Jos ihminen haluaa avata rajat laajalle maahanmuutolle, hän usein antaa muitten ymmärtää että moinen maahanmuuton edistäminen on suurta humanismia.
Voisi myös olla kyse siitä, että ko. ihminen on paha. Tai ainakin täydellisen välinpitämätön sen suhteen, mihin esimerkiksi maahanmuutto tietyistä maista ja kulttuureista voi johtaa. Egoisti.
Luulen myös, että maahanmuuton kannattamisessa on kyse eräänlaisesta sukupolviliikkeestä, johon suuri osa sukupolvesta konformistisesti (=sokeasti muita ikäisiään seuraten) osallistuu. Samalla lailla kun 20/30-luvulla sukupolviliike ajatteli että Suomi on tehtävä suureksi, 70-luvun sukupolviliike ajatteli että Suomi on tehtävä sosialistiseksi, nykypäivän sukupolviliike ajattelee että Suomi on tehtävä monikulttuuriseksi. (Tällä en tarkoita että kaikki monikultturistit olisivat 20-30-vuotiaita - mukana on toki myös paljon ikinuoria.)
Konformisti osallistuu oman sukupolvensa talkoisiin - talkoisiin jonkun ihmeasian puolesta jossa ei välttämättä ole tolkun tolkkua.
Mielenkiintoisen teoreettisen näkökulman sukupolviliikkeisiin tarjoaa minusta tämä kulttuurintutkijoiden Karthik Panchanathan & Robert Boydin artikkeli:
Artikkeli esittää evolutiivisen / peliteoreettisen selityksen sille, että usein samanikäiset ihmiset osallistuvat nuoruudessaan saman julkishyödykkeen tuottamiseen - siis yhteisiin oman sukupolvensa talkoisiin. Julkishyödyke voi olla vaikka taistolaisuus, Aunuksen retki, ydinvoiman vastustus tms.
Evolutiivinen tai taloustieteellinen selitys olisi se, että tietyn julkishyödykkeen tuottamiseen osallistumisesta on tehty ehto sille, että muut harrastavat (vastavuoroista) yhteistyötä sinun kanssasi aikuisiässä. Toisin sanoen että saat esimerkiksi aikuisena valtion virkoja jne. kun olet nuorena osallistunut sukupolvesi suuriin talkoisiin.
Kukin sukupolvi valitsee toki omat talkoonsa. Mutta talkoiden funktio on aina sama. Luoda eräänlainen hyväveli- ja hyväsisarverkko, jonka puitteissa sitten tehdään vastavuoroista yhteistyötä.
Näinhän nimenomaan usein käy: 70-lukulaiset jakoivat aikoinaan valtion virat omilleen, mutta niin tekivät myös "30-lukulaiset". Tarkoitan 30-lukulaisilla näitä entisiä AKS:n miehiä, joilla oli 60-luvun alussa hallussaan presidentin virasta alkaen suuri osa professuureista, piispan viroista, yritysten johtoportaasta jne.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
Egoismi on eri asia kuin egotismi. Tärkeä ero. Sinä tarkoitat egotismia, et egoismia, eikö niin?
Harmi vain, että monikulttuuri eroaa aiemmin harjoitetuista yhteistalkoista siten, että sitä on vaikeampi perua jälkikäteen ja se johtaa yhteistalkoojoukon itsensä tuhoutumiseen pitkällä tähtäimellä. Tapoja ja muita sentyyppisiä potentiaalisia yhteistalkoiden kohteita voi aina muuttaa jälkeenpäin ja korjata virheitä, mutta ison ihmisjoukon poistaminen jälkeenpäin on ongelmallisempaa.
Vastaan Tiedelinille ensin - Juhalle vasta kun läydän sivistyssanakirjani :)
Luulenpa että nämä eivät ole ainutkertaiset talkoot siinä mielessä, että seuraukset näistä talkoista ovat kohtalokkaat.
Saksalaisten 20-30-luvun talkoot mm. Natsien "Taistelu kadusta" johtivat myös melko kohtalokkaisiin seurauksiin saksalaisille itselleen. Ja muille.
Hyödyllisiäkin sukupolvitalkoita on ollut - esimerkiksi 10-luvun aktivistinuorison talkoot suuntautuivat lopulta koko Suomea hyödyttäviksi. Vaikka aktivistienkin toiminnassa oli paljon älyttömyyksiä.
Kaikki sukupolviliikkeet ovat syyllistyneet melkoiseen öykkäröintiin toisin ajattelijoita kohtaan. Myös 10-luvun aktivistit syyllistyivät mm. poliittiseen terroriin.
Mokuilulla ei kuitenkaan ole kunnollista, konservatiivista vastavoimaa, vaan vanhatkin poliitikot kuvittelevat olevansa mukana nuorisotalkoissa.
Tietysti tämä voi olla merkki siitäkin, että mokuilu väistymässä.
Juha, olet oikeassa. tosin nuo termit wikipediassa kuullostavat minulle hiukan oudoilta. En ole edes kuullut sanaa egotismi ennen ja termien määrittelyt kuullostavat hieman ideologisilta.
Ida, pointtisi on oleellinen. Esimerkiksi 20/30-luvulla tannerilainen sosialidemokratia oli voimakas vastavoima äärioikeistolle.
Taistolaisuuden vastavoima oli työnantajien rahoittamat oikeistolaiset järjestöt, jossain määrin myös Kokoomus ja Kansandemokraattien revisionistisiipi. Kepun ja sos.demin opiskelijat sen sijaan hännystelivät taistolaisia.
Moku-projektilla ei ole juuri vastavoimaa. Vihreät, työnantajat, skeptikot / vapaa-ajattelijat, kokoomus, RKP yms. tukevat moku-projektia.
Tietysti voi kiistää senkin onko moku-projekti sukupolviliike.
Minusta ainakin jossain määrin se on sitä.
Selvennys:
Sukupolviliike ei tarkoita sitä, että enemmistö sukupolvesta olisi siinä mukana vaan sitä että se on tietyn sukupolven "talkoot", johon osallistuneet sitten tekevät myöhemminkin yhteistyötä. Useimmat ihmiset eivät ehkä tällaisiin sukupolvitalkoisiin osallistu.
Jukka, oletko selkeästi tietoinen siitä kuinka paljon monimutkaisempaa käytännön yhteisöjen toiminta on verrattuna siihen mitä Panchanathan ja Boydin paperissa esitetään. Skenaarioissa ei otettu huomioon ns. opportunity cost -ilmiötä suhteessa vaihtoehtoihin; esim. shunnersien tarjoaman kollektiivisen toiminnan sisältöä ja siitä seuraavaa hyötyä/haittaa; yhteisöjen ja niiden kollektiivisen toiminnan lähtökohtaisia variaatioita, kokoja ja sisältöjä; monimutkaisia geneettis-kulttuurillisia eturistiriitoja, jotka eivät ole redusoitavissa ekonomistiseen hyötyajatteluun; jne.
Em. paperi ja muut sen kaltaiset tutkimukset ovat toki hyödyllisiä, kunhan tietää kuinka kapeaa todellisuudesta irrallista osa-aluetta ne käsittelevät. Niiden käyttökelpoisuus voi realisoitua vain em. suhteuttamisen kautta.
Kunhan tarkistan.
Jep,
Yleistän toki raskaasti. Tämä malli ei tietenkään anna kuin yhden näkökulman eri aikojen suuriin ismeihin ja projekteihin tai sukupolviliikkeisiin. En tietenkään tässä ole väittämässä että minusta itsenäisyysliike ja taistolaisuus ja vaikka ympäristöliike ovat yksi ja sama asia eri vaatteissa.
Mutta on kuitenkin hedelmällistä tarkastella sukupolviliikkeitä myös ns. horisonttaalisesti. Eli miettiä mitä niissä on yhteistä.
Ihan sama kuin kulttuurin tutkija esimerkiksi miettii horisonttaalisesti kulttuureita: Esimerkiksi sitä miten ihminen sosiaalistuu omaan kulttuurinsa - riippumatta kulttuurista.
Toinen näkökulma on sitten vertailla kulttuureita - miksi joku kulttuuri toimii eri tavalla kuin toinen.
Jep,
Yleistän toki raskaasti. Tämä malli ei tietenkään anna kuin yhden näkökulman eri aikojen suuriin ismeihin ja projekteihin tai sukupolviliikkeisiin. En tietenkään tässä ole väittämässä että minusta itsenäisyysliike ja taistolaisuus ja vaikka ympäristöliike ovat yksi ja sama asia eri vaatteissa.
Mutta on kuitenkin hedelmällistä tarkastella sukupolviliikkeitä myös ns. horisonttaalisesti. Eli miettiä mitä niissä on yhteistä.
Ihan sama kuin kulttuurin tutkija esimerkiksi miettii horisonttaalisesti kulttuureita: Esimerkiksi sitä miten ihminen sosiaalistuu omaan kulttuurinsa - riippumatta kulttuurista.
Toinen näkökulma on sitten vertailla kulttuureita - miksi joku kulttuuri toimii eri tavalla kuin toinen.
Minäkin törmäsin sanaan egotismi vasta lukiessani Ayn Randin Fountainheadia. Eikä sanojen egoismi ja egotismi ole minulle ihan selvä.
Minusta termin egotismi selitys wikipediassa on lähinnä saivartelua. Jotain parempaa lähdettä kaipaisin.
Lähetä kommentti