On kuitenkin yhtä tärkeää huomioida se, että markkinat myös auttavat ratkaisemaan ympäristö-ongelmia. Toisin sanoen valtion puuttuminen talouteen aiheuttaa usein ympäristöongelmien voimakasta kärjistymistä. Yksi hyvä esimerkki on maatalouden subventointi.
Maataloustuet tekevät suuren loven Suomen ja varsinkin EU:n budjettiin. Näin syntyvä haitta ei kuitenkaan ole ainoa maataloustukien tai yleensä maatalouden synnyttämä haitta. Vaikka maataloudella (ja kalankasvatuksella) on Suomen kansantuotteen kannalta varsin vähäinen merkitys, on hämmentävää tajuta miten suuri osa vesistöjen saasteista tulee maataloudesta ja kalataloudesta - ja osuus on vieläpä kovassa kasvussa: Maatalouden osuus vesistöjen fosforikuormituksesta on 67 prosenttia ja typpikuormituksesta 53 prosenttia. Viisi vuotta sitten vastaavat lukemat olivat 62 prosenttia ja 51 prosenttia. (Lähde: Suomen ympäristökeskus).
Mutta nämä kaksi asiaa - maataloustuet ja maatalouden aiheuttamat ympäristöongelmat - kietoutuvat vielä kaiken lisäksi voimakkaasti yhteen. Mitä enemmän maataloutta tietyssä maassa tuetaan, sitä enemmän käytetään myös lannoitteita. Lannoitteiden käytön ja maataloustuen/suojatullien tason välillä on hyvin selkeä positiivinen yhteys. Kun subventoidaan maataloustuotantoa, subventoidaan käytännössä myös lannoitteiden käyttöä ja sitä kautta ilman ja veden saastumista. (Lähde: The Undercover Economist : Exposing Why the Rich Are Rich, the Poor Are Poor--and Why You Can Never Buy a Decent Used Car!
)Mikäli subventoinneista luovuttaisiin, syntyisi siis monenlaista hyötyä:
1. Hinnat saavuttaisivat oikean tason (=kysynnän ja tarjonnan määräämän tason) ja ylituotanto ja muut tehokkuushäviöt vältettäisiin.
2. Maataloustukien kustannukset veronmaksajille vältettäisiin.
3. Lannoitteiden käyttö laskisi ja ympäristön kuormitus laskisi tuntuvasti.
Allaoleva kuva esittää subventointien ja lannoitteiden käytön välistä suhdetta. Lähde on OECD.
6 kommenttia:
Hyvä kirjoitus!
Mikä muuten aiheuttaa subventioiden ja lannoitteiden käytön välisen yhteyden?
Jos valtio maksaa tuen maataloustuen päälle - esimerkiksi 100%:n bonuksen (jotta saadaan laskut helpommiksi) - maanviljelijän kannattaa usein lisätä lannoitusta.
Oletetaan että 1000 euron lannoituksella maanviljelijä saa 5000 euron sadon, mutta 3000 euron lannoituksella 6000 euron sadon ilman tukea.
Maanviljelijän kannattaa siis ilman tukea pikemmin kuluttaa 1000 euroa lannoitukseen kuin 3000 euroa, koska 1000 euron lannoituksella maanviljelijä saa 4000 euron voiton mutta 3000 eurolla 3000 euron voiton.
Tuen kanssa voitto nousee 9000 euroon 1000 euron lannoituksella ja samoin 9000 euroon 3000 euron lannoituksella. Enää ei ole eroa. Lannoitus nousee oleellisesti.
Yara kyllä huolehtii sen 1000euron lannoituksella saatavan 5000 euron tuoton, seuraavana vuonna ne lannat maksaa 4000euroa
Tätä kirjoitusta ei muuten ole tarkoitettu tietenkään väittämään että maataloudesta ei olisi myös hyötyä :)
Kannattaisikohan ensin perehtyä kunnolla asiaansa, ennen kuin alkaa esittää kovin varmoja mielipiteitä asiasta, josta näkemys on asenteen luokkaa? Ympäristötuen (johon 98% Suomen maatiloista on sitoutunut) ehdoissa rajoitetaan hyvin tiukasti lannoitteen määrä siihen mitä kasvusto tarvitsee. Säälittävät maataloustuet eivät todellakaan ole niin suuret (ainakaan verrattuna esim. kustannukseen, jonka Helsinki maamme pääkaupunkina veronmaksajille aiheuttaa), että kannattaisi älyttömän kallista norjalaista lannoitetta levitellä huvin vuoksi.
No uskon että minulla on asiasta jotain tietoa. Tällaisessa asiassa kukaan - tuskin anonyymikään - tuntuu asian kaikkia näkökulmia. Tämä kirjoitukseni varmaan omalla vaatimattomalla tavalla lisäsi jokaisen lukijan ymmärrystä asiaan. Jos lukija on valmis kuuntelemaan.
Lähetä kommentti