmeinen, paitsi teille, rikkaat haluavat vähemmän veroja varsinkin sosiaalisista syistä.

Suomessa kaksilapsinen perhe on sosiaalitapaus. Lapsilisät pois, terveydenhoito pois, koulut ja lastentarhat yksityisiksi, julistaa hypnotisoitu kahden lapsen isä. Hyvin ylemmältä tasolta lapioitu sonta uppoaa alemmalle tasolle.

Jos hypnoottinen hulluuden uni käy liian raskaaksi niin ihmisestä tulee maailmanpelastaja Breivik. Jos kuplasta taasen tulee äkkiherätys niin käy kuten Bulevardilla.

Myös Jorma Ollila kertoi juuri TVeessä pelastaneensa maailman. Mutta pystyykö hypnoottisessa unessa johtamaan menestyksellisesti. Ei välttämättä. Parempi olisi olla itse valveilla ja vaivuttaa alapuolellaan olevat uneen. Vaikkapa kirjoittamalla huuhaakirjoja politiikasta tietämättömille tai harhaisille.

Harhaisuus lähtee fiiliksistä, joiden tueksi harhainen suodattaa vain niitä tukevaa informaatiota ilman kritiikkiä. Narsistiselle harhaisuudelle ominaista ovat suuret linjat ja maailman parannus. Ihmiset, jotka eivät ymmärrä paskaakaan mistään, julistavat tietävänsä länsimaiden tuhoutuvan.

Älykkyys ei suojaa typeryydeltä. Koulutus laitostaa ja tukahduttaa omaehtoisen ajattelun.

Sontakasa-analogia selittää, miksi aiemmat sontakasat ovat pärjänneet satoja vuosia ilman keskiluokkaa.

Mitä jyrkempi sontakasa, sitä suurempi kaatumisvaara, joten sontakasan pönkittäminen ja tukeminen paradoksaalisesti tekee siitä epästabiilimman.

1930-luvulla Itä-Euroopassa, mm. Virossa, oikeistodiktatuurit rakensivat omasta mielestään oikeudenmukaisia jyrkkiä sontakasoja, jotka sitten romahtivat komeasti, kun alimmat yhteiskuntaluokat taktisesti kapinoivat Neuvostoliiton hyökätessä.

Oikeistokonservatiivit uskottelevat, että alemmat yhteiskuntaluokat tottelevat ylempiä hyvää hyvyyttään. Tekevät loputtomia talkootöitä heidän hyväkseen.

Oikeistoliberaalit uskottelevat, ettei kukaan koskaan kosta heille, jos he ryöstävät jonkun: "Maailma on historiaton, muu on marxilaisuuttta".

Kun Björn Wahlroosin narsistiset kaverit 1970-luvulla julistivat tappavansa eliitin (useimpien tapauksessa oman isänsä ja äitinsä) niin Suomessakin siirryttiin yhteiskuntamalliin, jossa alemmat yhteiskuntaluokat lahjottiin hiljaiseksi.

Kumitonttu kirjoitti...

Hyvä kirjoitus lisäkommentteineen. Kiitos Jukka.

Anonyymi kirjoitti...

Huostaanottojen määrien laskeminen on tuskin kovin vaikeaa

Eikä historiaa ole?

Sinulle annettiin selvä vihje, muttet pystynyt seuraamaan sitä.

Huostaanotot ovat nykyään bisnes, joista maksetaan 400 euroa päivä. Häiriökäyttäytyminen kouluissa ei ole lisääntynyt vuosikymmenien saatossa.

Tony Halmeenkin kirjasta voinee päätellä, että aikoinaan ei vähästä hätkähdetty. Äiti lähti miesten kanssa etelään viikoksi ja jätti Tonyn ruokarahatta kotiin.

Myöhemmin feministinen media uutisoi tuosta kirjan kohdasta: "Ei nainen voi olla paha. Tony varmaan valehtelee äidistään"

Mutta itsekunnioitustani ei kukaan sosiaaliämmä pääse ottamaan enää

Hyvin narsistinen näkemys. Breivikilläkin on varmaan kovin hyvä itsekunnioitus.

Narsismin ongelmat aiheutuvat siitä, että narsismi eristää narsistin todellisuudesta. Ihmisillä on tapana uskoa narsistien valheita, mikä on narsismin hyvä puoli darwinismin kannalta.

Eikö kaupan kassaämmä vie tuotantoeläimen itsekunnioitusta? Jollei, niin tuotantoeläin on hyvin aivopesty.

Narsismi on yhteisöllisyyden vastakohta, mikä ei estä narsisteja puhumasta yhteisöllisyydestä positiiviseen sävyyn, koska suurista linjoista puhuva narsisti ei ymmärrä tai halua ymmärtää, mitkä asiat ovat ristiriidassa keskenään.

Burnout? Työ ei voi antaa narsistille sitä mitä narsisti kuvittelee. Työyhteisö toisinaan tarkoituksellisesti ruokkii narsistisia kuvitelmia motivoidakseen narsisteja. Narsisti ei voi tätä harhaansa työstään tietoisuudessaan käsittää, mutta alitajunta ja muu elimistö käsittää ja painaa jarrua.

Usein narsisti kohoaa keskijohtoon.

Burnoutin välttämiseksi narsistin on helpompi vaihtaa maisemaa kuin parantua narsismistaan. Maisemien vaihto on myös helpotus muille ihmisille, koska yleensä narsistit ovat alussa ihan kivoja. Ne käyvät hermon päälle vasta vähän pitemmän ajan päästä.

Nykyään joissain jenkkifirmoissa on tapana antaa potkut 36 kuukauden työrupeaman jälkeen, mikä varmaan osaltaan estää työntekijöiden hitaasti kumuloituvien psyykkisten ongelmien kasaantumisen työtä haittaaviksi.

Liskohallitus kirjoitti...

lman vakituista työpaikkaa mies jää väistämättä ilman naista, vaimoa ja perhettä.

Silkkaa roskaa. 15 vuotta sossussa töissä olleena todellisuus on aivan muuta kuin nämä "parempien ihmisten" ilmeisen harhaiset nettispekulaatiot.

Sammalkieli kirjoitti...

Mielestäni reaalisosialismi olisi yksinkertainen ja toimiva "Aleksanterin ratkaisu" kaikkiin Euroopan ongelmiin.

Kaiken varallisuuden konfiskointi yhteiskunnalle, yleinen työvelvollisuus, tasapalkkaisuus ja suunnitelmatalous takaisivat sen, että jokaisella olisi yhteiskunnassa oma paikkansa, eikä ristiriitoja eri ryhmien välillä enää olisi.

Yhteistä aherrusta kaiket päivät; iltaisin kaljakuppiloissa soisivat työväenlaulut.

Valkea kirjoitti...

Lyhyesti ottaisin kantaa Jukan ja Ironmistressin puolivälistä. Niin kauan kuin systeemi perustuu siihen, että kaikkien on palveltava työllään muita, mitään muutosta nykyiseen tilanteeseen ei saada. Se ei enää takaa riittävästi töitä ja tuloja. Siten tuottamista pääsääntöisesti itselle ja lähipiirille (laajasti ymmärrettynä perhe, yhteisö, jossa on työnjakoa, ja ympäröivän paikallisen seudun ihmiset) tulisi lisätä, ja ylijäämätuotantoa voidaan myydä muille. Teknologia ja sopiva normaalijärjellä ymmärrettävä tietous mahdollistavat nykyisin hyvän toimeentulon tuottamisen itselle ja läheisille; asuminen, energia, ruoka, tarvikkeet, teknologia, moottorit, jne. Ne, jotka tarttuvat tähän, voivat surutta olla välittämättä työllisyystilanteesta, sosiaaliturvasta, markkinoista, palkoista, liberaalista eliitistä (kalleimmista vapaamatkustajista), kurjistuvista kaupungeista ja muista turhakkeista.

Anonyymin ylimielisyys, jäykät predeterminoidut ideologiset näkemykset, kirjoitustyyli ja projisointi viittavat vasemmistointellektuelliin, joita on aivan liikaa, ja jotka ovat liberaalia eliittiä de facto kosmopolitiikallaan tukevaa alempaa vapaamatkustajaluokkaa.

Miltton Friidman kirjoitti...

@ Valkea

Ilmeisesti Kreikassa, kuten myös USA:ssa on alkamassa "takaisin maalle" -liike.

Huomataan, että kaupungeissa ei enää ole mahdollisuuksia kaikille.

Jukka kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jukka kirjoitti...

Edellisessä annettiin tietysti ihmisistä synkkä kuva. Joukossa on tietysti vaikka millä mitalla yritteliäitä ihmisiä.

Eurooppa on laskussa mutta tilalle tulee muita maanosia. Turkki, Vietnam, Malesia, Kambotsa, Laos, Etelä-Intia nousevat, ehkä joku Afrikan maa, Brasilia. Siinä missä Eurooopan hieno menneisyys ei enää toteudu hienona tulevaisuutena, jotkut maat kykenevät pääsemään eroon mädistä instituutioistaan ja korruptiosta hiljalleen.

Käykääpä vaikka Istanbulissa. Ei sielläkään kaikki ole täystyöllistettyjä, mutta Turkki kehittyy nopeasti, paikat on siistejä ja naiset eivät räi kadulle niin kuin täällä.

Jukka kirjoitti...

Nainen on aina se, joka valitsee ja päättää.

Olen tietoinen että joillain miehillä on vaikeuksia saada (pokamiehenä) seksiä. On kuitenkin väärä käsitys, että seksuaalimarkkinat olisivat kuitenkaan kokonaan sellaiset että naiset valitsevat aina.

Seksuaalimarkkinat ovat pikemmin sellaiset että bulkkitavaran osalta naisilla on hyvät mahdollisuudet ajaa tuotteen hinta kilpailutuksella alas. Nainen saattaa saada miehen jopa ilman lupausta uskollisuudesta. Polyandria leviää ja sitä myötä yhteiskunnan rappio.

Tiedän henkilökohtaisesta kokemuksesta että tilanne ei ole noin mustavalkoinen. Kun olen objektiivisesti tarkastellut poikamiesaikani seksuaalikäyttäytymistä, minun on todella vaikea nähdä kuka naisista se joka soittaa ovikelloa, se joka soittaa puhelimeen vai se joka makaa sängyllä, on se joka tekee valinnan.

Fiksu ja normaalia hauskemman näköinen keskiluokkainen poikamies saa seksiä helposti. Oleellista on että et rajoita kulutusta pelkkiin naimattomiin keskiluokkaisiin naisiin. Se lisää ns. neuvotteluvoimaasi kun haet aviopuolisoa.

Kun yhdistät empatian valikoivaan röyhkeyteen ja nonkonformismiin, kyllä seksiä saa.

Ja siihen loppui tällä kertaa henkilökohtaisten kokemusten esittely.

Sammalkieli kirjoitti...

1. Jukka on oikeassa, mitä tulee seksuaalimarkkinoihin. Kyllä sitä seksiä saa, helpostikin. Itselläni ennätys on alle 5 minuuttia ensi kohtaamisesta. Tyttö tosin oli hieman humalassa.

Ruukinmatruunan näkökulma on väärä. Siinä on sekä sukupuolivinoumaa että porvarivinoumaa: Oma subjektiviteetti yritetään universalisoida.

Minulla ainakin on vähän itseäni nuorempi nainen, jonka kanssa olen jo useamman vuoden seurustellut. Tämä siis siitäkin huolimatta, etten ole opiskeluideni ohessa jaksanut käydä työssä hetkeen.

On enemmän aikaa kritisoida porvarillista yhteiskuntaa, kun ei tarvitse heilua työmaalla.

Monogamia palvelee osittain samaa tarkoitusta.

2. Jukka kirjoitti Nainen saattaa saada miehen jopa ilman lupausta uskollisuudesta.

Tämä on vakava ongelma. Oikea mies ei tietenkään hyväksy mitä tahansa, vaan kykenee tavalla tai toisella laittamaan naisensa ruotuun.

Jos yleistyisi vaikkapa sellainen tapa, että moraalittomaan toimintaan sortunut nainen kepitettäisiin vajaan tuuman paksuisella ja puolentoista jalan mittaisella kepillä, niin uskompa että ihmisten moraali paranisi.

Kepittäminen oli arkipäivää esimerkiksi 1800-luvun USA:ssa, jossa monissa osavaltioissa oli yksityiskohtaista ohjeistusta siitä, minkälaista keppiä oman naisen kurittamiseen saa käyttää.

Nyt porvarillinen valtio on vienyt miehiltä tämän oikeuden.

Kun ihmisillä ei ole valmiina kurittamiseen soveltuvaa välineistöä, saattavat he suutuspäissään tarttua mihin tahansa ja jälki on sen mukaista. Naisia kuolee perheväkivallan seurauksena niin paljon osittain siksi, että "perheväkivalta" on niin suunnaton tabu.

Kapitalismi ja seksuaalianarkia toimivat symbioosissa monella tapaa, joten ensimmäinen askel kohti sosialismia on seksuaalianarkian kaikinpuolinen poistaminen [tai dialektisessa vallankumousprosessissa ehkä myös seksuaalianarkian ylikorostaminen, jonka tarkoituksena on kapitalistisen järjestelmän oman dynamiikan lisääminen yli kriittisen pisteen].

Kun miehet voivat luottaa siihen, että oma vaimo on ja pysyy, on myös helpompi hyväksyä sosialistiset, vakaat ja muutenkin oikeudenmukaiset olot.

Esimerkiksi nimimerkki Jukan porvarillisen patologian taustalla on juuri huoli naisen pysyvyydestä, perhe-elämän vakaudesta jne.

En usko että antiliberaali seksuaalilainsäädäntö voisi enää auttaa nimimerkki Jukkaa, mutta se voisi ainakin ehkäistä porvarillisen subjektiviteetin uusintumista koko yhteiskunnan mitassa.

Tiedemies kirjoitti...

Olen pääsääntöisesti, ja suurilta linjoilta samaa mieltä tämän kirjoituksen kanssa, ja uskoisin olevani Murrayn kanssa melko samoilla linjoilla.

En kuitenkaan ole samaa mieltä moraalin ja mediakasvatuksen jne osalta. On erittäin harvinaista, että rikkinäinen ja dysfunktionaalinen perhe esitettäisiin mediassa jotenkin positiivisessa valossa. On myös jokseenkin kaukaa haettua, että ylempi keskiluokka jotenkin edistäisi asennetasolla perheiden hajoamista alempien sosiaaliluokkien osalta.

IM on kuitenkin väärässä: Hyysäys todellakin on syy. Tämän ilmiön synnyttäjänä ei ole ylemmän keskiluokan moraali, vaan nimenomaan sosiaaliturva.

Sosiaaliturva mahdollistaa sen, että puolirikollinen loisiva mies päätyy isäksi. Jos ei olisi sosiaaliturvaa, tällainen mies ei voisi siittää lapsia; jos elatusvelvollisuus todella implementoitaisiin, niin tällainen paskaläjä voitaisiin laittaa vaikka pakkotyöhön hankkimaan siittämälleen äpärälle elannon.

Tässä ei ole kyse kuitenkaan moraalista, vaan yksinkertaisesti siitä, että nykyisessä mallissa ihmisillä on mahdollisuus vapaamatkustaa eli aiheuttaa kustannuksia muille. Vika ei myöskään ole siinä, että automaatio on vienyt työpaikat. Tämä on ollut erilaisten luddiittien väite kautta aikojen, mutta se ei kestä vettä. Singaporessa esimerkiksi työttömyys on noin 2%. Täällä ei ole kattavaa sosiaaliturvaa. Ja valtiolla on varaa toimittaa terveydenhuoltoa, koulutusta, julkista liikennettä jne verorahoista, joita kerätään alle 10% palkasta (suurimmalla osalla ei sitäkään) ja ALV on noin 7%. Lapsilisiä ei ole, mutta lapsista saa mittavat verohelpotukset vähennyksinä, ja ne ovat arvokkaammat niille, jotka tienaavat enemmän.

Lähes jokainen sosiaalinen mittari näyttää parempaa lopputulosta kuin Suomessa.

Ai niin, ja maahanmuuttajia on 30 prosenttia väestöstä. Näistä yli puolet on gasp muslimeja.

En väitä että tätä tulisi kopioida Suomeen. Mutta marginaalilla, tämä on kyllä evidenssiä siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä.

Miltton Friidman kirjoitti...

@ Keskustelijat

Katsokaapa miten Sammalkieli älähtää aina, kun jotain julkista etuutta ollaan leikkaamassa tai leikkaamista pelkästään ehdotetaan.

Sammalkielihän on julkisesti ilmoittanut, että hän aikoo suorittaa myös tohtorintutkinnon yhteiskunnalliselta alalta.

Myöhemmin Sammalkielestä tulee jonkinlainen Arhinmäen tai Esko Seppäsen manttelinperijä. Tai jos ei ambitio riitä niin korkealle, niin jonkinlainen julkisorganisaation paperinpyörittäjä.

On ihan sama mitä sosiaalituille, sosiaalitapauksille ja sosiaalipummeille tehdään Suomessa. Ne vievät korkeintaan 10 % valtion budjetista.

Tärkeämpää olisi karsia julkista sektoria - niin valtiota kuin kuntia; kaventaa kuntien tehtäviä jne.

Jos pöhöttynyttä suomalaista julkista sektoria (koko 50-60 % BKT:sta) ei leikata, ei Suomella ole hääviä tulevaisuutta.

Alaluokka ja sosiaalitapaukset ovat SEURAUSTA pöhöttyneestä julkisesta sektorista, ay-liikkeen lainsuojasta ja 1970-luvulla alkaneesta etatistis-vasemmistolaisesta mädätyksestä.

Keskittymällä pelkästään alaluokan etuisuuksien leikkaamiseen ei päästä pitkällä tähtäimellä mihinkään. Silloin hoidetaan taudinaiheuttajan sijasta oireita.

Miltton Friidman kirjoitti...

IM on kuitenkin väärässä: Hyysäys todellakin on syy. Tämän ilmiön synnyttäjänä ei ole ylemmän keskiluokan moraali, vaan nimenomaan sosiaaliturva.

Komppaan täysin!

Sammalkieli kirjoitti...

Sarjamme "Miltton uncut" näemmä jatkuu jälleen.

Jukka kirjoitti...

No Sammalkieli on ainakin oikeassa siltä osin että sitoutumisongelma avioliitoissa on melkoinen.

Naiset eroavat helpommin kuin miehet, mikä alentaa miesten luottamusta avioliittoon ratkaisevasti. Toisaalta miesten sitoutuminen avioliittoon (esim. uskollisuus) on sekin alentunut pahasti.

LS kirjoitti...

Heartiste on kirjoittanut mielestäni hyvää kritiikkiä liittyen Charles Murrayhyn.

Charles Murray’s One-Sided Shaming

Murray, like most pundits, is deathly afraid of confronting female hypergamy. [...]

Murray sees this, but doesn’t run with it. Women’s improved employment numbers, education and earning power (some of it contributed by government largesse) has had the effect of SHRINKING their acceptable dating pool. Material resources and occupational status are one way women judge men’s mate worthiness [...]

When earning power and employment as a male attractiveness criteria has been subconsciously debased by women who don’t need male provisions, then women will shift their sexual adaptation algorithm to sexy cads for their thrills and romantic chills.


Game, Obesity And Men Dropping Out

1. More jobs require advanced skills that left side of the bell curve men don’t have the innate mental capacity to learn, and more jobs require female-oriented dispositions that most working class men don’t care to learn. [...]

But that’s not all that Murray, et al are missing. I’m here to tell Murray and others perusing his findings that there is another, MASSIVE factor at work skewing the sexual market, and one that, just as unsurprisingly, gets almost no attention from the PC-soaked punditariat: female obesity. [...]

In some towns, close to 40% of the available single women are clinically OBESE. [...]

So back to our realistic scenario: Our typical unmarried working class man surveys his cellulite-blasted kingdom [...] and he makes a quick hindbrain calculation. Does he bust his ass in a crappy service sector job doing women’s work for a shot at legally bound long-term commitment to a shuffling shoggoth dragging the bastard spawn of a hundred alpha males in tow, or does he say “fuck it” and turn to video games and porn featuring hot, thin chicks for his status and dopamine fix?

You see where this is heading. It’s entirely reasonable, and expected, that a lot of men would drop out of the intensified competition for the few remaining childless slender babes

Tiedemies kirjoitti...

Niin. Kun markkinahintaa manipuloidaan, kysyntä ja tarjonta muuttuvat. Sosiaaliturva tarkoittaa, että naisen ei tarvitse luottaa mieheen voidakseen elättää lapset. Tämä heikentää avioliittoinstituutiota.

Konservatiivit käyttävät panoksia homoliittojen vastustamiseen, kun todellinen avioliittoa nakertava tekijä on sosiaaliturva. Oma "vihani" konservatiiveja kohtaan kohdistuu tähän konservatiivien petokseen. Ronald Reagan kannatti kattavaa sosiaaliturvaa.

Jukka kirjoitti...

LS,

No olkoon laainamasi Heartisen kommentti ok tai ei joka tapauksessa miesten jääminen avioliiton ulkopuolelle alentaa heidän tehokkuuttaan, lisää rikollisuutta jne.

Murray sees this, but doesn’t run with it. Women’s improved employment numbers, education and earning power (some of it contributed by government largesse) has had the effect of SHRINKING their acceptable dating pool. Material resources and occupational status are one way women judge men’s mate worthiness

Ne naiset jotka asuvat alaluokan asuma-alueilla ovat tuskin sellaisia high status naisia joilla on suuresti varaa valita. He jäävät yksinhuoltajiksi pienen rahan varaan ja todella tarvitsisivat tukea lasten isiltä.

USA:ssa korkean kuolutustason naisten yksinhuoltajuus on varsin suppeaa eikä Murray puhunut siitä ongelmasta juuri ollenkaan. Tuoltaa osalta kritiikki siis ampuu kokonaan ohi.

Jukka kirjoitti...

Tiedemies:

Niin. Kun markkinahintaa manipuloidaan, kysyntä ja tarjonta muuttuvat. Sosiaaliturva tarkoittaa, että naisen ei tarvitse luottaa mieheen voidakseen elättää lapset. Tämä heikentää avioliittoinstituutiota.

Konservatiivit käyttävät panoksia homoliittojen vastustamiseen, kun todellinen avioliittoa nakertava tekijä on sosiaaliturva.


Totta.

Jukka kirjoitti...

Korjaan yhden aiemman kommettini eiliseltä koska siinä oli yksi kohta joka oli mauton:

"Sanoin jo postauksessa, että syy-seuraussuhde on kaksisuuntainen. Avioliiton ulkopuolelle jääminen syrjäyttää ja syrjäytyminen jättää avioliiton ulkopuolelle.

En toki kiellä sitä, että työmarkkinat ovat polarisoituneet.
Globalisaatio on johtanut siihen että tuloerot Intian keskiluokan ja USA:n keskiluokan välillä ovat kaventuneet ja USA:n keskiluokan kontra USA:n alimmman sosiaaliluokan välillä kasvaneet.

Tottakai alimmasta sosiaaliluokasta on tullut USA:ssa köyhempiä kuin he olivat ennen. Entä sitten. Tyytykööt. Maailma ei ole staattinen paikka. Kuten Murray esittää, kansalaispalkalla voidaan jonkin verran tasata sitä, että toisille on annettu kauhalla toisille lusikalla. Kansalaispalkan hyöty on että se ei demoralisoi samalla tavalla kuin toimeentulotuki tms. koska henkilö voi nostaa tulojaan otttamalla työtä vastaan eikä ajaudu kannustinloukkuun. Murray ei esitä köyhien jättämistä ilman minkäänlaista turvaa. No vankiloita tarvitaan tulevaisuudessa varmasti myös enemmän - kaikki eivät tyydy osaansa.

Suomessa syrjäytymistä on pyritty ratkaisemaan laajoin tarveharkintaisin tulonsiirroin. Tulonsiirroin on ratkaistu myös ikääntymistä. Tulonsiirrot ovat kasvaneet 70-luvulta alkaen kolme kertaa nopeammin kuin BKT. Tämä ei ole moraalisesti eikä taloudellisesti kestävää. Korttitaloja pidetään kyllä yllä jonkin aikaa - lyhyellä tähtäimellä ruualla ja sirkushuveilla voidaan ostaa ehkä aikaa - pitkällä tähtäimellä siitä ei ole hyötyä.
Tuottava aines alkaa ennemmin tai myöhemmin paeta maihin joissa verotaakka ja roskaväen rikollisuus on alhaisempaa.

En vastusta hyvinvointiyhteiskuntaa kategorisesti. Se toimii loistavasti yhteisöissä joissa on yhteinen arvopohja ja tiukka työmoraali.

Sorry nyt vaan. Minun on mahdoton olla seuraamatta mitä ympärilläni olevat oikeat ihmiset touhuavat. Erityisesti entisissä työtovereissani näen itse aiheutettua alityöllisyyttä. Kun Nokia esimerkiksi purkautuu romahduksen kautta, tai kun hyvinvointivaltio tulevaisuudessa romahtaa, ja korvautuu pienemmillä ja ketterämmillä organisaatioilla, herrojen (keskijohdon) paikat vähenevät. Nämä ex-kalvonpiirtäjät "ratkaisevat" työttömyytensä menemällä opiskelemaan Aalto-yliopistoon jotain ihme business intelligenceä tai johtamista, kun heidän lahjansa ovat tähänkin asti riittäneet lähinnä paperin pyöritykseen, excel-kalvojen täyttämiseen, toisten ihmisten ideoiden ääneen toistamiseen tai pyörän uudelleen keksimiseen. Tai sitten he menevät joukolla Finnairiin ajamaan Finnairia samoilla opeilla alas.

Opettelisivat tekemään jotain oikeaa, vaikka PHP-ohjelmointia tai röntgen-hoitajaksi. Emme tarvitse sellaisia määriä herroja kuin Nokiassa tarvittiin. Maksakoot itsekoulutuksensa. Opetusministeriöstä vastaavasti virkamiehet kouluun tekemään työtä ja kouluille autonomia.

Tai kun seuraan tuttuja KESKILUOKKAISIA naisia, suuri osa keskiluokkaista naisista opiskelee jotain ja on puolityöllistettyjä. Opinnot eivät useinkaan johda tehokkuuden lisääntymiseen ja vaikka hetkellisesti johtaisivatkin, taas irtaudutaan työmarkkinoilta jonkun sabattivuosi- tai muun tuen avulla ja aletaan opiskella jotain.

Miehet taas tuntuvat olevan saamattomia menemään koulun penkille ja hankkimaan jotain arkista hommaa. Toisaalta riskejäkään ei uskalleta välttämättä ottaa. Optimaalista olisi että lahjakkaimmat ja yritteliäimmät ottaisivat riskejä ja perustaisivat firmoja, keskinkertaisemmat tyytyisvät arkitöihin"

Anonyymi kirjoitti...

"Vasemmisto ja osa perussuomalaisista tulkitsevat tätä tietysti niin, että hyvinvointiyhteiskunnan resurssien leikkaukset aiheuttavat syrjäytymistä köyhimpien keskuudessa. Oma tulkintani on se, että vastuun siirtäminen yksilön ja hänen läheistensä toimeentulosta yksilöltä itseltään yhteiskunnalle on ongelmien merkittävä osasyy."

Äh. Tämä on vanha virsi. Mutta sille ei ole evidenssiä.

Kumoan teesisi yhdellä kysymyksellä:
miten on mahdollista, että sosiaalidemokraattiset holhousyhteiskunnat, Suomi, Ruotsi jne, olivat maailma ykkösluokkaa (ja ovat edelleen, vaikka tilanne on jossain vaiheessa alkanut heikentyä) nimenomaan siinä, että täällä ei ole oleellisesti "roskaväkeä"? Ruotissa "holhousvaltio", joka on toiminut siellä niin pitkään, että se kumoaa täydellisesti teoriasi, EI luonut ruotsalaisista vastuuttomia vaan piänvastoin hyvin vastuullisia, jos kohta se on tehnyt heistä ehkä liian sinisilmäisiä, koska luulevat kaikkia itsensäkaltaisiksi.

Esimerkiksi Dalrymple syyttää brittien vastuuttomuudesta "hyvinvointiyhteiskuntaa", mutta hassua kyllä, juuri ruotsalaiset ovat käsittämättömän siistiä ja lainkuuliaista kansaa, vaikka tlkuton maahanmuuttopolitiikka on siellä tuonut onglemia. Jos hyvinvointivaltio loisi roskaväen, pitäisi ruotsalaisten olla vihoviimeistä pohjasakkaa, koska siellä malli on ollut käytössä pisismpään, mutta tilanne on juuri päinvastainen.

Nämä teoriat ovat siis huutavassa ristiriidassa kovien empiiristen faktojen kanssa, joihin toki voisi toivoa kiinnitettävän huomiota.

Brittiläinen roskaväki se vasta roskaväkeä olikin kovan kapitalismin kultakaudella. Tutustuisit edes historiaan.

Vasemmisto on oleellisesti oikeassa siinä, että tilanne on heikentynyt nimenomaan työttömyyden ja luokkaerojen kasvun seurauksena. Mutta toki arvojen rapautuminen on myös tärkeä syy. Mutta turha sinun siitä vasemmistolaisia on syyttää, sillä konsumerismi ja hedonismi ovat ennenkaikkea liberaalin kapistalismin tuotteita; vapaamielisyys ja perinteiden halveksunta ovat sille erityisen mieleisiä. Vasemmisto ei ole tähän arvojen rappioon mitenkään sen syyllisempi kuin oikeistokaan.

En kannata liikaa holhoamista ja ihan positiivista, jos ihmisiltä vaaditaan myös vastuuta, mutta jos tätä ajetaan oikeistolaisella talouspolitiikalla, voi vain nauraa nihilistisesti: se on ojasta allikkoon. Sossun luukulla kärttävistä pummeista alkaakin tulla rikollisia. Tutustu huviksesi USAn rikostilastoihin ja vertaa niitä "hyvinvointivaltioihin".

Et voi vaatia ihmisiltä, jos et samalla anna heille mahdollisuuksia: ihmisille on annettava mahdollisuus (oikeistolainen negatiivinen vapaus ei riitä kuin lahtarin mielikuvituksessa, kuten voidaan helposti osoittaa), mutta heiltä on myös vaadittava.

Vasemmisto antaa mahdollisuuden, muttei edellytä mitään, oikeisto edellyttää, muttei anna mahdollisuutta. Tämän ei pitäisi olla valinta.

Anonyymi kirjoitti...

TM: "Tässä ei ole kyse kuitenkaan moraalista, vaan yksinkertaisesti siitä, että nykyisessä mallissa ihmisillä on mahdollisuus vapaamatkustaa eli aiheuttaa kustannuksia muille. Vika ei myöskään ole siinä, että automaatio on vienyt työpaikat. Tämä on ollut erilaisten luddiittien väite kautta aikojen, mutta se ei kestä vettä. Singaporessa esimerkiksi työttömyys on noin 2%. Täällä ei ole kattavaa sosiaaliturvaa. Ja valtiolla on varaa toimittaa terveydenhuoltoa, koulutusta, julkista liikennettä jne verorahoista, joita kerätään alle 10% palkasta (suurimmalla osalla ei sitäkään) ja ALV on noin 7%. Lapsilisiä ei ole, mutta lapsista saa mittavat verohelpotukset vähennyksinä, ja ne ovat arvokkaammat niille, jotka tienaavat enemmän."

Singapore ei ole kelvollinen esimerkki mistään, koska se itse on niin poikkeuksellinen valtio.

Jos väität, ettei automaatio olisi vienyt työpaikkoja, olet väärässä, eikä faktan toteaminen tee kenestäkään ludiittittia.
Ja tulevaisuudessahan ne vasta vähenevätkin. Paitsi ns. osaajien, joita väestöstä voi olla vain ehkä kolmannes.

Tärkein syy työpaikkojen katoamiselle tietysti on, että ne menevät muualle.

Vapaamatkustukseen pitäisi kyllä todellakin puuttua -- eikä vain kansalaisten, vaan myös valtioiden vapaamatkustukseen -- mutta jos vaihtoehtroina on näiden aivovaurioisten MF:ien psykoottinen houreita tai poliisivaltio "aasialaiseen" tyyliin, voin sanoa, että game over.

Jukka kirjoitti...

Ruotsi kansankodin arkkitehti taloustieteilijä Gunnar Myrdal totesi itse että hyvinvointivaltio on mahdollinen maassa jossa vallitsee korkea työmoraali ja muukin homogeenisuus. Kun työmoraali ei enää ole vallitsevaa, hyvinvointivaltio alkaa rapautua.

Suomessa hyvinvointivaltion perusta on rapautumassa osin tästä syystä osin siksi ikärakenteen muutosten takia.

Kun ihmisellä on insentiivi (=ei vertaisrankaisua luusaamisesta, tarpeeksi korkea työttömyyskorvaus) olla tekemättä työtä, osa ei tee.

Jukka kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jukka kirjoitti...

Noi tuollaiset "tutustu edes historiaan" ei tee minuun mitään vaikutusta. Olen sanonut itsekin että tolkuttomat luokkaerot ovat aiheuttaneet Britanniassa historian aikana kansan jakautumisen ja alaluokan täydellisen irtioton brittiläisistä arvoista. Ja brittiläinen alaluokka on todella roskaväkeä.

Paljon pahemmin kuin pohjoismainen tai amerikkalainen. Mutta amerikkalainen ja pohjoismainen alaluokka tulee perässä. Ja liika hyysäys todella pahentaa tilannetta.

Luterilaisessa yhtenäiskulttuurissa missä au-äidit ja irtilaiset demonisoitiin kirkon ja vertaisryhmän taholta, avioliitto ja ahkeruus olivat suojattuja instituutioita. Sellaista maailmaa ei enää ole. Kunnes se joskus syntyy uudelleen.

Markku kirjoitti...

Anonyymi 5/08/2012 puhuu mielestäni pelkkää asiaa:

Esimerkiksi Dalrymple syyttää brittien vastuuttomuudesta "hyvinvointiyhteiskuntaa", mutta hassua kyllä, juuri ruotsalaiset ovat käsittämättömän siistiä ja lainkuuliaista kansaa, vaikka tlkuton maahanmuuttopolitiikka on siellä tuonut onglemia. Jos hyvinvointivaltio loisi roskaväen, pitäisi ruotsalaisten olla vihoviimeistä pohjasakkaa, koska siellä malli on ollut käytössä pisismpään, mutta tilanne on juuri päinvastainen.

Nämä teoriat ovat siis huutavassa ristiriidassa kovien empiiristen faktojen kanssa, joihin toki voisi toivoa kiinnitettävän huomiota.

Brittiläinen roskaväki se vasta roskaväkeä olikin kovan kapitalismin kultakaudella. Tutustuisit edes historiaan.


Ja lisäksi:


Singapore ei ole kelvollinen esimerkki mistään, koska se itse on niin poikkeuksellinen valtio.


Täsmälleen. Singapore on kehittyneiden maiden mittakaavassa äärimmäinen kuri- ja pamputusvaltio, jossa on sadistiset vankilat eikä poliittisia vapauksia. Ei sellaista tänne, kiitos. Autoritääristen aasialaisten valtioiden johtajille, jotka tietenkin kannattavat autoritääristä johtamistapaa, on hyvä vittuilla sanomalla, että varmaankin demokratia ei Aasiaan sovellukaan, koska "te aasialaiset olette" rodullisista syistä rautasaappaan koron alle kuuluvaa orjakansaa.


Jos väität, ettei automaatio olisi vienyt työpaikkoja, olet väärässä, eikä faktan toteaminen tee kenestäkään ludiittittia.
Ja tulevaisuudessahan ne vasta vähenevätkin. Paitsi ns. osaajien, joita väestöstä voi olla vain ehkä kolmannes.


Täsmälleen. Automaatio on todellakin vienyt kognitiivisesti helpohkoja töitä. Ns. tekemätöntä työtä tietenkin on mutta se polarisoituu enenevässä määrin matalan tuottavuuden työhön, josta ei voi ilman jonkinlaisia julkisia tukiaisia (= kansalaispalkka, negatiivinen tuloverotus, palkkatuki tjsp.) maksaa palkkaa, jonka turvin voidaan perustaa perhe ja elää lähellekään keskimääräisen kansalaisen elämää, tai korkean tuottavuuden vaativaan työhön. Mielestäni on huomattavasti parempi, että subventoitukin työllistäminen palvelusektorille on parempi idea kuin passivoiva makuuttaminen.

Tärkein syy työpaikkojen katoamiselle tietysti on, että ne menevät muualle.

Nykyisellä kansantalouden kasvuvauhdilla esimerkiksi Kiinassa työnantajien kilpailutus johtanee ainakin asiantuntijatyössä investointivirran kääntymiseen takaisin länsimaihin. Automaation kehittyminen taas voi romuttaa halpatuontimaiden edun työvoimavaltaisessa valmistavassa teollisuudessa.


Vapaamatkustukseen pitäisi kyllä todellakin puuttua -- eikä vain kansalaisten, vaan myös valtioiden vapaamatkustukseen -- mutta jos vaihtoehtroina on näiden aivovaurioisten MF:ien psykoottinen houreita tai poliisivaltio "aasialaiseen" tyyliin, voin sanoa, että game over.


Täsmälleen.

IDA kirjoitti...

Itse olen lähdössä juurikin noin tunnin päästä kirjoittamaan ja kommentoimaan vaaliohjelmaa, jossa pyrittäisiin esittämään sellaisia suuntaviivoja, jossa valtio jakaisi enemmän omaisuutta ja unohtaisi tulonjaon. Paikalla ei tule olemaan yhtään älyllisen yläluokan jäsentä.

Anonyymi kirjoitti...

Mutta amerikkalainen ja pohjoismainen alaluokka tulee perässä. Ja liika hyysäys todella pahentaa tilannetta.

Kuten sanoin, en pidä liiasta hyysäämisestä -- kannatan sosiaaliturvaa, ilmaista koulutusta ja sairaanhoitoa -- vaan ihmisille tulee tehdä selväksi, että ksoka yhteiskunta tarjoaa heille nämäe edut, ei heillä ole oikeutta vapaamatkustaa; työttömänä ei saisi olla, jos töitä on (ok palkaölla toki) tai vähintään pitäisi käydä kouluja ja opetella jotain hyödyllistä.

Totesin vain, että pahempi syy roskaväen synnylle on oikeistolainen politiikka. Mutta toki, kun se yhdistetään Blairin ym tyyliin hyysäämiseen, niin hyysäys pahentaa tiettyjä ongelmia jos kohta vähentänee toisia (esim. vähentää rikollisuutta).

Minua myös ihmetyttää, että otat verokilpailun jonain luonnonlakina, johon ei voisi vaikuttaa kansainvälisillä sopimuksilla, jos tahtoa löytyy. En voi ymmärtää tällaista ajattelua.

Anonyymi kirjoitti...

"Noi tuollaiset "tutustu edes historiaan" ei tee minuun mitään vaikutusta. Olen sanonut itsekin että tolkuttomat luokkaerot ovat aiheuttaneet Britanniassa historian aikana kansan jakautumisen ja alaluokan täydellisen irtioton brittiläisistä arvoista. Ja brittiläinen alaluokka on todella roskaväkeä"

En minä väitä tietäväni mitä ajattelet tarkalleen, koskan en kaikkia juttujasi lue. Mutta juttusi haiskahti tuolta Darlymplen tuubalta johon viittasin (ja tällä en tarkoita, että olisin Theodrin kanssa kaikessa eri mieltä ...).

Tuo on ristiriitaista päättelyä, että ensiksi syytetään hyvinvointivaltiota roskaväen synnystä ja kun osoitetaan, että juuri klassisissa hyvinmvointivaltioissa ei sitä ole, niin se ei mukamas argumenttia kumoa, vaan sitten vedotaankin "työmoraaliin", joka selittää poikkeuksen, vaikka juuri edellä olit väittänyt, että hyvinvointivaltio turmelee työmoraalin (koska johtaa laiskotteluun, vapaamatkustukseen jne). Kumoat itse itsesi, jos esität tällaista, eikä minun siitä sinua tarvitse vakuuttaa, jos et osaa ristiriitaa nähdä.

Mutta jos sitten käsität, ettei hyvinvointivaltio sinänsä johda mihinkään ikävyyksiin, kuten osoitin, miksi et kririsoi tätä referoimaasi Murrayta samasta virhepäätelmästä, mihin Darlymple esimerkiksi sortuu?

Sain kuvan, että olisit samoilla linjoilla.

Ja syntyvyyden aleneminen ei pakota ottamaan uusia maahnmuuttajia, ainakaan kovin paljon. Tämä on myytti.

Jukka kirjoitti...

Tuo on ristiriitaista päättelyä, että ensiksi syytetään hyvinvointivaltiota roskaväen synnystä ja kun osoitetaan, että juuri klassisissa hyvinmvointivaltioissa ei sitä ole, niin se ei mukamas argumenttia kumoa, vaan sitten vedotaankin "työmoraaliin", joka selittää poikkeuksen, vaikka juuri edellä olit väittänyt, että hyvinvointivaltio turmelee työmoraalin (koska johtaa laiskotteluun, vapaamatkustukseen jne). Kumoat itse itsesi, jos esität tällaista, eikä minun siitä sinua tarvitse vakuuttaa, jos et osaa ristiriitaa nähdä.

Näen kyllä mitä tarkoitat ja ymmärrän että väitteesi on vilpitön.

Murray kuten libertaarit yleensä näkevät hyvinvointivaltion ongelmana sinänsä. Useammastakin syystä. Murrayn tässä esittämä syy on yksi. Toinen on se, että libertaarit suhtautuvat ylipäätään varauksellisesti valtioon, kolmas tietynlainen äärimmmäinen vapaaehtoisuuden painotus. Klassinen taloustiede näkee taas hyvinvointivaltion ongelmana, koska tulonsiirrot vääristävät ihmisten insentiivejä. Työttömyyskorvaus lisää haluja jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle mikä lisää tehottomuutta.

Minun blogissani on sen sijaan moneen kertaan otettu hyvinvointivaltioon (tai hyvinvointiyhteisöön) ja muihin vaan vastaaviin yhteisöllisiin hankkeisiin ehdollinen (=ei kielteinen eikä myönteinen ) kanta. Se että et tätä satu tietämään ei ole tietenkään sinun syysi, jos et kerran ole blogiani niin paljoa seurannut.

Ehdollisuus siis tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että ajattelen että moraalinen yhteisö, yhteisö joka ylläpitää esimerkiksi vertaisvalvonnalla moraalijärjestelmää ja yhteisiä normeja (esimerkiksi luterilainen tai kalvinilainen työetiikka), kykenee tuottamaan joskus korkeamman tehokkuuden kuin yhteiskunta joka perustuu puhtaaseen markkinajärjestelmään. Tätä asiaa en tuonut tässä postauksessa esiin.

Blogin nimi tulee juuri tästä. Termi on saksalaisen konservatiivisen vallankumouksen.

Ajatus moraalisesta yhteisöstä ei ole mitään sohvan pohjalla kekisittyä filosofointia vaan perustuu pitkään yhteiskuntatieteen perinteeseen joka on alkanut arabialaisesta sosiologista ibn Khaldun, jatkunut historioitsija Toynbeen kautta nykyajan moniin tutkijoihin (antropologit Robert Boyd, Pete Richerson, ekologi David Sloan Wilson, taloustieteilijä Samuel Bowles, antropologi Christopher Boehm, historioitsija Peter Turchin jne. jne.).

Tässä nyt muutama linkki aiheesta:

http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2006/11/ibn-khaldn-arabisosiologi.html

http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2009/05/luen-peter-turchinin-war-and-peace-and.html

http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2006_10_01_archive.html

http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2012/03/laffer-khaldun-kayra.html

Noilla nimillä voi hakea tästä blogista tietoa.

Aihetta on käsitelty (viimeinen linkki) ihan vakavasti otettavassa taloustieteessäkin. Weibull johon tuo linkki viittaa on tukholmalainen taloustieteen professori ja mukana valitsemassa taloustieteen nobelistin.

Jukka kirjoitti...

Mitä tulee siihen onko syynä roskaväen syntyyn oikeistolainen politiikka, en ole samaa mieltä kategorisesti.

Jokaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa on objektiivisesti tarkasteltuna paras mahdollinen tapa ratkaista jokin ongelma. Mutta ratkaisutapa riippuu tilanteesta.

Tämä juttu onkin sitten vaikeampi:

http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2010/06/syklinen-historian-kasitys-strategiset_10.html

Luulen, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on rapautumassa kovaa vauhtia, mitä en sinällään misään tapauksessa pidä positiivisena. En usko kuitenkaan, että rapautumisen estämiseksi kannattaa lähteä hyvinvointiyhteiskuntaa edistämään. Se tuhoutuu täällä tällä kertaa ja syntyy uudelleen muualle.

Jukka kirjoitti...

Verokilpailun suitsemiseen suhtadun hiukan negatiivisesti. Moinen sopimus kuullostaa eräänlaiselta kartellilta mikä rajoittaa yhteiskuntien kykyä pakkoraossa ratkaista omat ongelmansa.

Tiedemies kirjoitti...

Automaatio ei vie työpaikkoja, vaan sosiaaliturva. Automaatio mahdollistaa niin korkean tuottavuuden että on poliittisesti mahdollista vaatia tulonsiirtoja jotka ylittävät toisaalta matalan tuottavuuden alojen rajatuottavuuden.

Kansalaispalkan idea on ettei se siirrä tätä vääristymää työmarkkinoille.

Tiedemies kirjoitti...

Lisään vielä omaan kommenttiini, koska se on ymmärretty ilmeisen väärin:

Kun puhun siitä miten X aiheuttaa Y:tä, niin tarkoitan aina ilman eri mainintaa, että tämä on marginaalinen vaikutus, siis, jos lisäämme sosiaaliturvaa, niin myös työttömyys lisääntyy ceteris paribus.

Vertaukseni tarkoitus oli tämä: marginaalilla Suomen tulisi siirtyä sosiaaliturvan suhteen enemmän Singaporen suuntaan: siis tukemaan integraatiota ja osallistumista yhteiskuntaan. Singaporessa on ankara ja suomalaisesta näkökulmasta oikeusturvaltaan heikko rangaistusjärjestelmä, enkä sellaista ole Suomeen kaipaamassa. Mutta edelleen: marginaalilla en näe että joiltain osin Suomessa olisi huono idea siirtyä tähän suuntaan. Esimerkiksi väkivaltarikoksista tuomiot ovat eri luokkaa, ja seksuaalirikoksista esimerkiksi saa lisäksi keppiä. Se on ehkä suomalaisesta näkökulmasta brutaalia ja äärimmäistä, mutta toisaalta Suomi on toinen äärimmäisyys lepsuudessa.

Rakennustyömaalle saadaan Singaporeen helposti ulkomaista työvoimaa pilkkahintaan, Suomessa tämä ei ole mahdollista - marginaalilla taas, Suomen olisi syytä päästä edes vähän eroon AY-liikkeen tiukasta otteesta; rakennusalalla voi samaan aikaan esiintyä ylikuumenemista ja työttömyyttä, koska palkat eivät koskaan jousta alaspäin.

Ja toistan: Automaatio ei vie työpaikkoja, AY-liike ja sosiaaliturva ne vievät. AY-liike ulosmittaamalla palkkoja keskimääräisen tuottavuuden mukaan, sosiaaliturva taas tekemällä matalan tuottavuuden työn kannattamattomaksi. Marginaalitarkastelu jälleen kerran: En ehdota, että eläkeläiset siivoaisivat parin euron tuntipalkalla vessoja (täällä näin tapahtuu), vaan että eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmää säädetään niin, että tulonsiirtojen keskimääräinen taso putoaa ja ennekaikkea työllistyminen myös nykyistä matalamman tuottavuuden töihin kannattaa.

Tämä ei ole "keppiä", kuten vasemmistopopulistit yllä väittävät, vaan perustuu yksinkertaiseen havaintoon: Lapset oppivat vanhemmiltaan elämisen ja yhteiskuntaan osallistumisen standardit. Sosiaaliturvan varassa elävissä perheissä opittu standardi on, että eletään sosiaaliturvan varassa.

Markku kirjoitti...

Automaatio ei vie työpaikkoja, vaan sosiaaliturva. Automaatio mahdollistaa niin korkean tuottavuuden että on poliittisesti mahdollista vaatia tulonsiirtoja jotka ylittävät toisaalta matalan tuottavuuden alojen rajatuottavuuden.

Kyllä vie, koska se tekee jäljelle jäävistä töistä kognitiivisesti vaativampia kuin ennen. Kellokäyrän vasemman laidan väki joutuu marginaalissa yhä enenevässä määrin automatisoitumisen takia asemaan, jossa heidän työpanoksellaan ei ole lainkaan kysyntää.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että kansalaispalkka on parempi tapa hoitaa asia kuin nykyisenlaiset sosiaalituet. Kansalaispalkan ansiosta kansantaloudessa tehtäisiin jonkin verran enemmän töitä kuin muuten. Lisäksi osa töistä olisi aputöitä, joiden ansiosta korkean tuottavuuden työntekijöiden tehokkuus paranisi.

Tiedemies kirjoitti...

No, tässä on muna/kana-ongelma, tai pikemminkin duck/rabbit-ongelma. Siis, automaatio tietenkin vähentää niitä työpaikkoja, joita automaatiolla voidaan korvata, eli sillä on kaksi vaikutusta: Se lisää (joidenkin) tuottavuutta mutta samalla painaa alaspäin joidenkin työpanoksen arvoa. Se siis synnyttää laskupainetta nimellispalkkoihin.

Se synnyttää lisää tarvetta suunnittelu-, huolto-, ja palvelutyöhön, mutta kuten yllä todettiin, näissä kognitiivinen vaativuus on korkeampi kuin vaikka ompelemisessa tai pakkaamisessa, jotka voidaan automatisoida.

Ammattiyhdistysliike estää töiden uudelleenjärjestelyä ja nimellispalkkojen laskemista tuottavuuden tasolle, joten vaihtoehtona on irtisanominen.

Toisaalla taas automaation tuoma korkeampi tuottavuus ulosmitataan verojen muodossa. Nyt systeemi on kypsä vaatimuksille, että nämä rahat pitää jakaa sosiaaliturvana häviäjille. OK, vaikka hyväksyisimme tämän argumentin, niin sen jakaminen nykytavalla synnyttää kannustinvaikutuksen, joka käytännössä tekee kaiken matalamman tuottavuuden työn kannattamattomaksi.

Tällä tavalla siis sosiaaliturva on lopulta se, joka työttömyyden aiheuttaa. Perustulon tms ideana on, että tämä kiila poistetaan. Taustalla on se, että työn tekeminen matalallakin palkalla on yleisestiottaen mielekkäämpää ja yhteiskuntakelpoisuutta ylläpitävämpää kuin makaaminen kotona.

Anonyymi kirjoitti...

"Kepittäminen oli arkipäivää esimerkiksi 1800-luvun USA:ssa, jossa monissa osavaltioissa oli yksityiskohtaista ohjeistusta siitä, minkälaista keppiä oman naisen kurittamiseen saa käyttää.

Nyt porvarillinen valtio on vienyt miehiltä tämän oikeuden."

Sammalkieli päästelee nyt sellaisia aivopieruja, ettei ole tosikaan. Olet ajatellut, mitä miehet puuhaavat? Miehet pettävät vielä enemmän kuin naiset ja tämä aiheuttaa naisille paljon ahdistusta. Miehet vaan kepitettäviksi?

Kommentoijanainen

Anonyymi kirjoitti...

"Kun miehet voivat luottaa siihen, että oma vaimo on ja pysyy, on myös helpompi hyväksyä sosialistiset, vakaat ja muutenkin oikeudenmukaiset olot."

Vielä kommenttia Sammalkielelle. Pettäminen on yksi yleisempiä syitä sille, miksi nainen jättää miehen. Miksi naisen pitäisi alistua kaikkeen? Ei todellakaan pidä. Saksassa on oikein bordellit miehille tähän pettämistarkoitukseen, että olisi mahdollisimman helppoa käydä vieraissa.

Kommentoijanainen

Jukka kirjoitti...

Pettäminen on yksi yleisempiä syitä sille, miksi nainen jättää miehen.

En usko - uskon että syy on liika "kiltteys".

Markku kirjoitti...

Tällä tavalla siis sosiaaliturva on lopulta se, joka työttömyyden aiheuttaa. Perustulon tms ideana on, että tämä kiila poistetaan. Taustalla on se, että työn tekeminen matalallakin palkalla on yleisestiottaen mielekkäämpää ja yhteiskuntakelpoisuutta ylläpitävämpää kuin makaaminen kotona.

Perustulo ei poistaisi tuota kiilaa, jos se on samaa suuruusluokkaa kuin nykyisin maksettavat sosiaalituet, vaikka tietenkin madaltaisi sitä. Mikä tahansa tulonsiirtosysteemi luo tuon saman kiilan. Uskon tosin, että nykyistä sosiaaliturvan tasoa esimerkiksi 20 prosenttia heikompi perustulo olisi kannustaisi sen varassa eläjät tekemään matalapalkkaisimpia töitä ainakin sen verran, että heidän tulotasonsa säilyisi nykyisen suuruisena.

Tiedemies kirjoitti...

Miehet pettävät yleensä vähemmän kuin naiset. Naisista puolet käyvät vieraissa. Syynä on se, että naiset yleensä "tyytyvät" mieheensä, kun taas miehet ottavat niin hyvän vaimon kuin vain kykenevät saamaan.

Naiset tavoittelevat miestä, jolla on korkea status. Korkeaa statusta taas ilmentää se, että naiset tavoittelevat ko. miestä. Mm. tämän takaisinkytkennän vuoksi miesten kysyntä naisten joukossa on osapuilleen potenssijakautunut.

Miehet puolestaan tavoittelevat keskimäärin naisissa tiettyjä ominaisuuksia. Näitä ominaisuuksia on paljon, ne ovat osin toistensa substituutteja jne, ja siksi naisten kysyntä miesten joukossa on pitkälti normaalijakautunut.

Kun näiden jakaumien kertymäfunktiot laittaa päällekäin, huomaa että yksiavioisessa yhteiskunnassa mediaanilla nainen joutuu tyytymään mieheen, joka on huomattavasti vähemmän kysytty kuin nainen itse on miesten joukossa. Naiselle siis parisuhteen lopettamisen vaihtoehtoiskustannus on pienempi.

Toisaalta, naisten on ollut helpompi myydä miehille seksiä juuri samasta syystä, ja siitä syystä, että monille miehistä seksi itsessään on jotain mistä he ovat valmiita maksamaan. Kannattaa huomata, että tällaisia miehiä ei tarvitse olla montaakaan prosenttia väestössä, kun prostituutio muuttuu hyvinkin kannattavaksi. Lisäksi vaihtoehtoiskustannuksen suuruutta voi arvioida sillä, paljonko miehet ovat valmiita panostamaan saadakseen puolison; kyse on prosentuaalisesti mitattuna helposti 50-100 prosenttia elämisen kannalta välttämättömien menojen jälkeen jäävistä tuloista. Seksipreferenssin ei tarvitse olla kuin häviävän pieni murto-osa siitä, mitä mies on valmis panostamaan perheeseen, jotta markkinoista tulee valtavat.

Tämä jo riittää selittämään sen, miksi yhteiskunnan instituutiot tuppaavat usein olemaan sellaisia, että niissä kontrolloidaan naisten mahdollisuuksia erota miehestään, muttei toisin päin. Prostituutioon on suhtauduttu negatiivisesti myös, koska tavallaan kun toinen markkina on torpattu, niin toisen pitäminen avoimena on epäreilua.

Tämä tietysti on synnyttänyt epäsuhtaa, mikä on näkynyt naisten heikompina oikeuksina. Naisten saavuttama tasa-arvo yhteiskunnassa on kuitenkin heikentänyt näitä instituutioita. Rikkinäiset perheet ovat se hinta, mikä naisten vapautumisesta on täytynyt maksaa.

En sano mitään siitä, onko se hyvä tai huono. Kyse on trade-offista. Epäilen kuitenkin, että suurin osa naisista ei ole tyytyväsempiä nykytilanteeseen. Prostituution kieltäminen ja feminismi menevät käsi kädessä, koska kyseinen "peli" sukupuolten välillä on vangin dilemma, ja feminismi perustuu siihen, että naisille halutaan säilyttää mahdollisuus pettää mutta miehille ei. Se on aivan normaalia eturyhmäpolitiikkaa.

Itse luotan vähemmän sentralisoituihin ratkaisuihin tällaisten ongelmien ratkomiseksi. Olen indifferentti prostituution suhteen, koska en itse hyödy siitä mitenkään. Voisin vastustaakin sitä vastustamisen signaaliarvon vuoksi, mutta toisaalta pidän feministien miehiin kohdistuvaa vainoa niin vakavana yhteiskunnallisena ongelmana, etten halua olla heidän kanssaan oikein mistään asiasta samoilla linjoilla.

Jukka kirjoitti...

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pomoa haastateltiin tänään HS:ssä tästä aiheesta - painotus minun:

"Globaalissa maailmassa työpaikat tulevat sinne, missä on osaavia työntekijöitä.

"Jos paperitehdas lopettaa, tulee tilalle Googlen serverihalli", sanoo Vartiainen. "Jos on työhaluja, ihmiset työllistyvät ajan mittaan sopivaan hintaan."

Avainsana tässä on "sopiva hinta".

Siksi palkat Suomessa eivät saisi nousta nopeammin kuin euroalueella. Jotta vastentahtoinen elinkeinoelämä saadaan yhteiseen pöytään sopimaan palkoista, pitää ammattiliittojen tulla vastaan. On tingittävä yleiskorotuksista eli yhtä suurista palkankorotusprosenteista.

Näin osa työntekijöistä saattaisi saada kuuden, mutta osa vain yhden prosentin palkankorotukset. Ja joku voi jäädä kokonaan ilman. "Palkkojen tehtävä ei enää ole olla osa sosiaaliturvaa."

Yritykselle pitää jättää tilaa kannustaa toisia ja hankkiutua eroon toisista. Ruotsissa Vartiainen oli mukana neuvottelemassa yksilöllisiä korotuksia myös virkamiehille.

"Se on työnantajan käytössä kova keino, joka saa ihmiset ahkeroimaan tai katkeroitumaan. Mutta se on vain hyvä että ne, jotka eivät hommaan sovi, hakeutuvat muualle töihin", sanoo Vartiainen.

Jukka kirjoitti...

Pettäminen on lisäksi miehelle suurempi ongelma kuin naiselle.

EEA:ssa ("environment of evolutionary adaptedness") mies jota petettiin ajautui kasvattamaan toisen miehen lasta, menetti maineensa toisten miesten silmissä ja menetti siten oleellisesti kelpoisuuttaan, nainen jota petettiin ei välttämättä menettänyt mitään jos mies ei eronnut naisesta ja mennyt sen naisen luo jonka kanssa miestään petti.

Miehelle on kehittynyt luonto, jonka mukaan isyyteen ei kannata satsata kovin paljoa jos on suuri riski että nainen käy vieraissa. Jos yhteiskunta on kovin salliva, tämä on miehelle yksi signaali isyyden epävarmuudesta yleensä. Tietysti miehen oma laatu vaikuttaa myös isyyten varmuuteen.

Ajatellaan esimerkiksi tilanetta että kylässä on yksi alfa-uros joka saa kaikilta naisilta ja yksi prostituoitu joka "saa" kaikilta miehiltä. Alfa-uroksen olemassaolo tekee kaikki miehet epävarmaksi isyydestään, prostituoidun olemassaolo ei naisia juuri uhkaa.

Yhteiskunta, jossa miehiä petetään, on tehoton yhteiskunta, koska miesten taloudellinen panos alentuu. Luotan tässä myös ehkä enemmän hajautettuun ratkaisuun: kun yhteiskunnan subventiot avionrikkojille lopetetaan, ihmiset ja yhteisöt löytävät kyllä ratkaisuja joilla avioliiton vastavuoroisuus palautetaan. (Esimerkiksi muslimit ratkaisevat tämän ongelman jo nyt, suomalaiset eivät.)

Hyvinvointiyhteiskunta on nykyoloissa vastavuoroisuudenkin suuri vihollinen, se ei pelkästään luo Tiedemiehen mainitsemia kiiloja.

Markun logiikkaa en ymmmärrä. Jos kansalaispalkan suuruus on a ja huonosti kannatavasta työstä saa palkan b, kansalaispalkan tilanteessa työntekijä saa a+b ja sohvalla makaaja a. Jos taas kansalaispalkan sijasta on perinteinen malli ja työttömyyskorvauksen suuruus on a, työntekijä saa b ja sohvalla makaaja a.

Jukka kirjoitti...

Voi jopa sanoa, että muslimiyhteisöt ovat faktisesti monogamisempia kuin eurooppalaiset yhteisöt, vaikka islam hyväksyykin moniavioisuuden.

Yksiaviosuus luo yhteiskuntaan tehokkuutta.

Sammalkieli kirjoitti...

Vielä kommenttia Sammalkielelle. Pettäminen on yksi yleisempiä syitä sille, miksi nainen jättää miehen. Miksi naisen pitäisi alistua kaikkeen? Ei todellakaan pidä.

Naisten halun mimeettisestä luonteesta johtuen ei ole. Intuitiivisesti tuntuisi siltä, että miehet pettävät vähemmän kuin naiset, koska naisten yleinen tyytymättömyys on suurempaa.

Saksassa on oikein bordellit miehille tähän pettämistarkoitukseen, että olisi mahdollisimman helppoa käydä vieraissa.

Mitä pettämistä huorissa käynti nyt muka on? Jos se ei kaada miehen taloutta, niin en ymmärrä koko ongelmaa. Usein parisuhteessa nainen haluaa vähemmän seksiä kuin mies. Laillinen prostituutio on ratkaisu tähän "dilemmaan".

Lisäksi seksuaalirikollisuus vähenee kun seksuaalisen turhautumisen aste laskee - tosin tämän edellytyksenä on, että seksipalvelut ovat paitsi tarjolla, myös riittävän edullisia.

Suomeen pitäisi saada laillisia bordelleja kuten Saksassa ja Hollannissa.

Sammalkieli kirjoitti...

Jukka kirjoitti:

EEA:ssa ("environment of evolutionary adaptedness") mies jota petettiin ajautui kasvattamaan toisen miehen lasta, menetti maineensa toisten miesten silmissä

Ei läheskään aina ja kaikkialla. Maailmanhistoriasta löytyy paljon sellaisia kulttuureja, joissa naisen petollisuus ei tuhoa aviomiehen mainetta. Esimerkiksi mustalaiskulttuurissa naisen petollisuus tuhoaa naisen veljien maineen. Sitten on myös yhteisöjä, joissa asiaa ei pidetä ongelmana. Enkä nyt tarkoita vain jotain länsimaisia hippiyhteisöjä.

Jukka kirjoitti...

Maailmanhistoriasta löytyy paljon sellaisia kulttuureja, joissa naisen petollisuus ei tuhoa aviomiehen mainetta.

En kiistä. Vaikka näillä asioilla minusta on biologinen perusta, pitää muistaa että kultturi on myös hyvin hyvin voimakas.

Sosiaalistamisen kautta voidaan luoda normeja jotka ovat ristiriidassa perimän sanelemien sääntöjen ja tabujen kanssa. Jopa insestitabua on joskus onnistuttu rikkomaan puhumattajaan monia vähemmän dramaattisia biologisia "sääntöjä".

Anonyymi kirjoitti...

"Mitä pettämistä huorissa käynti nyt muka on? Jos se ei kaada miehen taloutta, niin en ymmärrä koko ongelmaa. Usein parisuhteessa nainen haluaa vähemmän seksiä kuin mies. Laillinen prostituutio on ratkaisu tähän "dilemmaan"."

Ai että "mitä pettämistä" se huorissakäynti on? Voi jestas sentään. Ja miksi miehen täytyisi saada parisuhteessa niin paljon seksiä kuin haluaa, kun täälläkin on myönnetty, että ei se nainenkaan saa mieheltä kaikkea haluamaansa?

Mietipä, miksi jopa "pelkkä" seksin harrastaminen toisen naisen kanssa loukkaa naista. Joku myös väitti, että pettäminen ei aiheuta naiselle mitään haittaa. Tämä ei mielestäni pidä paikkaansa.

Kun harrastaa seksiä, niin on riski, että saa sukupuolitaudin tai papilloomaviruksia. Papilloomaviruksia on tuhansia erilaisia ja ne tarttuvat usein kondomin käytöstä huolimatta. Prostituoitu, joka harrastaa seksiä satojen (tai tuhansien tai kymmenien tuhansien) miesten kanssa saa väkisinkin papilloomaviruksia. Osa näistä viruksista aiheuttaa kohdunkaulan syöpää ja peräaukon syöpää. Myös sukuelinherpes voi tarttua kondomin käytöstä huolimatta. Se rakkula kun ei välttämättä sijaitse juuri peniksessä. Asiakas saattaa siirtää huoralle yllätyksen, joka sitten siirtyy seuraavan asiakkaan vaimoon. Ja jos joskus tulee lapsia, niin ehkä esim.synnytyksen aikana lapseen.

Niin, ja mielestäni pettäminen ei ole hieno juttu kummankaan kohdalla.

Kommentoijanainen

Markku kirjoitti...

Markun logiikkaa en ymmmärrä. Jos kansalaispalkan suuruus on a ja huonosti kannatavasta työstä saa palkan b, kansalaispalkan tilanteessa työntekijä saa a+b ja sohvalla makaaja a. Jos taas kansalaispalkan sijasta on perinteinen malli ja työttömyyskorvauksen suuruus on a, työntekijä saa b ja sohvalla makaaja a.

Tiedän. Mutta en olekaan ehdottanut, että kansalaispalkan pitäisi olla a vaan esimerkiksi 0.8a. Kannattaa huomata, että jos kansalaispalkka toimii tarkoitetulla tavalla, huonosti palkatun tai epäsäännöllisen työn tekijöiden tarjonta kasvaa huomattavasti. Tämä saattaa johtaa tuollaisesta työstä tarjotun palkan alenemiseen, koska tuonkaltaisen työn kysyntä ei välttämättä kasva yhtä paljon.

Markku kirjoitti...

Markun logiikkaa en ymmmärrä. Jos kansalaispalkan suuruus on a ja huonosti kannatavasta työstä saa palkan b, kansalaispalkan tilanteessa työntekijä saa a+b ja sohvalla makaaja a. Jos taas kansalaispalkan sijasta on perinteinen malli ja työttömyyskorvauksen suuruus on a, työntekijä saa b ja sohvalla makaaja a.

En tarkemmin ajatellen tiedä mitä kommenttiani tarkoitit mutta huomautan tässä, että kiila on eri asia kuin kannusteloukku. Kansalaispalkkamallikin nostaa markkinaehtoista minimipalkkatasoa, koska tilanteessa, jossa mitään tulonsiirtomekanismia ei ole, vain ruoan ja työpaikalle siirtymisen
hinnat asettavat alarajan korvaukselle, jonka työpanoksestaan kannattaa hyväksyä.

Tiedemies kirjoitti...

Työn tarjonnassa voi olla tulovaikutus, so, sellainen että tulojen kasvaessa työhalut vähenevät. Perustulomalleissa täytyy tietenkin ottaa tämä vaikutus. Tämän lisäksi on sitten marginaalihyöty, eli ylimääräisestä tunnista saatava hyöty.

Minä suosisin sellaista mallia, jossa perustulo on esimerkiksi noin 60% nykyisestä työttömyyskorvauksesta tms, ja että osallistumisesta työmarkkinoille saa marginaalikorvauksen niin, että johonkin melko pieneen rajaan asti marginaalivero on negatiivinen, niin että muutos on neutraali mahdollisimman suurelle osalle nykyisin työssäkäyvistä, positiivinen sellaisille, jotka siirtyisivät mallissa työelämään, ja negatiivinen niille jotka jäisivät vaille työtä.

Eli, kuvitteellisilla luvuilla, jos nyt kotona hengailemisesta saa 700 euroa, niin tässä mallissa saisi 400 euroa, mutta jos sen lisäksi tienaisi vaikka 600 euroa, ei maksaisi mitään veroa, ja sen jälkeen alkaisi marginaalivero, joka olisi mahdollisimman tarkkaan neutraali nykyisen suhteen. Ideaalitilanteessa suosisin vielä alempaa marginaalia, mutta Suomessa se ei ole realistinen tavoite koska julkisen sektorin supistaminen täytyy tapahtua melko hitaasti poliittisista syistä.

Jukka kirjoitti...

Markku: En tarkemmin ajatellen tiedä mitä kommenttiani tarkoitit mutta huomautan tässä, että kiila on eri asia kuin kannusteloukku. Kansalaispalkkamallikin nostaa markkinaehtoista minimipalkkatasoa,

Jep - en ymmärtänyt termiä kiila. Kiitos, Markku.

Jukka kirjoitti...

Aiheen kannalta on oleellista tuoda esiin tämän päiväisen HS:n vieraskynä, jonka on kirjoittanut väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirchin:

Euroopan lama iskee syntyvyyteen

Vieraskynä: Antelias ja johdonmukainen perhepolitiikka on toistaiseksi säästänyt Suomen suuremmalta vauvakadolta.

...

Kehittyneissä maissa havaittiin viime vuosikymmenellä yllättävä muutos: pitkään jatkuneen laskun jälkeen syntyvyys kääntyi varovaiseen nousuun.

Joissain maissa, kuten Ranskassa, naista kohti syntyi jo yli kaksi lasta, mikä lähestyy väestön uusiutumistasoa. Tästä ehdittiin jo puhua uutena väestöllisenä käänteenä.

Sitten tuli vuoden 2008 talousromahdus ja sitä seuraavat epävarmuuden, työttömyyden ja julkisten menojen supistamisen vuodet. Se on pysäyttänyt syntyvyyden kasvun ainakin väliaikaisesti.

...

Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan Suomessakin lapsia syntyi vuonna 2011 tuhat vähemmän kuin edeltävinä vuosina. Meillä muutos on pieni ja mahtuu edestakaisiin heilahteluihin, joita on havaittu 1970-luvun puolivälistä alkaneen lievän kasvun aikana. Silti kehitys poikkeaa edeltävien vuosien kasvusta.

Suomalaisilla on vahva mielikuva siitä, että taantuman aikana tehdään lisää lapsia. Syntyvyys tosiaan kasvoi Suomessa 1990-luvun vaikeimpina lamavuosina. Tämä on kuitenkin eurooppalaisittain outo poikkeus.

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että kun taloudessa menee hyvin, lapsia tehdään hieman enemmän, ja päinvastoin.

Kolmenkymmenen viime vuoden aikana syntyvyys on pienentynyt useammin ja jyrkemmin maissa, joissa on ollut taantuma. Lamavuotta seuranneena vuonna syntyvyys väheni neljässä viidestä OECD-maassa. Talouskasvun vuosina vain joka toiseen maahan syntyi seuraavana vuonna vähemmän vauvoja.

...

Etenkin miehillä tulojen riittämättömyys ja työttömyys vaikeuttavat perheen perustamista. Monissa maissa, myös Suomessa, miesten tulot ja koulutustaso ovat suorassa yhteydessä lapsilukuun.

...

Antelias perhepolitiikka voi säästää yhteisöjä lyhytaikaisten taantumien puremilta. Esimerkiksi Islannissa, joka on viime vuosina kokenut yhden Euroopan rajuimmista talouskriiseistä, syntyvyys ei ole laman aikana juuri muuttunut.

Pitkäaikainen ja johdonmukainen perheitä suosiva politiikka on yhteydessä suurempaan syntyvyyteen kehittyneissä maissa myös pitkällä aikavälillä.


Eli lama alentaa syntyvyyttä jolloin miehistä ei tule isiä.

Murrayn tutkimuksen perusteella taas voisi päätellä että se että miehestä ei tule isää laskee hänen tuottavuuttaan työmarkkinoilla ja lisää syrjäytymistä, mikä taas lisää työttömyyttä ilman lamaakin.

Tiedemies kirjoitti...

Perhepolitiikan "anteliaisuuteen" en ota kantaa. Se on kuitenkin hyvin progressiivista niin, että perhepolitiikan nimissä tehdyt tulonsiirrot ja subventiot ovat mittavat vähävaraisemmille ja vähäisimmät keskiluokalle. Kun tulotaso on erityisen korkea, niin ne alkavat taas kasvaa erilaisten kalliiden harrastusten subventoinnin muodossa. (Esimerkiksi liikuntaharrastusta, erityisesti jääkiekkoa subventoidaan huomattavasti, ja sitä ei alemman keskiluokan perheessä ole juuri varaa harrastaa)

En ole oikeastaan huolissani siitä, että perhepolitiikka olisi "dysgeenistä", koska toisin kuin monet tuntuvat kuvittelevan, keskimäärin syntyvyys ei ole kovin korkea alimmissa sosiaaliluokissa. Siellä on kyllä yleisempää että on useampia lapsia, mutta myös lapsettomuus on huomattavan yleistä. Keskimäärin syntyvyys sitä korkeampi mitä paremmat tulot perheessä on. Erityisesti miehen tulot vaikuttavat (naisen tulot vaikuttavat ehkä hivenen negatiivisesti, mutta vaikutus on niin heikko, että perheen yhteenlaskettujen tulojen kasvu kasvattaa selvästi lapsilukua), lisäksi vaikuttaa naisen koulutus, mutta negatiivisesti. Miehen koulutuksella on voimakas positiivinen vaikutus, mutta ei, jos tulojen vaikutus otetaan huomioon.

Veropolitiikallakin ohjausvaikutus on ilmeisesti melko vähäinen. Kokemus siitä, että lasten kasvattaminen on taloudellisesti turvattu nimenomaan keskiluokalle, on ilmeisesti melko merkittävä tekijä. Monissa maissa, kuten nyt vaikka Singaporessa, syntyvyys on erittäin alhainen keskiluokan parissa. Täällä syntyvyys on jotain 1 per nainen tms.

Markku kirjoitti...

Koska Singapore ei ole mikään oikea kansallisvaltio, niin siellä alhainen syntyvyys on erittäin helposti ja luontevasti korjattavissa maahanmuutolla. Muuttihan sinne Tiedemieskin perheineen veroja makselemaan. Englanninkielisenä maana, jossa on alhainen verotus ja korkea tulotaso, Singaporen on helppoa houkutella niin paljon halukasta työvoimaa, että se voi valita parhaat päältä.