keskiviikkona, helmikuuta 15, 2012

Suomen Lähi-Itä-instituutin johtaja: länsimainen media antaa väärää kuvaa Syyrian tilanteesta

Syyriassa asuva Suomen Lähi-Itä-instituutin johtaja Ari Kerkkänen toteaa, että Venäjän kanta Syyrian tilanteeseen on realistisempi kuin länsimaiden ja länsimaisen median. Länsimainen media suurentelee ongelmia Syyriassa, vaikkakin Kerkkänen myöntää että tilanne on masentava ja pahasti umpikujassa ja väkivaltaisuutta on paljon molemmin puolin.. Suurimmassa osassa Syyriaa ihmiset haluavat kuitenkin edelleen elää normaalia elämää, eivätkä ole tekemisissä kapinallisten kanssa. Alaviitit ja kristityt ovat Kerkkäsen mukaan täysin aiheesta erittäin huolissaan turvallisuutensa puolesta. Suuri osa oppositiosta ei halua neuvotella Assadin hallinon kanssa. Väkivaltaa ei kuitenkaan Kerkkäsen mukaan saada loppumaan, elleivät kaikki osapuolet suostu neuvotteluihin kaikkien osapuolten kanssa.

Kerkkäsen mukaan Assadin hallinto on käytännössä turvannut 40-vuoden aikana vähemmistöjen - ei pelkästään kristittyjen ja alaviittien - turvallisuuden maassa. Assadin hallinto on toki hyvin autoritäärinen, mutta se on yrittänyt dialogia. Nyt on kuitenkin Kerkkäsen mukaan suuri riski, että länsimaiden tukeman sunni-opposition voitto johtaa samanlaiseen väkivaltaan vähemmistöjä kohtaan kuin Irakissa, mistä esimerkiksi kristityt ovat laajasti paenneet ja paenneet juuri nimenomaan Syyriaan. Opposition voitto johtaisi Kerkkäsen mukaan hyvin todennäköisesti uuteen sisällissotaan myös Libanonissa, missä Syyria on voimakkaasti läsnä.

Oma tulkintani tilanteesta on, että USA ja ylipäätään länsi on halukas uhraamaan Syyrian vähemmistöt samalla tavalla kuin Ruandassa uhrattiin tutsi-vähemmistö lännen poliittisen edun nimissä. Iran ja sen liittolainen Syyria halutaan likvidoida, ja siinä ei Syyrian vähemmistöjen turvallisuus merkitse mitään. USA on ojentamassa kätensä Syyrian oppositiolle ilmeisesti myös siinä toivossa, että sunnit palkitsisivat USA:n avun. Todellisuudessa USA ei ole saanut juuri kiitollisuutta miltään taholta, jota se Lähi-idässä on auttanut. Ei Afganistanin pastuilta, ei Egyptin oppositiolta eikä Irakinkaan kansanryhmiltä. Kaikki sekaantuminen on vain heikentänyt amerikkalaisten mainetta alueella.

Länsimainen valtamedia uskoo sokeasti demokratian olevan ratkaisu Syyrian ongelmiin. Etnisesti hajanaisessa maassa, missä yksi ryhmä muodostaa enemmistön, enemmistövalta merkitsee kuitenkin suurella todennäkäisyydellä enemmistön mielivaltaa vähemmistöä kohtaan. Hienoa että Yle on kuitenkin antanut tilaa Syyrian tilanetta oikeasti ymmärtävälle Kerkkäselle, vaikkakin Aamu-TV:n toimittaja uhoaa kiihkeästi Assadia vastaan.

Kiinan ja Venäjän ajama maltillinen linja on tietysti sekin puhdasta valtapolitiikka. Venäjä ja Kiina tukevat Irania ja Assadin hallintoa valtapelissään länttä vastaan ja ainakin Kiina pyrkii turvaamaan öljyntoimitukset Iranista. Venäjä ja Kiina tukivat aikoinaan samasta syystä myös Gaddafin hallintoa kapinallisia vastaan ja länsimaat olivat kapinallisten puolella. Mielenkiintoista on myös se että pian entinen presidenttimme Suuri Venäjän Ystävä vasemmistodemari Tarja Halonen suhtautui varsin nihkeästi Naton tukeen Libyan kapinaliikkeelle.

Tällä kertaa en kuitenkaan voi olla ajattelematta että Venäjän ja Kiinan veto YK:ssa oli onnellinen sattumus.

7 kommenttia:

hannuhoo kirjoitti...

Kiitos tästä postauksesta! Jotain tuon suuntaista olen ollut uumoilevinani.

Laitan (ehkä sinulle jo tutunkin) linkin jossa USA:n lähi-idän politiikkaa käsitellään aika ennakkoluulottomasti:

http://walt.foreignpolicy.com

Miltton Friidman kirjoitti...

Olet oikeassa siinä, että meneillään on nyt "lännen" ja "idän" etupiirien jako. Oikeastaan tilanne muistuttaa hieman Stalinin ja Hitlerin etupiirijakoa ennen toista maailmansotaa.

On sanottu näin, että jos USA haluaa hyökätä Iraniin, tulee sen ensin hoidella Iranin liittolainen Syyria pois pelistä. Sekä lännellä että idällä onkin omia joukkoja Syyriassa. Iso-Britannia on tiettävästi lähettänyt SAS-erikoisjoukot kouluttamaan Syyrian kapinallisia. Iran taas on lähettänyt vallankumouskaartin eliittiyksikön neuvomaan presidentti Assadia kapinallisten nujertamisessa. Samoin on liikkunut villejä huhuja siitä, että jopa Venäjä olisi lähettänyt Spetsnaz-erikoisjoukkoja maahan auttamaan Assadin joukkojen koulutuksessa.

Pyydän anteeksi tämänaamuista loukkaavaa kommenttia. Se oli minulta tahditonta ja ajattelematonta käytöstä.

Jukka Aakula kirjoitti...

Olen provosoinut, Miltton. En kiistä. Palataanpa kuivempaan ilmaisuun :)

Miltton Friidman kirjoitti...

Tavallaan samanlainen etupiirijako on käynnissä MYÖS SUOMESSA!

Vastapuolina on NATO:a kannattava kokoomus ja muut oikeistopuolueet

vs.

Sosiaalipuolueissa toimiva mädättävä suvaitsevaisto, joka on kallellaan Venäjälle.

Jukka Aakula kirjoitti...

Samaa mieltä viimeiseen kommenttiin.

Hannuhoolle - kiitos - lueskelin jo jotain sieltä - en vielä kommentoi.

Miltton Friidman kirjoitti...

Uskon, että Suomen pitää kohta näyttää missä leirissä se on.

Jos leiri on USA-EU-NATO-ISRAEL, niin sen mukana tulee jenkkipankkien Suomeen kohdistuva kuppaus, ja etenevä EU:n federalisaatio.

Jos leiri on Venäjä-Kiina-Arabisosialistimaat, niin sen mukana tulee venäläinen silovikki-hallintotapa, ja strategiset luonnonresurssit omiva oligarkia.

En itse rehellisesti sanoen tiedä kumpi on pienempi paha. Voi myös olla niin, että Suomi ei voi jäädä yksin, kuten talvisodssa.

Kokoomus vetää NATO:on, vihervasemmisto mädättää sisältäpäin. Verrattain neutraalien ja kansallisten PerSujen kannatus ei ota tuulta alleen.

Olen itse katsellut töitä USA:sta ja Kanadasta. En usko, että Euroopassa käy hyvin.

Miltton Friidman kirjoitti...

Jokatapauksessa nykymuotoisen (itsenäisen) Suomen kohtalo ratkeaa kymmenen vuoden sisällä.

Tässä myös totuus Putinista:

(lähde: Wikipedia)

Silovikit nousivat nopeasti ohi Venäjän aiemman hallitsevan poliittisen luokan, oligarkkien. Nopeasti silovikeista tuli uusia oligarkkeja. Tosin sillä erotuksella, että silovikit kontrolloivat taloutta suurten korporaatioiden kautta, kun taas Jeltsinin ajan oligarkit olivat yksittäisiä liikemiehiä.

Venäjällä silovikien yhteydessä käytetään myös käsitteitä tšekisti ja tšekistien ajattelutapa. Käsite pohjautuu nimeen Tšeka, joka oli Neuvosto-Venäjän ensimmäinen salainen poliisi, ja jonka seuraajia NKVD, KGB ja FSB ovat. Tšekisteillä tarkoitetaan turvallisuuspalvelussa palvelleita henkilöitä, jotka ovat omaksuneet turvallisuuspalvelun ajattelutavan salajuonista, urkinnasta ja raa'asta voimankäytöstä. Yleensä silovikit ovat monesti samalla myös tšekistejä, kuten itse Vladimir Putin.