sunnuntaina, tammikuuta 19, 2020

Ilmastonmuutoksen syyllinen ei ole markkinatalous

Joskus kuulee että markkinatalous on syyllinen ilmastokriisiin.
Oikeasti kyseessä on pikemmin (demokraattisen) päätöksenteon ongelma. Markkinatalous kyllä tarjoaa mekanismit - CO2-verot joita lähes 100% taloustieteilijöistä vasemmalta oikealle kannattaa ja CO2-tullit - joilla ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää. Niihin pitäisi vain tarttua.
Ongelma on a) vihervasemmisto jonka mielestä ilmasto-ongelma pitää ratkaista kielloilla ja subventioilla jotka ovat selvästi tehottomampia kuin CO2-verot ja b) populistioikeisto joka valehtelee että ilmaston lämpenemistä ei edes ole.
"ILMASTONMUUTOKSEN vastaisessa kamppailussa yksi väite on sisäisesti ristiriitainen. Osa kasvihuoneilmiöstä huolestuneista syyttää ongelmasta markkinataloutta.
Syytteiden mukaan markkinatalous palvelee ahneutta, lyhytnäköisyyttä ja luonnon riistoa. Epäilemättä tällaisiakin kuvailuja voidaan joissakin tilanteissa markkinatalouden toimijoihin liittää. Asian toinen puoli on se, että yritykset ja sijoittajat näyttävät nyt pelastavan maailmaa. Kun nämä toimijat muuttavat suuntaa, muutos tapahtuu nopeasti.

Maailman suurimman sijoitusrahaston Blackrockin toimitusjohtajan Larry Finkin jokavuotista kirjettä luetaan aina huolellisesti. Blackrockin salkussa on sijoituksia 7 000 miljardin dollarin verran. Jos tätä rahavirtaa käännetään, se vaikuttaa rahoitusta kaipaavien yritysten toimintaan ja pienempiin rahastoihin. Ja Finkin viime viikolla julkistaman kirjeen mukaan rahavirtaa käännetään.

Blackrockille uudet arviot merkitsevät Finkin mukaan sitä, että rahasto irtoaa sijoituskohteista, jotka ovat ilmaston kannalta riskikohteita. Tällaisia ovat esimerkiksi hiilen tuottajat ja yritykset, joiden toiminnassa fossiilinen energia on tärkeässä roolissa. Fink kertoi, että Blackrock aikoo käyttää sijoituskohteissaan valtaa muun muassa niin, että kestävän kehityksen vastaiset toimivat johdot joutuisivat väistymään. Lisäksi Blackrock aikoo painostaa yrityksiä kertomaan, miten ne sopeuttavat toimintansa vastaamaan Pariisin ilmastosopimuksen vaatimuksia.

Tuhannen miljardin dollarin kokoinen Norjan öljyrahasto kertoi jo aiemmin vastaavan kaltaisista sijoitusaikeistaan.

Suursijoittajien suunnanmuutos ei ole todellisuudessa hyväntekeväisyyttä vaan markkinatalouden logiikkaa. Ilmastonmuutos johtaa väistämättä siihen, että luonto ja kuluttajat tuhoavat sellaiset yritykset, jotka eivät ymmärrä edessä olevan muutoksen suuruutta. Tällaisissa kohteissa ei rahaa kannata pitää.

Romahdus: Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tekemässä Nokiat

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tekemässä Nokiat. Tähän mennessä on puhuttu, että kestävyysvajeen ratkaisemiseksi työllisyyden on noustava 75%:iin. Nyt voi jo todeta, että kun syntyvyys on 1.33 per nainen, kestävyysvajetta ei kyetä ratkaisemaan.

Syntyvyyden alenemisessa ainoa hyvä puoli on muuten se, että kouluttamattomien naisten syntyvyys on laskenut eniten. Kouluttamatttomien syntyvyys ei enää ole korkeampaa kuin koulutettujen.

Syntyvyyden vahva nostaminen on käytännössä hyvin vaikeaa. Syntyvyyttä on aiemmin nostanut sota, 90-luvun alun lama ja 2008-vuoden taantuma - parin vuoden viiveellä.


Seuraava finanssikuplan puhkeaminen tai pörssiromahdus ei toisaalta taida olla kaukana, jos IMF:n uutta johtajaa on uskominen. Ehkä syntyvyys siitä hieman nousee.

Muuten tilanne näyttää varsin heikolta. Suomen syntyvyys on dramaattisesti alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Niiden määrä, jotka ilmoittavat että eivät ollenkaan halua lapsia, on kolminkertaistunut. Kyse ei ole enää siitä, että lapsen saantia vain myöhennettäisiin niin kauan että nainen ei enää saa lapsia ikääntymisen takia, vaan nyt preferoidaan muita asioita elämässä kuin lapsia.



Kyse on käsittääkseni samasta ilmiöstä kuin taloustieteilijä Timur Kuranin esittämässä teoriassa preferenssin falsifioinnissa:

Kun ihmiset ympärilläsi alkavat olla yhä useammin lapsettomia, lapsettomuudesta tuleva sosiaalinen haitta alkaa aleta.

Tällöin lapsettomuus lisääntyy jolloin lapsettomuuden haitat vähenevät edelleen. Kyseessä on siis positiiivinen takaisinkytkentä. Lapsettomuudesta tulevat taloudelliset ja muut hyödyt (=omaa aikaa enemmän) taas pysyvät samoina kuin ennenkin.

(Matemaattisesti ilmaistuna:

Lapsettomuuden utiliteetti u riippuu lapsettomien frekvenssistä f omassa ikäluokassa niin että riippuvuus on positiivinen.

du / df > 0 lapsettomuuden tapauksessa

Lapsettomuuden koettu utiliteetti u on muuttunut positiivisemmaksi ainakin siinä elämän vaiheessa, jossa lapsen saaminen on lääketieteellisesti tarkasteltuna optimaalisinta. Tai pikemmin niin että yhä suuremmalla osalla f nuoria aikuisia lapsettomuuden koettu utiliteetti u on positiivinen.

Utiliteetin nousu tietysti vahvistaa edelleen ilmiön (lapsettomuus) frekvenssiä f, mikä edelleen nostaa lapsettomuuden utiliteettia u. Taloustiedehän lähtee siitä, että sellaisen käyttäytymisen frekvenssi kasvaa, jonka utiliteetti on korkeampi kuin vaihtoehtoisen käyttäytymisen utiliteetti.

df / du > 0 kaikelle käyttäytymiselle.

Kaavoista seuraa siis positiivinen takaisinkytkentä.)

Edessämme on todennäköisesti syntyvyyden alenemisen edelleen eteneminen ja hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisen perustan romahtaminen.

sunnuntaina, tammikuuta 12, 2020

Toksinen äitiys vihdoin kuriin?

Tokinen äitiys on Suomessa hyvin laaja ongelma:

"Tutkimusten mukaan Suomessa noin 6 % raskaana olevista naisista on päihdeongelmaisia eli alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden ongelmakäyttäjiä. Vuosittain päihdeongelmaisille äideille syntyy arviolta noin 3 600 lasta. Päihdeongelmaiset äidit synnyttävät keskimäärin 2,7 lasta kokonaishedelmällisyysluvun ollessa esimerkiksi vuonna 2001 Suomessa 1,7." (Wikipedia).

Kyseessä on inhimillinen tragedia syntyvien lasten kannalta ja merkittävä västönlaadullinen ongelma. Nyt HS:n mukaan raskaana oleville esitetään alkoholinkäytön testausta.



Kansankokonaisuuden mielestä tämä olisi merkittävä askel kohti päihdeäitiyden kriminalisointia.

Väestönlaatu on julkishyödyke.