sunnuntaina, kesäkuuta 16, 2019

Konservatiivit, islam ja naisten oikeudet

Luen Kiuas-kustannuksen julkaisemaa erinomaista kirjaa Seksuaaliutopia - feministien sota sivistystä vastaan. Seuraava kohta pisti erityisesti silmään:



Hyvin usein joku liberaali ihmettelee ehkä vilpittömästikin, miksi konservatiivit muka vastustavat islamia, vaikka konservatiivien ideologia on liberaalin mukaan pitkälti samanlainen kuin islam mm. patriarkkaalisuudessaan. 

Jotkut konservatiivit vastaavat tähän, että konservatiiviset länsimaiset miehet haluavat puolustaa naisten oikeuksia, sananvapautta ja muita länsimaisia arvoja. Minusta vastaus ei ole täysin vilpitön. Islamin ja länsimaiden konservatiivien ristiriita ei ole oikeastaan ideologinen. Kyse on jostain muusta. Tehdäänpä karkea vertaus eläinmaailmaan:
Leijonauros A puolustaa naaraita ja poikasiaan. Ketä vastaan? A puolustaa naaraita toista urosta B vastaan, joka haluaa naaraat itselleen ja onnistuessaan tappaa naaraiden pennut urokselle A. Vastustaako leijonauros A jotain ideologiaa, joka sortaa naaraita? Puolustaako uros A naaraiden oikeuksia? Ei tietenkään puolusta, vaan uros A puolustaa omia seksuaalisia resurssejaan ja omia poikasiaan. Samalla tavalla leijonauros A on saanut naaraat haltuunsa ja tappanut heidän aiemmat pentunsa.
Islam-kritiikki on resurssitaistelun pukemista ideologiseen muotoon. Sama asia pätee maahanmuuttokritiikissä. Oikeasti suomalaisilla konservatiiveilla tuskin on mitään sitä vastaan että Filippiineiltä tulisi tänne 10 000 sairaanhoitajaa. Mutta 10 000 afrikkalaisen miehen tuloa vastaan varmasti on. Miesten preferenssi ottaa mieluummin 10 000 filippiiniläistä naista 10 000 afrikkalaisen miehen sijasta sattuu nyt vaan olemaan myös yhteiskunnan etu. Kirjoitin vuosia sitten:
Seksuaaliset markkinat ovat sen luontoiset, että afrikkalaisten - yleensä ammattitaidottomien pakolaisten - maahanmuutto nostaa suomalaisen naisen markkina-arvoa. Aasialaisten - yleensä ammattitaitoisten työntekijöiden - maahanmuutto nostaa suomalaisten miesten markkina-arvoa.

Tästä syystä suomalaiselle miehelle on tyypillistä kannattaa Suomen edun mukaista maahanmuuttopolitiikka ja suomalaiselle naiselle tyypillistä ajaa Suomen edun vastaista maahanmuuttopolitiikkaa.

Ylläolevaa ajatuskulkua tukee mm. se, että Norjassa äärivasemmiston kannattajista 70% on naisia. 
Suomalaisen miesten enemmistön henkilökohtainen etu on todennäköisesti myös kannattaa perinteistä monogamiaan perustuvaa avioliittoinstituutiota ja vastustaa avioliittoinstituution degeneraatiota, joka johtaa seksuaaliresurssien vähenemiseen kaikilta muilta miehiltä paitsi ehkä korkeimman statuksen miehiltä. Myös monogamian kannattaminen voidaan pukea ideologiseen muotoon. Sattumalta myös monogamian osalta tieteellinen tutkimus antaa vahvoja viitteitä siihen suuntaan, että monogamiaa harjoittava yhteiskunta on huomattavasti tehokkaampi kuin muunlainen yhteiskunta erityisesti siksi, että monogaminen yhteiskunta onnistuu aktivoimaan miehet toimimaan aktiivisesti yhteiskunnan jäseninä ja perheen elättäjänä. Tiukka monogamia olisi edullinen myös monelle naiselle, joka tarvitsee sitoutunutta miestä lasten elättämiseen ja kasvattamiseen.


Ei konservatiivi mies oikeasti ole (ainakaan ensi sijassa) kiinnostunut naisten oikeuksien puolustamisesta niin kuin ei feministikään ole kiinnostunut miesten oikeuksien puolustamisesta. Jahka teeskennellään. Jotkuthan uskovat joten teeskentelystä on hyötyä.

Ylläoleva teksti on tietysti siinä mielessä yksinkertaistus, että toki ideologioillakin ja yhteiskunnallisilla teorioillakin jokin merkitys on. Marxin ajatus siitä, että yhteiskunnan alarakenne (tuotantosuhteet, seksuaaliresurssi-kilpailu) määrää ylärakenteen (idelogian yms.), ei ole koko totuus kuten vaikkapa Weber aikoinaan  osoitti.

sunnuntaina, toukokuuta 26, 2019

Monet jo kysyvät: Onko kansallismielinen isänmaallisen vastakohta?

Huhtikuussa 1940 Norjan kansallismieliset (Nasjonal Samling -puolue) asettuivat tukemaan natsi-miehittäjiä.

Vidkun Quislingia ei varsinaisesti voi kutsua takinkääntäjäksi - hän oli toki kannattanut natsismia jo pitkään ennen miehitystä. Quislingista oli tullut natsi henkisen kehityksen kautta. Hän oli toimiessaan avustustehtävässä 20-luvun alun Neuvostoliitossa nähnyt paljon pahaa ja määritellyt siksi kommunismin ihmiskunnnan pahimmaksi viholliseksi.



Neuvosto-helvetti oli Quislingin suuri kokemus. Quisling sokeutui ja alkoi uskoa, että vain Hitler voi pelastaa Euroopan. Hitler oli Quislingille ainoa vastavoima bolsevismille. Quislingin rooli maailmanhistoriassa on kuitenkin maanpetturin rooli - hän valitsi väärin - ei välttämättä pahuuttaan vaan koska teki katastrofaalisesti väärän arvion.


Nykyajan nuorten kansallismielisten eurooppalaisten sukupolvikokemus on ollut

1. Islamilainen maahanmuutto Eurooppaan ja siihen kiinteästi liittyvä terrorismi.

2. Monikulttuurisuusideologia ja siihen liiittyvä sananvapauden rajoittaminen ja monikulttuurisuusideologiaan kiinteästi liittyvä länsimaisiin arvoihin vihamielisen kulttuurin hyysääminen.

3. Euroopan integraation syveneminen kansallisvaltioiden kustannuksella, mihin on mm. liittynyt suuret rahansiirrot Pohjois-Euroopan maista Kreikan kaltaisiin vastuutonta talouspolitiikkaa harjoittaviin banaanivaltioihin.

4. Kouluttamattomien miesten syrjäytyminen yhä feministisemmästä yhteiskunnasta.

Eurooppalaiset kansallismieliset, jos nyt eivät suorastaan ihailisikaan Putinia, ovat lähteneet yhteistyöhän Suomen pahimman vihollisen Venäjän kanssa kuin äärivasemmisto 60- ja 70-luvuilla. On ajateltu että, että yhteistyöllä Putinin kanssa voidaan saada ongelmat 1 - 4 ratkaistuksi, koska Putinilla ja kansallismielisillä on muka yhteinen vihollinen - monikulttuurinen EU.

Hitler ei voinut pelastaa Eurooppaa kommunismilta, koska Hitler edusti samalla tapaa epätoivottavaa yhteiskuntamallia kuin kommunismi. Baltit olivat kärsineet neuvostomiehityksestä vuoden verran ja merkittävä osa balttien sivistyneistöä oli siirretty Siperiaan. Saksalaisia tervehdittiin siksi 1941 vapauttajina. Todellisuudessa natsien suunnitelmat balttien suhteen olivat vielä ikävämmät kuin kommunistien.

EU:n ja monikultturismin vastustaminen veljeilemällä Putinin kanssa, mitä erityisesti italialaiset, ranskalaiset, itävaltalaiset ja unkarilaiset kansallismieliset ovat harjoittaneet, on omiaan tekemään näistä eurooppalaisista kansallismielisistä Euroopan historian suuria pettureita - uusia quislingeja. Banaanivaltio Italian kansallismielisten veljeily Putinin kanssa on tietysti vielä jollain lailla ymmärrettävää - onhan Italia pitkän matkan päässä Venäjästä.

Suomalaisten kansallismielisten olisi erityisesti tehtävä Ruotsidemokraattien tavoin pesäero näihin italialaisiin, ranskalaisiin ja itävaltalaisiin pettureihin.

sunnuntaina, toukokuuta 19, 2019

Huhtasaari eri mieltä kuin Halla-aho Venäjän vaikutuksesta Euro-parlamenttiin?

HUHTASAARI haluaa korostaa Milanossa, että ”Venäjä ei ole millään tavalla mukana Euroopan kansallisen ryhmän perustamisessa, aatteissa tai päämäärissä.”
”Ruotsidemokraatit tekee sisäpolitiikkaa ja tuntuu, että kun mitään muuta ole keksitty, on otettu tällainen lyömäase kuin Venäjä. Toivon, että he tulevat järkiinsä ja haluavat puolustaa kansallista ja itsenäistä Eurooppaa”, Huhtasaari sanoo."
Vastaesimerkin tarjoaa 2014 sellainen poliitikko kuin Jussi Halla-aho. EU-parlamentissa Venäjä on nimenomaan mukana oman "Putinin puolueensa" kautta (Halla-ahon termi).
"Eilen oli harvinainen hieno hetki Euroopassa. Europarlamentti hyväksyi assosiaatiosopimuksen Ukrainan kanssa. Salista oli videolinkki Verkhovna Radaan, joka ratifioi sopimuksen samaan aikaan.
Vaikka en pidä siitä, mikä Unionista on tullut, ymmärrän oikein hyvin, mitä lähentyminen merkitsee Ukrainalle ja ukrainalaisille. Se merkitsee poispääsyä Venäjän dominoimalta harmaalta vyöhykkeeltä ja semiautoritaarisesta kleptokratiasta, näkymää oikeusvaltiosta, kansalaisvapauksista ja normaalista elämästä.

Putinin puolue europarlamentissa on jakautunut salin kummallekin laidalle. Äärioikeisto ja -vasemmisto äänestivät sopimusta vastaan ja jyrisivät kuin yhdestä suusta, että syyllisiä Ukrainan tilanteeseen ovat NATO, EU, Yhdysvallat ja Kiovan vallankaappausjuntta. Venäjää ei pidä ärsyttää, ja sillä on oikeus suojella geopoliittisia intressejään yms. yms.
Kommunistit voi jättää omaan arvoonsa, mutta eilen tunsin syvää häpeää niiden puolesta, jotka kutsuvat itseään kansallismielisiksi ja jotka monessa muussa kysymyksessä ovat lähellä perussuomalaisia. Onneksi olemme osa ryhmää, jonka toimintaa ja puheenvuoroja ei tarvinnut hävetä."

Euroopan todelliset patriootit tervehtivät Ruotsidemokraatteja - rohkeaa toimintaa!

perjantaina, toukokuuta 10, 2019

PS liittoutumassa "Putinin puolueen" kanssa?

PS on Ruotsidemokraattien johtajan Jimmie Åkessonin mukaan liittoutumassa EU-parlamentissa sellaisten puolueiden kanssa, jotka Jussi Halla-aho itse muutama vuosi sitten tuomitsi ja joita Halla-aho kutsui yhteisellä nimellä Putinin puolueeksi.

Halla-aho on käytännössä jo huhtikuun puolessavälissä itse kertonut asiasta.

Kirjoitimme vuonna 2015 toimittaja Marko Hamilon, professori Timo Vihavaisen, kirjailija Joonas Konstigin, kirjailija Timo Hännikäisen, EK:n silloisen johtajan lähiavustajan Heidi Sabanadesanin ja toimittaja Erkki Lampenin kanssa kirjan konservatiivisesta näkökulmastaYksi kirjoittamani teksti heijasteli jo kehitystä, joka nyt on siis vain pahentunut:


"Kansallismieliset puolueet pettämässä Euroopan?


Samaan aikaan kuin kansallismielisyyden arvo aletaan ymmärtää, monet kansallismieliset puolueet ovat vetämässä itse maton altaan.


Taustana on seuraava: Euroopan kansallismieliset puolueet ovat kritisoineet pitkään eurooppalaista yhdentymistä sillä perusteella, että yhdentyminen heikentää kansallisvaltioiden suvereniteettia. EU:n ongelmat ovat edistäneet kansallismielisten puolueiden menestystä. Jotkut kansallismieliset ovat nähneet myönteisenä sen, että Venäjä on haastanut Naton ja EU:n. Yhteinen vihollinen on yhdistänyt heitä Venäjään.


Venäjä on haluttu nähdä myös rappeutuneen Euroopan vastapoolina moraalisessa mielessä. Venäjä on nähty Euroopan arvokonservatiivien ja kansallismielisten luonnollisena liittolaisena muun muassa islamismia, monikultturismia ja perinteisten instituutioiden murentamista vastaan.


Amerikkalainen konservatiivi Pat Buchanan, joka on vaikuttanut vahvasti myös eurooppalaiseen arvokonservatiivien ja kansallismielisten ajatteluun, kirjoitti kolumnissaan Whose Side is God on Now:


Kulttuurisodassa, jota käydään ihmiskunnan tulevaisuudesta, Putin asettaa Venäjän perinteisen kristinuskon puolelle. Hänen kirjoituksensa heijastelevat paavi Johannes Paavali II:n ajattelua, joka puheessaan Evangelium Vitae vuonna 1995 syytti länttä “kuoleman kulttuurista”.
Mitä paavi Johannes Paavali II tarkoitti moraalisilla rikoksilla?
Lännen antautumista seksuaaliselle vallankumoukselle, hillittömälle irtosuhteiden harrastamiselle ja muulle hedonismille, feminismille, abortille, homoavioliitoille, eutanasialle, itsemurhiin avustamiselle - kristillisten arvojen korvaamiselle Hollywood-arvoilla.


Eräiden kansallismielisten puolueiden Venäjä-myönteisyys on kuitenkin edennyt tämän vuoden aikana niin pitkälle, että voidaan puhua näistä puolueista Putinin kätyreinä ...


Käännekohta oli Venäjän ja sen krimiläisten kätyrien suorittama Krimin valtaus.


Alliance of European National Movements, jonka jäseniä ovat esimerkiksi Ranskan Front National ja Unkarin Jobbik, julkaisi Ukrainan tilanteesta julkilausuman. Se on nimeltään Ukraine – Official Statement, eli edustaa ilmeisesti kyseisten puolueiden virallista kantaa Ukrainan tilanteeseen. Voi suoraan sanoa, että se on julkaistu Ukrainan kansaa vastaan. Julkilausuma ilmaisee muun muassa seuraavia ajatuksia:


Se, että Venäjä otti Krimin haltuunsa, on oikeutettua. Venäläiset ovat syyttömiä Stalinin ajan hirmutöihin, koska bolshevikkihallinnossa muut etniset ryhmät kuin venäläiset suorittivat hirmutyöt. Venäläiset olivat bolshevikkihallinnon aikana suurimpia uhreja. Ukrainalaisten nationalistijärjestöjen johto on amerikkalaisten sätkynukkeja eli kollaboratöörejä. Ulkomaalaisten – paitsi venäläisten – ei kuulu sekaantua Ukrainan asioihin. Venäjällä on oikeus sekaantua Ukrainan asioihin, koska Ukrainassa asuu venäläisiä ja koska Ukraina kuuluu Venäjän etupiiriin.


Järjestö toistelee siis Putinin hallinnon ja tv-kanava RT:n propagandaa. Järjestö on ryhtynyt Putinin viidenneksi kolonnaksi Euroopan rajamaiden kansoja vastaan. Samaiset puolueet ovat lähettäneet vaalitarkkailijoita Krimin näytösvaaleihin ja tukeneet näin konkreettisesti Venäjän aggressiota Ukrainaa vastaan.
Voi kysyä, edistävätkö kyseiset puolueet sen enempää Euroopan etua kuin vaikkapa ne islamistiset maahanmuuttajaryhmät, joita kritisoimalla Front National on edennyt vaaleissa. Front Nationalin tuki Venäjälle on jatkunut – se on mm. vastustanut Mistral-tukialuskaupan jäädyttämistä.
Suomessa Perussuomalaiset ja varsinkin Suomen Sisu ovat olleet Ukrainan tilanteesta hiljaa. Ansiokkaan poikkeuksen on tehnyt Jussi Halla-aho, joka on heti tuoreeltaan kritisoinut Venäjän imperialistista toimintaa ja todennut Venäjän käyttävän venäläisvähemmistöjen muka huonoa kohtelua Suomen ja Ukrainan kaltaisissa maissa tekosyynä sekaantua näiden maiden asioihin.
Syyskuussa, kun EU solmi assosiaatiosopimuksen Ukrainan kanssa samaan aikaan kuin maa oli Venäjän aggression kohteena, Halla-aho kirjoitti:


Vaikka en pidä siitä, mikä Unionista on tullut, ymmärrän oikein hyvin, mitä lähentyminen merkitsee Ukrainalle ja ukrainalaisille. Se merkitsee poispääsyä Venäjän dominoimalta harmaalta vyöhykkeeltä ja semiautoritaarisesta kleptokratiasta, näkymää oikeusvaltiosta, kansalaisvapauksista ja normaalista elämästä.


Putinin puolue europarlamentissa on jakautunut salin kummallekin laidalle. Äärioikeisto ja -vasemmisto äänestivät sopimusta vastaan ja jyrisivät kuin yhdestä suusta, että syyllisiä Ukrainan tilanteeseen ovat NATO, EU, Yhdysvallat ja Kiovan vallankaappausjuntta. Venäjää ei pidä ärsyttää, ja sillä on oikeus suojella geopoliittisia intressejään yms. yms.


Kommunistit voi jättää omaan arvoonsa, mutta eilen tunsin syvää häpeää niiden puolesta, jotka kutsuvat itseään kansallismielisiksi ja jotka monessa muussa kysymyksessä ovat lähellä perussuomalaisia. Onneksi olemme osa ryhmää, jonka toimintaa ja puheenvuoroja ei tarvinnut hävetä.


Kansallismielisessä liikkeessä on Suomessa esitetty usein jopa ajatus, että kansallismielinen kunnioittaa luonnostaan myös muiden kansojen itsemääräämisoikeutta. Ajatus on naiivi. Kansallismielisyys on sisäryhmä-ajattelua – en tietoisesti kutsukaan sitä ideologiaksi.

Suomalaisten kansallismielisten on syytä ymmärtää, että Ranskan tai Venäjän kansallismieliset ja arvokonservatiivit eivät ole missään mielessä suomalaisten kansallismielisten luonnollisia liittolaisia. Päinvastoin. Kuten sortokauden aikana Suomen kansan parhaita ystäviä on venäläinen liberaali – ei venäläinen kansallismielinen."

sunnuntaina, huhtikuuta 28, 2019

Pragmaattisuus vai moraalisuus

Ajatellaanpa hetken että jokaisen maan moraalinen velvollisuus on ottaa hädänalaiset ihmiset vastaan sotaakäyvistä maista. 
Pragmaatikko kuitenkin sanoo, että emme voi ottaa kaikkia hädänalaisia ihmisiä vastaan, vaikka moraalisesti meidän pitäisikin, vaan päinvastoin pakolaisten vastaanottoa pitää rajoittaa. Pragmaatikko siis hylkää moraalisuuden (osittain), vaikka ei oikeastaan sano sitä ääneen.
1. Entinen demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton herätti monessa hämmästystä kun hän englantilaisen The Guardian -lehden haastattelussa marraskuussa suositteli Euroopan poliittisia johtoa vähentämään maahanmuuttoa.
“Arvostan niitä anteliaita ja armollisia toimia, joita tekivät ensi sijassa Angela Merkelin kaltaiset johtajat, mutta uskoakseni on kohtuullista sanoa, että Eurooppa on tehnyt osansa ja Euroopan on aika viestittää selvästi: ‘Emme voi jatkaa turvan ja tuen antamista’, sillä mikäli emme ota maahanmuutto-ongelmaa haltuumme, se tulee aiheuttamaan äänestäjäkunnassa suuttumusta”
Kaikki Donald Trumpin presidentinvaaleissa saamasta voitosta Brexitiin saakka johtuu Clintonin mukaan ihmisten tyytymättömyydestä maahanmuuttoon. Ja siitä seuraa, että maahanmuuton on vähennyttävä, jos populismi halutaan pysäyttää. 
"Ministeri Ilkka Suomisen mukaan muiden puolueiden tulisi pohtia suhdettaan perussuomalaisiin hyvin pragmaattiselta pohjalta. Hän on havainnut, että sosiaalisessa [mediassa] kiivaillaan siitä, pitäisikö PS ottaa hallitukseen vai jättää ilman neuvotteluja oppositioon.
”Molemmilla näkökohdilla on puolensa. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon lausunnoista voi epäillä puoleen olevan avoimen rasistinen ja että puolue on toisilla linjoilla kuin Suomen nykyinen, suhteellisen avoimet rajat ylläpitävä maahantulopolitiikka. Mutta ei tohtorismies voi tyhmä ja kompromissikyvytön olla”, Suominen kirjoittaa Nykypäivä-lehden kolumnissaan.
Hänen mukaansa mahdollista on, että nurkkaan jättämisellä on jälkensä.
”Muut puolueet voivat tietysti hylätä perussuomalaiset oppositioon – ja samalla ehkä vielä korkoa kasvamaan. Jos näin käy, se tarkoittaa, että elämme perussuomalaisten kanssa vielä vähintään kahdeksan vuotta ja hallituksessa he ovat viimeistään vuoden 2023 vaalien jälkeen”, Suominen arvioi.
Hän pohtii sitäkin, miten maahanmuuttoon tulisi suhtautua, kun ympärillä olevat avoimet valtiot tiukentavat politiikkaansa, kuten Tanska.
”Kun Tanska tiukensi huomattavasti maahansa tulon pelisääntöjä, niin tuliko siitä kansainvälisesti hylkiövaltio? Ei tullut. Entäpä jos muut puolueet antaisivat hieman periksi ja tiukennettaisiin maahantuloa? Kun seuraava hyökyaalto Pohjois-Afrikasta nousee – ja se nousee varmasti – joudumme joka tapauksessa niin tekemään”, Suominen kirjoittaa."
Eli Suomisen mielestä voimme seurata Tanskan mallia, koska emme kuitenkaan saisi mitään oleellista tuomiota kansainväliseltä yhteisöltä. 
Pragmaattisuuden ja moraalisuuden välillä on tietysti ristiriita. Miten se ratkaistaan kulloisessakin tilanteessa on avoin kysymys.

lauantaina, huhtikuuta 20, 2019

Homoista ja lesboista - sen näkee naamasta?

Olen viime aikoina opiskellut työnantajan ajalla tekoälyä tai pikemmin aihetta data-analyysi - voimme käyttää 10% ajasta vapaasti itsemme kehittämiseen. Data-analyysin tyypillinen sovellus on automatisoida pankin lainapäätös, kun tiedämme tarpeeksi dataa asiakkaasta. Data-analyysiä voi toki käyttää moneen muuhunkin - tämän blogin kannnalta ehkä kiintoisampaan aiheeseen. 

Seksuaalisen orientaation pystyy vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan melko hyvin selvittämään kasvokuvien perusteella. Vastaavia teknologioita voi käyttää varmasti laajemmin missä tahansa "Orwell 1984 2.0 -hankkeessa" eli yksityisyyden nakertamisessa. Teknologiasta saattavat hyötyä vaikkapa pankit ja vakuutusyhtiöt, jotka haluavat arvioida asiakkaansa riskitasoa jättää laina maksamatta tai joutua onnettomuuten, tai ihmiset, jotka haluavat arvioida potentiaalista aviopuolisoaan vaikkapa sen suhteen onko tämä luotettava kumppani.

Lainaan Economist-lehteä

MODERN artificial intelligence is much feted. But its talents boil down to a superhuman ability to spot patterns in large volumes of data. Facebook has used this ability to produce maps of poor regions in unprecedented detail, with an AI system that has learned what human settlements look like from satellite pictures. Medical researchers have trained AI in smartphones to detect cancerous lesions; a Google system can make precise guesses about the year a photograph was taken, simply because it has seen more photos than a human could ever inspect, and has spotted patterns that no human could.

AI’s power to pick out patterns is now turning to more intimate matters. Research at Stanford University by Michal Kosinski and Yilun Wang has shown that machine vision can infer sexual orientation by analysing people’s faces. The researchers suggest the software does this by picking up on subtle differences in facial structure. With the right data sets, Dr Kosinski says, similar AI systems might be trained to spot other intimate traits, such as IQ or political views. Just because humans are unable to see the signs in faces does not mean that machines cannot do so. 

The researchers’ program, details of which are soon to be published in the Journal of Personality and Social Psychology, relied on 130,741 images of 36,630 men and 170,360 images of 38,593 women downloaded from a popular American dating website, which makes its profiles public. Basic facial-detection technology was used to select all images which showed a single face of sufficient size and clarity to subject to analysis. This left 35,326 pictures of 14,776 people, with gay and straight, male and female, all represented evenly 

The images were then fed into a different piece of software called VGG-Face, which spits out a long string of numbers to represent each person; their “faceprint”. The next step was to use a simple predictive model, known as logistic regression, to find correlations between the features of those faceprints and their owners’ sexuality (as declared on the dating website). When the resulting model was run on data which it had not seen before, it far outperformed humans at distinguishing between gay and straight faces.

When shown one photo each of a gay and straight man, both chosen at random, the model distinguished between them correctly 81% of the time. When shown five photos of each man, it attributed sexuality correctly 91% of the time. The model performed worse with women, telling gay and straight apart with 71% accuracy after looking at one photo, and 83% accuracy after five. In both cases the level of performance far outstrips human ability to make this distinction. Using the same images, people could tell gay from straight 61% of the time for men, and 54% of the time for women. This aligns with research which suggests humans can determine sexuality from faces at only just better than chance.

... The study has limitations. Firstly, images from a dating site are likely to be particularly revealing of sexual orientation. The 91% accuracy rate only applies when one of the two men whose images are shown is known to be gay. Outside the lab the accuracy rate would be much lower... 

However, when asked to pick out the ten faces it was most confident about, nine of the chosen were in fact gay. If the goal is to pick a small number of people who are very likely to be gay out of a large group, the system appears able to do so. The point is not that Dr Kosinski and Mr Wang have created software which can reliably determine gay from straight. That was not their goal. Rather, they have demonstrated that such software is possible.
Muita artikkeleita Economist-lehdestä kasvojen tunnistukseen yms. liittyen alla:

1. What machines can tell from your face

lauantaina, huhtikuuta 13, 2019

Tasa-arvo julkishyödykkeenä - ja maanpuolustus

Vanhempainvapaa halutaan jakaa isien ja äitien välillä, jotta naisten ja miesten asema työmarkkinoilla olisi tasa-arvoisempi. Monet haluavat tehdä jaosta pakollista.


Pakollisuus on tavallaan aivan loogista. Kun nuori mies tai nuori nainen hakevat työtä, halutaan että työnantaja ei näe naisen työhönottoa vanhempainvapauden takia ongelmallisempana kuin miehen työhönottoa. Kun sanon että pakollisuusvaatimus on aivan loogista, en ota kantaa siihen painaako pakollisuuden hyödyt enemmän tai vähemmän kuin haitat. Jokainen voi arvioida sen itse.

Kun tasa-arvo nähdään julkishyödykkeenä - koko yhteiskunnan laatua parantavana asiana - pakollisuuden vaatimus palautuu vapaamatkustajan ongelmaan. Pakollisuus on sen estämistä, että vain osa perheistä osallistuu tasa-arvon tuottamiseen.

Kyse on samanlaisesta asiasta kuin asevelvollisuudessa. Asevelvollisuus on julkishyödykkeen itsenäisyys tuottamista. Tilanteessa, missä Venäjän uhka kasvaa, asevelvollisuudesta lipeminen vaikkapa "vakaumuksellisista syistä" on ongelma.

Moraalisäännöt muuttuvat. Niiden pitää palvella kansakunnan tarpeita. Se mikä joskus oli ehkä "vakaumuksellisista syistä" sallittavaa (siviilipalvelus) tai taloudellisista syistä perusteltua (vanhempain vapaiden käyttö niin että perheen tulotaso maksimoituu), ei välttämättä ole enää hyväksyttävää.

Niitä ihmisiä, jotka ovat valmiita tuottamaan yhdessä sovittua julkishyödykettä (maanpuolustus, tasa-arvo) on julkisuudessa vähintäänkin ylistettävä ja niitä, jotka vapaamatkustavat (siviilipalvelusmiehet, vanhempainvapaiden jaosta kieltäytyvät), on määriteltävä moraalisesti alamittaisiksi. Pakollisuus on vielä rankempi keino, jota sitäkään ei välttämättä kannata kaihtaa.

Vastaavasti Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch edellytti, että niitä jotka ovat valmiita tuottamaan julkishyödykettä väestönlaatu, on vähintäänkin ylistettävä.