perjantaina, elokuuta 14, 2009

Nurkkakuntaisuus, sota ja altruismi

Kuten muurahaiset, ihmisetkin joutuvat usein laajoihin kuolemaan johtaviin konflikteihin laajitoveriensa kanssa. Jo esihistorialliselta ajalta on löydetty paikkoja, joihin on haudattu suuria joukkoja ihmisiä, joiden kallot ovat murtuneet.

Samoin etnografiset tutkimukset esimerkiksi Uuden Guinean metsästäjä-keräilijöistä osoittavat että ihminen on sotainen laji. Ihminen on taitava ja halukas tappamaan "ulkopuolisia". Toisaalta ihminen on eräs yhteistyökykyisimpiä nisäkkäitä.

Vastenmielinen totuus on vasemmistolaisen taloustieteilijän Samuel Bowlesin mukaan se, että ihmisen yhteistyökyky ja sotaisuus ovat kulkeneet käsi kädessä. Ihmisen altruismi muita kuin sukulaisiaan kohtaan on sodan lapsi. Tai pikemmin sotaisuus ja altruismi ovat kehittyneet evoluution aikana käsi kädessä - ilman toista ei olisi toista. Englanninkielinen termi on War altruism coevolution.

This distasteful idea is based on the evolution of what my co-authors and I have termed ‘parochial altruism’ [nurkkakuntainen altruismi]. Altruism is conferring benefits on others at a cost to oneself; parochialism is favouring ethnic, racial or other insiders over outsiders. Both are commonly observed human behaviours that are well documented in experiments. For example, people from the Wolimbka and nearby Ngenika groups, in the Western Highlands of Papua New Guinea, have no recent history of violence. Yet when asked to divide a pot of money between themselves and another, they give more and keep less for themselves if the other is a member of their own group rather than an outsider.

Altruismi on aina altruismia omia kohtaan. Ihmisen ja muurahaisen evoluution suuri innovaatio on ollut se, että yhteistyö ei ole rajoittunut enää vain pieneen sukulaisjoukkoon, vaan suurempaan sisäryhmään.

Mutta edelleen altruismi on altruismia omia kohtaan. Kun Kristus halusi laajentaa juutalaisuuden etnosentrisyyden kristinuskon universaaliksi humaanisuudeksi, kyseeessä oli siis - osin hyvin onnistunutkin - yritys laajentaa "omuuden" sfääriä.

Ajoittain omuuden sfääriä onnistutaan laajentamaan. Mutta yleensä laajentamisessa tulee jossain vaiheessa katto vastaan. Esimerkiksi Afganistanin pataanit tai Irakin kurdit ylläpitävät käsittääkseni aivan omaa määritelmäänsä omuudesta, joka eroaa länsimaiden "universalistien" määritelmästä.

Vaikka länsimainen humanisti ei kunnioittaisikaan pataanien ja kurdien omuuden määritelmää, hän voisi ainakin tunnustaa sen olemassaolon.

Lue Bowlesin alkuperäinen artikkeli Naturesta.

Käsittelin muuuten samaista aihetta toisen tutkimuksen valossa kolme vuotta sitten.

9 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

"Kun Kristus halusi laajentaa juutalaisuuden etnosentrisyyden kristinuskon universaaliksi humaanisuudeksi, ..."

- Kristinuskossa (Jeesuksen opetusten mukaisesti) universaalisuus ja etnosentrisyys elävät rinnakkain, ne eivät ole toisiaan poissulkevia. Se, että kirkon päämiehet myöhemmin väärensivät esim. kymmenen käskyä universaaleiksi (joiden alkuperäisen muodon Jeesus hyväksyi) omien valtapyyteidensä tueksi, ei poista alkuperäistä tarkoitusta.

"In millions of simulated evolutionary histories, the populations emerging after thousands of generations of selection tend to be either tolerant and selfish, ... or parochial and altruistic ..."

Toinen kirjoituksen tärkeä anti on se, että suvaitsevaisuus on itsekkyyttä. Sitä se nimenomaan on, kuten nykyajan käytäntö osoittaa.

"Ethnic hostility can be redirected, attenuated and even eliminated in a matter of decades or years. This has been shown by the intellectual, political and even military collaboration of Muslims, Christians and Jews that occurred in parts of Islamic Spain almost a millennium ago, ..."

- Kyseessä on PC myytti. Todellisuudessa muslimit riistivät ja kohtelivat espanjalaisia sellaisella häikäilemättömyydellä, että espanjalaiset karkoittivat aikakirjojen mukaan muslimit lopulta vihan voimalla.

"... recent transformation of racial attitudes among US voters."

- Obaman äänestäminen ei itsessään kerro paljoakaan rotunäkemyksistä. Monet korkeasti koulutetut liberaalitkin näkevät esim. "positiivisen" diskriminaation epäpätevien vähemmistöjen edustajien nostamisena virkoihin ja asemiin, ja siten piilotettuna verona vähemmistöjen tyynnyttämiseksi sekä "suvaitsevana markkinautopian" luomisena.

"Those who joined Rev. Martin Luther King Jr in ‘We Shall Overcome’ were not only buoying their spirits; they were also making a reasonable assessment of human possibilities."

- He arvioivat ihmisten manipuloinnin mahdollisuuksia Foucaultin postmodernissa hengessä; narsistisena uskona omiin lähes kaikkivoipaisiin sosiaali-insinöörikykyihin. Ainoa minkä he myöntävät olevan todellista tai myötäsyntyistä ihmisten ominaisuuksissa, taipumuksissa, henkisten tilojen ilmenemismuodoissa jne. on se, että ne eivät ole ei mitään, ne ovat jotakin, mutta lähes rajattomasti muokattavissa sosiaalisen konstruktion menetelmillä.

Jukka kirjoitti...

En itsekään ole poliittisesti läheskään kaikessa samaa mieltä kuin Bowles, mutta itse hänen tieteellisten teorioidensa suhteen olen samaa mieltä.

Arvostan häntä suuresti.

Hän on seitsemääkymmentä käyvä vasemmistolainen - suorastaan marksilainen - siitä huolimatta hän tartuu tällaisiin hyvin poliittisesti epäkorrekteihin aiheisiin.

Jukka kirjoitti...

mainittakoon vielä, että Bowlesin ja hänen kaverinsa Gintis olivat siis aktiivisia Martin Luter Kingin työtovereita Kansalaisoikeusliikkeen aikana.

Vaikka koen että ns. Rotujen tasa-arvon ajatuksella lopulta vain edistetään dysgeniaa, voin kuitenkin arvostaa niitä ihmisiä jotka osallistuivat kansalaisoikeusliikkeeseen. He panivat itsensä likoon sen puolesta mihin uskoivat.

Valkea kirjoitti...

Onko matemaattinen symbolilogiikka poliittisesti neutraalia?

Ei. Symbolilogiikan tarkoituksena on luoda universaalisti sovellettavissa oleva työkalu erilaisten, eri aikoina ja eri paikoissa ilmevien asioiden ja elämänmuotojen ennustamiseksi, projisoimiseksi, hallitsemiseksi ja manipuloimiseksi. Siirtyminen partikulaarisista erikoistapauksista universaaliin on pohjimmiltaan vallan tavoittelua. Sama pätee muihinkin vastaaviin siirtymiin.

Jukka kirjoitti...

En ole samaa mieltä.

Ei matemaattinen mallinnus ole mitään yhteiskuntien erityispiirteitten häivyttämistä. Malli on tietysti aina yksinkertaisempi kuin todellisuus eikä tätä kukaan kiellä.

Mutta esimerkiksi Bowlesin mallissa tulee selvästi esiin se, että hieman eri parametreilla (omistusoikeuden yksikäsitteisyys, ryhmäkonfliktin määrä, moraalismiin määrä,konformismin aste) systeemi menee erilaisiin tasapainotiloihin tai oskillaatioon.

Ei matemaattinen mallinnus mitenkään implikoi, että ei ole olemassa erilaisia yhteiskuntia.

Matemaattinen mallinnus yhteiskuntatieteessä ei tietenkään ole ainoa työkalu vaan työkalu toisten joukossa. Mutta tärkeä työkalu.

Niin kuin evolutiivinen lähestymistapa. Tilastotieteellinen lähestymistapa tai puhtaasti kuvaileva lähestymistapa. Jonkun sisnänsä järkevän lähestymistavan poissulkeminen on tieteen kastraatiota.

Valkea kirjoitti...

Jukka, ilmaisin itseni siten, että väärille johtopäätöksille jäi tilaa.

Matemaattisen logiikan ja mallinnuksen universaaliutta voidaan toki käyttää lähes mihin tahansa lähestymistapaan ja olen itsekin löytänyt sen tuloksista paljon käyttökelpoista partikulaarisen konservatiivisuuden näkökulmasta.

Mutta on myös tärkeä huomata, että jo silloin kun Aristoteles aloitti abstraktin logiikan sääntöjen muodostamisen, tavoitteena oli käyttää sitä mahdollisimman laajan (universaalin) hallitsemisen välineenä ja tämä ei ole muuttunut vuosituhansien kuluessa mihinkään. Universaalin vallan tavoittelu on sisäänrakennettuna abstraktiin matematiikkaan, vaikka muitakin mahdollisia käyttötapoja on. Matematiikka laajentaa ajallista, tilaan liittyvää ja toimintamekanismeihin liittyvää hallintaa.

Kun matematiikan käyttö on jätetty asiantuntijoiden "hyväntahtoisuuden" varaan, olemme nykyisessä tilanteessa. Sinua ja minua ei "eliitin" kannalta ole olemassa. Olemme tilastollisia (tilastotiede = statistics = state mathematics = valtiomatematiikka) ilmentymiä, numeroita, joilla ei ole mitään itseisarvoa. Meitä voidaan säätää, vaihtaa, korvata ja manipuloida mielivaltaisesti. Ainoa individualistisuus minkä liberaali valta meille suo on tunnistaminen ja tiedonkeruu. Vallan täytyy yksilöidä ihmiset ja kerätä yksilöllistä tietoa heistä, jotta heihin voidaan kohdistaa toimenpiteitä, heidän positiivista/ negatiivista potentiaaliaan voidaan arvioida "eliitin" kannalta ja liittää heidän tietonsa osaksi tilastoja.

Esim. se, että henkilö X käy lääkärillä tai psykiatrilla ei ole pelkkä hoitotoimenpide. Käynnin perusteella tehtävät raportit ovat tietoa, jota valtaapitävät käyttävät edellä mainituilla tavoilla.

Jukka kirjoitti...

Homo Economicus edustaa homogeenista ihmiskuvaa. Samoin evoluutiopsykologian Human Nature.

Bowlesin ja muiden behaviorististen taloustieteilijöiden ihmiskuva on heterogeenisempi. Heterogeenisuus johtaa dramaattisiin seurauksiin matemaattisissa malleissakin.

Esimerkki - vaikka talokoitten ei pitäisi HE-oletukselal koskaan onnnistua, ne onnistuvat usein esimerkiksi siksi että suht pienellä osalla ihmisistä on sisäsyntyinen halu rangaista vapaamatkustajia.

Tiedemies kirjoitti...

Symbolilogiikan tarkoituksena on luoda universaalisti sovellettavissa oleva työkalu erilaisten, eri aikoina ja eri paikoissa ilmevien asioiden ja elämänmuotojen ennustamiseksi, projisoimiseksi, hallitsemiseksi ja manipuloimiseksi.

http://www.physics.nyu.edu/faculty/sokal/transgress_v2/transgress_v2_singlefile.html

Lainaus:
"Just as liberal feminists are frequently content with a minimal agenda of legal and social equality for women and ``pro-choice'', so liberal (and even some socialist) mathematicians are often content to work within the hegemonic Zermelo-Fraenkel framework (which, reflecting its nineteenth-century liberal origins, already incorporates the axiom of equality) supplemented only by the axiom of choice. But this framework is grossly insufficient for a liberatory mathematics, as was proven long ago by Cohen (1966)".

Tiedemies kirjoitti...

Täydentävänä selityksenä äskeiseen, näyttää siltä, että Valkean "paleokonservatismi" on saavuttanut samankaltaisen pisteen kuin postmodernismi/feminismi/jne saavutti joskus 1990-luvun alkupuolella, eli parodiahorisontti on kokonaan kadonnut.
Postmodernismifeminismistä ja "paleokonservatismista" on tullut yksi ja sama asia.