Olen aiemmin väittänyt, että maahanmuuttoon voi liittyä yhteismaan ongelma. Työnantajan etu on hankkia halpaa työvoimaa ulkomailta, mutta mahdollinen haitta maahanmuutosta sitä kautta että tiettyjen maahanmuuttajaryhmien toinen sukupolvi ei sopeudu yhteiskuntaan vaan ajautuu vaikkapa rikollisuuteen tai yhteiskunnan elätiksi, voi tehdä maahanmuutosta yhteismaan ongelman. Sama vaikutus syntyy jos maahanmuuttajiksi valitaan jostain syystä väkeä, jonka biologiset tai kulttuuriset ominaisuudet ovat heikkoja.
Libertaari taloustieteilijä, Nevadan yliopiston taloustieteen professori Hans Hoppe, jota Ellilän Mikko lainaa ajattelee faktisesti samoin:
Against many left-libertarian open border enthusiasts, it is incorrect to infer from the fact that an immigrant has found someone willing to employ him that his presence on a given territory must henceforth be considered “invited.” Strictly speaking, this conclusion is true only if the employer also assumes the full costs associated with the importation of his immigrant-employee.
This is the case under the much-maligned arrangement of a “factory town” owned and operated by a proprietor. Here, the full cost of employment, the cost of housing, healthcare, and all other amenities associated with the immigrant’s presence, is paid for by the proprietor. No one else’s property is involved in the immigrant-worker settlement.
Pienimuotoisia "Factory town"eja on ollut aikaisemmin Suomessakin. Mm. Ahlström-osakeyhtiö loi ruukki-yhdyskuntia, joissa yhtiö omisti kaikki kiinteistöt ja huolehti myös suuresta osasta sosiaalikustannuksista. Kauttua, Sunila, Fiskars, Verla, Mustio (joka oli lyhyen aikaa oma tosin laiton kunta), ...
Less perfectly (and increasingly less so), this full-cost-principle of immigration is realized in Swiss immigration policy. In Switzerland immigration matters are decided on the local rather than federal government level, by the local owner-resident community in which the immigrant wants to reside. These owners are interested that the immigrant’s presence in their community increase rather than decrease their property values. In places as attractive as Switzerland, this typically means that the immigrant (or his employer) is expected to buy his way into a community, which often requires multimillion dollar donations.
Unfortunately, welfare states are not operated like factory towns or even Swiss communities. Under welfare-statist condition the immigrant employer must pay only a small fraction of the full costs associated with the immigrant’s presence. He is permitted to socialize (externalize) a substantial part of such costs onto other property owners.
Equipped with a work permit, the immigrant is allowed to make free use of every public facility: roads, parks, hospitals, schools, and no landlord, businessman, or private associated is permitted to discriminate against him as regards housing, employment, accommodation, and association. That is, the immigrant comes invited with a substantial fringe benefits package paid for not (or only partially) by the immigrant employer (who allegedly has extended the invitation), but by other domestic proprietors as taxpayers who had no say in the invitation whatsoever. This is not an “invitation,” as commonly understood. This is an imposition. It is like inviting immigrant workers to renovate one’s own house while feeding them from other people’s refrigerators.
Consequently, because the cost of importing immigrant workers is lowered, more employer-sponsored immigrants will arrive than otherwise. Moreover, the character of the immigrant changes, too. While Swiss communities choose well-heeled, highly value-productive immigrants, whose presence enhances communal property values all-around, employers under democratic welfare State conditions are permitted by state law to externalize their employment costs on others and tend to import increasingly cheap, low-skilled and low value-productive immigrants, regardless of their effect on all-around communal property values.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
23 kommenttia:
Hans-Hermann Hoppe on nähty ainakin maahanmuuttoargumenteissaan "Hayekilaisen"/itävaltalaisen koulukunnan konservatiivisimpana kaverina. Oletko lukenut hänen Democracy: The God that Failed-kirjaansa?
Olen muuallakin maininnut, että Hoppe kuuluu libertaristien parhaimmistoon. Arvokas lainaus.
Hyvinvointivaltioiden työhön kykenevät joutuvat sitten työskentelemään 75-vuotiaiksi, kuten Ruotsin pääministeri esitti. Ruotsiin Euroopan ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat ovat huonosti koulutettuja (25 %:lla ei ole edes perusopetusta saatuna, 15 %:lla vain peruskoulu), eikä tässä kaikki, vaan seuraavakin sukupolvi hädintuskin osaa lukea, vaikka on käynyt ruotsalaisen perusopetuksen. Näiden varaan ei voi laskea hyvinvointia ruokkivan kasvun synnyttämistä. Reinfeldt tietää tämän, muttei sano sitä ääneen. (Morten Uhrskov Jensen, Var det 75 år?)
Enpä ole.
Enpä ole.
Suora vastaus. Jukka on "EVVK". ;)
Hoppen tekstit Mises.orgissa ovat kyllä hyviä.
---
Olen kirjoittanut tämän tekstin "sinisestä vasemmistosta", hyvinvointivaltiosta ja maahanmuutosta:
Rasistisen sinisen vasemmiston paradoksi
Väitän siinä, että nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio on mahdollinen VAIN jos maahanmuuttoa on olemassa.
Maahanmuuttoa vastustava, mutta silti hyvinvointivaltioon uskova "sininen vasemmisto" (aka PerSut) joutuisi käytännössä pakottamaan suomalaisia sosiaalisubventioita nauttivia töihin, jos maahanmuutto kiellettäisiin. Tämä olisi sitten jo fascismia.
SUMMA SUMMARUM
Hyvinvointivaltio luo massamaahanmuuton tarpeen.
En tajua miksi ihmiset keskittyvät aina johonkin "henkilökohtaiseen arkkivastustajaansa". Joillain tämä arkkivastustaja on maahanmuutto, joillain ACTA, joillain pakkoruotsi. Kuitenkin yhteinen nimittäjä näille kaikille on hyvinvointivaltio.
Ulkoisvaikutuksia on olemassa ilman hyvinvointivaltiotakin. Maahanmuutonkin osalta.
Antirasismi on tosiaan, Miltton, nyt muotia. Harrasta sitä. Hieno harrastus niin kuin kansantanhu.
Mitä tuohon "en ole" tulee sen semantiikka oli "en ole"eikä "EVKK".
Hoppen näkemykset ovat aivan ilmeisiä.
Esimerkiksi Suomi. Korkeat elinkustannukset, sosiaalivaltion mukanaan tuoma korkea verotus,
pk-yrittäjyyttä tehokkaasti ehkäisevät työvoimakulut ja byrokratia.
Täten sellaisilla maahanmuuttajilla jotka ovat kiinnostuneita palkkatasosta ja työtilanteesta
on kannustin välttää Suomea.
Kun taas sellaisilla maahanmuuttajilla jotka ovat kiinnostuneita sosiaalivaltion tarjoamista
ilmaisista eduista ja palveluista on kannustin hakeutua Suomeen.
Sosiaalivaltion tuomia ongelmia, osa 107.
Komppaan LS:ää täysillä.
Kun taas sellaisilla maahanmuuttajilla jotka ovat kiinnostuneita sosiaalivaltion tarjoamista
ilmaisista eduista ja palveluista on kannustin hakeutua Suomeen.
Ei pidä syyttää sutta, jos paimenet jättävät portin auki.
Uskon, että Jukka ei kykene koskaan näkemään maahanmuuton todellista syytä, eli sitä, että hyvinvointivaltio vaatii edullista työvoimaa julkisiin ja yksityisiin toimintoihin niiden subventioiden kattamiseksi, joita hyvinvointivaltio suo kannattajilleen.
Hyvinvointivaltio luo tarpeen massamaahanmuutolle.
Jukan mindset on liian myrdalilainen, jotta hän voisi nähdä tätä yhteyttä hyvinvointivaltion ja maahanmuuton välillä.
Käytännössä esim. Gunnar Myrdalin todellinen mindset tulee hyvin esille hänen pojassaan Janissa, joka on maolainen kommunisti.
Tämä blogi ei käsittele minua vaan yhteisöllisyyttä.
Hoppen argumentti on minusta rikki ratkaisevalla tavalla.
On totta, että hyvinvointivaltiossa maahanmuuttoon liittyy ulkoisvaikutus, koska hyvinvointivaltio on yhteismaa. Hoppen argumentti on oikea siltä osin kun hyväksymme hyvinvointivaltion legitimiteetin. Sensijaan se ei minusta ole sinänsä libertaari ts luonnonoikeudellinen vaan ainoastaan pragmaattinen, kustannus-hyöty-laskelmaan perustuva.
Hänen argumenttinsahan on, että hyvinvointivaltion oloissa kustannuksia levitellään sinne sun tänne, joten maahanmuuton kustannukset eivät lankea täysin edes työnantajan kustannettavaksi; työnantaja osallistuu vain (pakotettuna) vakuutusmaksuilla tms, eikä siten maksa täysimääräisesti tai ainakaan kohdennetusti kaikkia näitä kustannuksia.
Tämä argumentti on väärä, ja siihen on olemassa vastalause, joka on niin yksinkertainen, että se osataan USA:n suurkaupunkien ghetoissakin. Se kuuluu "hate tha game, not tha playa".
Työnantaja ei voi irtisanoutua sopimuksesta. Mistä se Hoppen argumentin legitimiteetti tulee, jos ei siitä, että hyvinvointivaltio itsessään on legitiimi?
Mutta vaikka meillä ei olisi kuin yövartiovaltio niin on sekin yhteismaa. Tietysti hyvinvointivaltio on paljon "laajempi" yhteismaa mutta kuitenkin.
Toisaalta jos Hoppe on anarkokapitalisti niin kuin wikipedia väittää niin Tiedemies on täysin oikeassa.
Tässä Hoppen siteerattu artikkeli: http://www.lewrockwell.com/orig/hermann-hoppe1.html
Hoppe sanoo maahanmuuton tuovan taloustieteellisesti positiivisia vaikutuksia, mutta sanoo maahanmuuton olevan huono asia koska se loukkaa maanomistajien oikeuksia. Analyysissä hän pitää siis maahanmuuttoa epälegitiiminä. En ole lukenut kyseistä artikkelia vähään aikaan, joten menee ulkomuistista.
Hoppen argumentti on rikki myös maanomistajan oikeuksien loukkauksen osalta, ja samasta syystä.
Toki argumentti toimii, jos se perustellaan esimerkiksi niin, että argumentti ei kohdistu maahanmuuton legitimiteettiin, vaan sen pragmaattisiin seurauksiin, jotka ovat negatiiviset. Hoppe ei kuitenkaan esitä sitä näin, vaan sen muoto on kiteytettävissä niin, että koska valtio rikkoo maanomistajan oikeutta jakamalla sen käyttöoikeuksia tms. kysymättä maanomistajalta, ja koska maahanmuutto lisää näiden oikeudenrikkojien lukumäärää, sitä tulee vastustaa.
Loogisesti tämä voi olla näin, mutta Hoppen argumentti on mutatis mutandis täydellisesti myös siirrettävissä syntyvyyteen. Siihen jotain sönkötettiinkin muistaakseni tuossa jutussa, mutta mitään loogista syytä ei ole; Jos tällä argumentilla vastustaa maahanmuuttoa, pitää vastustaa myös syntyvyyttä. Ainoastaan jos kansalaisuuden legitimiteetti sinänsä hyväksytään oikeutetuksi omaisuusoikeuden loukkaukseksi, voidaan argumenttia soveltaa selektiivisesti.
So. Hoppe on natsi, ei libertaristi, MOT.
Se, mitä edellä sanoin oli ehkä liian provokatiivista. Tarkoitukseni oli esittää tämä: Jos "kansalaisuus" nähdään jonkinlaisena legitiiminä omaisuuden muotona, eli hyväksytään, että kansalaisuus on jotain, joka oikeuttaa näiden oikeuksien loukkaamiseen.
Asian voi muotoilla myös sopimusoikeudellisen argumentin kautta. Esimerkiksi voidaan esittää, että kansallisvaltio on jossakin vaiheessa perustunut jonkinlaiseen yhteiskuntasopimukseen, jonka osalliset maanomistajat tms ovat keskenään tehneet. Tällaisen sopimuksen puitteet määräävät "valtion" mandaatin, ja siinä täytyisi myös jotenkin eritellä se, ketä ovat kansalaiset. Feodaaliyhteiskunta voitiin vielä tavallaan nähdä tällaisena rakenteena. Siinä maaorjat ja muu maaton kansanosa ovat siis ikäänkuin "luvattomia" ihmisiä. Tällaisen maanomistuksen legitimiteetti, kuten maanomistuksen legitimiteetti yleensäkin, tulee aina vain ja ainoastaan väkivallasta, joten libertaarien hellimä "nonaggressioperiaate" tekee maanomistuksen legitimiteetistä mahdottomuuden, koska kaikki maaomaisuus on hankittu varastamalla.
Kuusta voisi ehkä joku yksityinen hankkia maata rakentamalla yksityisen avaruusaluksen ja menemällä sinne se itse itselleen hankkimaan, mutta tältä planeetalta ei sellaista plänttiä löydy, joka ei olisi rosvottu. Siksi tämä hoppen argumentti, kuten muutkin libertaarien yritykset tuottaa jonkinlainen suljettu argumentti tai kokonaiskuva yhteiskunnasta ovat aina jossain määrin vuotavia. Niissä on aina perustavanlaatuinen legitimiteetin ongelma.
Vielä yksi lisähuomio: Edellinen ei tarkoita tietenkään sitä, että libertarismi olisi huono tai älytön, vaan ainoastaan, että se ei oikeastaan anna vastauksia kaikkeen. Hoppen argumentti esimerkiksi nojaa ei-libertaareihin perusteluihin. Se on OK, mutta ei kannata olettaa, että Hoppen näkemykset tulisi hyväksyä vain siksi, että hän väittää niiden olevan libertaareja.
Mutta eikö siis tämä väite kuitenkin pidä paikkanssa:
Unfortunately, welfare states are not operated like factory towns or even Swiss communities. Under welfare-statist condition the immigrant employer must pay only a small fraction of the full costs associated with the immigrant’s presence. He is permitted to socialize (externalize) a substantial part of such costs onto other property owners.
Equipped with a work permit, the immigrant is allowed to make free use of every public facility: roads, parks, hospitals, schools, and no landlord, businessman, or private associated is permitted to discriminate against him as regards housing, employment, accommodation, and association. That is, the immigrant comes invited with a substantial fringe benefits package paid for not (or only partially) by the immigrant employer (who allegedly has extended the invitation), but by other domestic proprietors as taxpayers who had no say in the invitation whatsoever.
Onko tuossa nyt jollain lailla tuo maanomistus niin keskeinen asia ? Jos puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta ei ulkovaikutukset (jos ovat negatiivisia) erityisesti kohdistu niihin joilla on maaomaisuutta vaan yhtä lailla kaikkiin ihmisiin (kansalaisiin), joilla on oikeus ilmaiseen koulutukseen, sosiaalihuoltoon yms. (Tai yövartiovaltiossa jossa ihmiset nauttivat turvallisista kaduista yms.)
Hoppehan puhuu hyvinvointiyhteiskunnasta. Toki tuossa tarinassa ihmetyttää se, että mitä nuo vasemmisto-libertaarit ovat jotka ajattelevat väärin. Eihän libertaari kannata hyvinvointiyhteiskuntaa.
Ymmärrän toki tämän pointtisi:
Toki argumentti toimii, jos se perustellaan esimerkiksi niin, että argumentti ei kohdistu maahanmuuton legitimiteettiin, vaan sen pragmaattisiin seurauksiin, jotka ovat negatiiviset. Hoppe ei kuitenkaan esitä sitä näin, vaan sen muoto on kiteytettävissä niin, että koska valtio rikkoo maanomistajan oikeutta jakamalla sen käyttöoikeuksia tms. kysymättä maanomistajalta, ja koska maahanmuutto lisää näiden oikeudenrikkojien lukumäärää, sitä tulee vastustaa.
Sen sijaan minun on hiukan vaikea ottaa kantaa siihen onko omistusoikeus jotenkin oikeutettua koska kaikki maa on lopulta varastettua, kun ajattelen että säännöt ja instituutiot ja käytännöt ovat syntyneet evoluution kautta eivätkä minkään "oikeuden" kautta.
Onko kansalaisuuden pitäminen oikeutena johonkin silloin kestävä ajatus ? Minusta on jos se toimii - tuottaa tehokkuutta.
Tänään joku professori kirjoitti HS:ssä että "valtion velvollisuus on huolehtia kansalaisten terveydestä".
Paha tuohonkaan minun on sanoa onko hän oikeassa vai ei.
Voin toki argumentoida siitä "onko tehokkuutta lisäävää jos enemmistö ajattelee että valtion velvollisuus on huolehtia kansalaisten terveydestä".
Ymmärrän että ko. professori on aidosti tuota mieltä, kokee moraalista suuttumusta niitä kohtaan jotka ovat eri mieltä. Samalla tavalla libertaari kokee moraalista suuttumusta niitä kohtaan jotka kiistävät omistusoikeuden absoluuttisuuden ja väkivallattomuus-idean.
Samalla tavalla itsekin koen moraalista suuttumusta joistain asioista. Ilman minkäänlaista moraalista suuttumusta ei ole todennäköisesti ihmisten todellista yhteiseloa.
No liittyikö tämä aiheeseen. Jotenkin.
Toki tuossa tarinassa ihmetyttää se, että mitä nuo vasemmisto-libertaarit ovat jotka ajattelevat väärin. Eihän libertaari kannata hyvinvointiyhteiskuntaa.
Korjatkaa muut Libertaarit jos olen pahasti hakoteillä.
Mielestäni kyse on siitä, että right-libertarianism, johon Hoppe identifioituu, on sosiaalisesti konservatiivia porukkaa ja kannattaa maahanmuuton rajoittamista koska kustannukset, kuten jutussa mainitaan, jakaantuvat myös niille, jotka eivät muuttoa kannata.
Left-libertarianism on taas näkee valtion omistuksessa olevan maan vapaana alueena, jota voi vapaasti homesteadata eli kaikki maahanmuuton rajoitukset tulisi poistaa. Näin ollen Hoppen ajama maahanmuutto on täysin ei liertaristista koska siinä tunnustetaan valtion oikeus säännellä muuttoliikettä.
Hoppea myös pidetään yleisesti kaappimonarkistina ja feodalismin kannatajana. Kuten aiemmin mainitsin niin Hoppe on sosiaalisesti erittäin konservatiivinen ja näkemyksien mukaan pitää homoja tms alempina ihmisinä.
Left-libertanism taas on painottunut jokseenkin individuaalianarkismin ja anarkismin suuntaan. Näin ollen Hopen sosiaalisesti konservatiivit haaveet luokkayhteiskunnasta ja "oikeista arvoista" aiheuttavat pahaa närää.
Lähetä kommentti