sunnuntaina, lokakuuta 31, 2010

Kilpailu Android-leirin ja Nokian/Microsoftin välillä heijastuu yritysratkaisuihin

DNA ja Google julkaisivat yhteistyö-kuvion, missä DNA tarjoaa Googlen pilvipalveluita, Samsungin Android-puhelimia ja -tabletteja sekä omia tietoliikennepalveluitaan yrityksille.

Sonera teki vastaiskun esittäen Microsoftin Officeen, Nokian E-sarjaan ja Fujitsun PC:hen perustuvaa ratkaisua tai pikemmin "ratkaisua", koska Soneran kuvasta puuttui palvelinratkaisu.

Sonera mainostaa tätä eilispäivän ratkaisuaan koko sivun mainoksessa tämän päivän HS:ssä sivulla A12.

Ratkaisuissa on toki yhteistä se, että molemmissa sähköposti yms. palvelut toimivat sekä PC:ssä että mobiililaitteissa. Siihen samankaltaisuus jääkin. Soneran ratkaisu on ollut käytössä jo vuosia. Se edustaa perinteistä tietotekniikkaa. DNA:n ratkaisu taas perustuu siihen, että yrityksen IT-palvelut tarjotaan Googlen palvelu-pilvestä.

Telia-Soneran toimitusjohtajan haastattelu avaa syitä vanhoillisen ratkaisun tarjoamiseen juuri suomalaisille yrityksille. Suomi on Nokialand, jonka yritykset käyttävät jatkossakin Nokian E-sarjaa.

lauantaina, lokakuuta 30, 2010

Spontaani järjestys

Monen itsenäisesti toimivan olion interaktion tuloksena syntyvää säännönmukaisuutta kutsutaan spontaaniksi järjestykseksi.

Esimerkkinä spontaanista järjestyksestä on markkinatalous: Kukin yksilö toimii itsenäisesti omaa etuaan maksimoiden - myyden, ostaen ja valmistaen tuotteita vapaasti. Syntyy spontaani järjestys missä hinnat määräytyvät niin, että kysyntä ja tarjonta tapapainottuvat. Spontaanisti markkinataloudessa syntyy myös monia sekundäärimpiä emergenttejä ilmiöitä kuten työnjako.

Kommunikaatio yksilöiden välillä tapahtuu hinta-järkestelmän kautta. Näin ellen vaikka yksilöt toimivat itsenäisesti hintajärjestelmä kertoo heille muiden yksilöiden haluista tai tarpeista. Tuotajat voivat ko. informaatioon nojautuen sopeuttaa tuotantomäärät ja myyntihinnat muiden kuluttajien tarpeisiin, mikä johtaa ainakin usein sekä tuottajan että kuluttajien kannalta tehokkaaseen lopputulokseen.

Wikipedia kirjoittaa:

Spontaneous order is the spontaneous emergence of order out of seeming chaos; the emergence of various kinds of social order from a combination of self-interested individuals who are not intentionally trying to create order through planning. The evolution of life on Earth, language, and a free market economy have all been proposed as examples of systems which evolved through spontaneous order. Naturalists often point to the inherent "watch-like" precision of uncultivated ecosystems and to the universe itself as ultimate examples of this phenomenon.

Markkinatalous ei ole ainoa spontaani järjestys.

Muurahais- ja mehiläispesässä kukin yksilö toimii itsenäisesti tietyn algoritmin mukaisesti:

Esimerkiksi työläinen aloittaa aikuisen elämänsä hoitamalla kuningatarta ja poikaisia, siirtyy myöhemmin vartioimaan pesää ja ottamaan vastaan ja varastoimaan esimerkiksi hunajaa. Viimeisessä vaiheessa työläinen siirtyy ulkotöihin (ruuan hakuun tai sotilaaksi).

Työnjako ei ole kuitenkaan jäykkää vaan siihen liittyy mm. informaation vaihto muiden yksilöiden kanssa:

1. Sosiaalinen hyöteinen valikoi työtehtävän sillä periaattella, että työ aloitetaan, jos kukaan muu ei tee tiettyä tehtävää. Työ tehdään loppuun, mutta jos työläinen löytää yksinään vaeltelevan toukan, se keskeyttää työnsä ja vie toukan oikealle paikalleen.

2. Ruuan hakija voi tanssilla ilmoittaa sisätöissä oleville, että ulkona on tarvettta työntekijöistä. Vastaavasti varastoa hoitavat hyönteiset voivat tanssilla ilmoittaa että varastotyöntekijöistä on pulaa.

3. Muurahainen ei ole koskaan toimettomana, vaan muun tehtävän puutteessa muurahainen partioi pesässä ja sen ulkopuolella. Muut muurahaiset voivat vetää partioivan muurahaisen omiin työtehtäviinsä.

4. Mehiläiset kertovat toisilleen löytyneen ruuan suunnan ja määrän tanssilla, kun taas muurahaiset kertovat ruuan suunnan ja määrän lähinnä erilaisilla kemikaaleilla.

Muurahaispesä on tehokas yksittäiseen toimijaan verrattuna ainakin ekologisesti rikkaissa ympäristöissä. Äärialueilla sosiaaliset hyönteiset korvautuvat yleensä yksin elävillä lajeilla.

Markkinatalouden spontaania järjestystä on käsitellyt kirjoissaan erityisesti Friedrich Hayek. Muurahaisten spontaania järjestystä Edward O. Wilson.

Hayekin ja Wilsonin kuvaamat spontaanit järjestykset eivät ole tehokkaita sattumalta, vaan ne ovat tehokkaita siksi, että ne ovat käyneet läpi pitkän biologisen ja/tai kulttuurievoluution. Markkinatalouden pelisäännöt ovat kehittyneet Hayekin mukaan aikaa myöten ryhmävalinnan kautta. Ne algoritmit, jotka toimivat muurahaisyksilössä ovat kehittyneet sadan miljoonan vuoden evoluution myötä.

Muurahaispesän evoluuutio alkoi siitä, että yksin elävä pesään muniva ja poikasiaan hoitava muurahaisnaaras synnytti ensimmäisen poikasen, joka ei lähtenytkään isoksi kasvettuaan pesästä vaan alkoi auttaa äitiään poikasten hoidossa, ruuan noudossa ja pesän vartioinnissa. Vuosimiljoonien aikana syntyi hiljalleen ainakin osittain steriili työläinen. Pisimmälle kehittyneiden muurahaisten yhteistyö on saavuttanut sellaisen tason, että yksilöiden väiset konfliktit pesän sisällä ovat lähes täydellisesti hävinneet.

Tässä suhteessa markkinatalouden sponttaani järjestys ja muurahaisyksilöiden välinen yhteistyö eroavat dramaattisesti toisistaan. Adam Smithin mukaan nimeonomaan ihmisten oman edun tavoittelu johtaa sponttaanisti (näkymätön käsi) yhteiseen hyvään. Muurahaisyhteisössä yhteinen hyvä saaavutetaan pikemmin oman edun tavoittelun voittamisen kautta.

Muurahaispesän yhteistyön evoluutio perustui alunperin pitkälti siihen, että muurahaispesän yksilöt ovat sukua keskenään. Tämän uskottiin aiemmin olevan ainoa selitys. Tosiasia kuitenkin on, että monilla muurahaislajeilla muurahaisyhteisö (joka voi muodostua yhden muuarahaispesän sijasta monista sadoista pesistä) sisältää monta kuningatarta, jotka ovat kukin paritelleet monien urosten
kanssa eikä sukulaisuus ole kovinkaan korkeaa. Yhteistyö säilyy näemmä kerran synnyttyään muin keinoin kuin sukulaisuuden kautta. Ilmiötä ei vielä täysin ymmärretä. Vertaiskontrolli on muurahaisillakin oleellinen yhteistyön ylläpitäjä. Tosin vertaiskontrolli selityksenä siirtää ongelman vain toiselle asteelle. Vaikka vertaiskontroli estää vapaamatkustamisen, kysymys siitä miksi vertaiskontrolli säilyy, on osin avoin. (Toiseen asteen vapaamatkustajan ongelma).

Muurahaispesän ja ihmisyhteisön sponttaanin järjestyksen ero ei ole kuitenkaan niin suuri kuin pelkästään markkinataloutta ja muurahaispesää vertailemalla voisi kuvitella.

Ihmisyhteisön sponttaani järjestys ei perustu pelkästään markkinoihin, kuten Hayekkin selkeästi toteaa Kohtalokas Ylimieli kirjassaan. Ihmisaivoissa on monta muutakin algoritmia kuin puhdas oman edun tavoittelu.

1. Sosiaalinen oppiminen eli konformismi panee ihmisen kopioimaan suht sokeastikin korkean statuksen yksilöiden käsityksiä - myös moraalinormeja,

2. Ihminen sisäistää mitä tahansa yhteisössä vallitsevia normeja alkaen uskoa niiden paremmuuteen muiden yhteisöjen normeihin verrattuna.

3. Yhteisön normien rikkojia rangaistaan (sosiaalinen kontrolli, vertaisvalvonta).

Nämä algoritmit johtavat spontaaniin järjestykseen tai yhteisön emergenttiin ominaisuuteen. Esimerkki voi olla rasismin illegalisointi, kunniankultturi, yrittäjyyden arvostaminen, naisten ympärileikkaus jne. Näin syntynyt sponttaani järjestys voi olla tehokas tai olla olematta sitä, kuten antropologit Boyd ja Richerson ovat selittäneet.

Koska ko. algoritmit johtavat varsin mielivaltaisiin lopputuloksiin, tämä mekanismi on omiaan lisäämään ihmisyhteisöjen diversiteettiä (=variaatio ryhmien välillä), mihin kulttuurinen ryhmävalinta siten tarttuu. Ilmiö johtaa myös sen perusoletuksen romuttumiseen, että yksilöt ryhmän sisällä eroavat toisistaan enemmän kuin ryhmät keskenään, eikä ryhmävalinta näin ollen yleensä toimi.

Lähteet:

1. Hayek, Kohtalokas Ylimieli
2. Wilson, Hölldobler, Superorganism, 2010
3. Boyd, Richerson, Origin and Evolution of Culture
4. Todd J. Zywicki, Reconciling Group Selection and Methodological Individualism
5. Boyd, Richerson, Punishment allows the evolution of cooperation (or anything else) in sizable groups

perjantaina, lokakuuta 29, 2010

Alkuperäiskansat ja luonnonsuojelu

Kerroin aiemmin siitä, miten Intian heimot ovat taistelleet Intian Metsähallitusta vastaan puolustaakseen oikeuttaan elää esi-isiensä mailla, jotka on joko otettu kaupallisen metsänhoidon tai luonnonsuojelun käyttöön:

Jenu Kurubojen suurin huolen aihe on ollut Intian paikallisen metsähallituksen halu estää Jenu Kuruboja elämästä kansallispuistoissa ja kansallispuistojen ympärillä olevissa metsähallituksen "omistamissa" metsissä. Alueet ovat kuitenkin heimon pitkäaikaisia asuinalueita. CORD:in väki kertoi myös osan ympäristönsuojelijoista olevan sitä mieltä, että kansallispuisto on tarkoitettu vain villieläimiä - eikä alkuperäisiä asukkaita - varten.

Esimerkiksi Nagarholen kansallispuiston alueella elää joitain tuhansia ihmisiä, joista suurin osa kuulunee Jenu Kuruboihin. Osa heimolaisista on ajettu alueelta pois tai estettty palaamasta. Vastaavanlaisia heimolaisten pakkosiirtoja on tapahtunut muuallakin Etelä-Intiassa. (Intian itäosien - kuten Biharin - alueen heimojen ongelmat ovat kuitenkin aivan toista luokkaa kuin Etelä-Intian. Siitä toivottavasti joskus toiste)


Ugandan batwa-pygmit ovat BBC:n mukaan samassa - tai paljon pahemmassakin - tilanteessa. Kun Uganda perusti gorillojen suojelualueen vuonna 1991 metsään lähelle Kongon Demokraattisen Tasavallan ja Ruandan rajaa, alueen alkuperäiset asukkaat batwat poistettiin alueelta.

Gorillojen suojelu merkitsi pygmien kulttuurin likvidaatiota.

Ihmistlajin väestökupla ei tuhoa vain luonnon diversiteettiä, vaan samaan aikaan pienet 2000-luvulle asti pärjänneet heimot joutuvat väistymään. Kupla tietysti puhkeaa ennemmin tai myöhemmin, mutta ennen kuin näin tapahtuu valtavia luonto- ja kulttuuri-arvoja on menetetty.

Erityisen traagista on, että monet alkuperäiskansat joutuvat kokemaan tilanteen, missä heidän koriseutunsa luonto suojellaan mutta heille itselleen ei enää ole alueella tilaa. Heimojärjestöt ovat esimerkiksi Intiassa ajautuneet ainakin jossain määrin poikkiteloin luonnonsuojelijoiden kanssa, mikä on äärimmäisen valitettavaa.

Intian laajat luonnonsuojelualueet eivät ole kyenneet suojelemaan esimerkiksi tiikeriä. Tiikerin tuhoutuminen ei kuitenkaan ole heimolaisten toiminnan tulosta vaan metsän ulkopuolelta tulevien salametsästäjien.

Alkuperäiskansojen läsnäolon metsissä on usein pikemmin todettu tukevan luonnon ja metsän suojelua. Elinor Ostrom raportoi kirjassaan mm. ugandalaisesta kääpiöheimosta, joka on lähes sadan vuoden ajan onnistuneeasti suojellut Bugandan entisen kuningaskunnan perustamaa suojelumetsää Ugandassa.

tiistaina, lokakuuta 26, 2010

Sillä välin Euroopassa

Suomessa on keskusteltu homojen oikeuksista kirkossa.

Sillä välin Ranskassa Nikolai Sarkozyn hallitus ajoi parlamentissa läpi eläkeiän korotuksen parilla vuodella. Ranskalaiset vastasivat tähän välttämättömään uudistukseen tavalliseen narsistiseen tapaansa polttamalla autoja. "Meillä on tämä hieno vallankumouksen perinne". Sarkozyn henkilökohtainen kannatus laski 28 prosenttiin.

Sarkozy teki miehen työn, mutta Ranskassa ei uudistajia arvosteta. Poliitikon tehtävä on kuitenkin ensi sijassa edistää maansa oloja - ei kannatuksen maksimointi.

Ranskalainen nuoriso mellakoi kaduilla eläkeiän nostamista vastaan eli sen puolesta, että rahaa siirretään nuorilta eläkeläisille. "Meillä on tämä hieno vallankumouksen perinne".

Samaan aikaan Isossa Britanniassa David Cameronin hallitus on ajamassa läpi valtavia leikkauksia budjettiin. Koulutusta ym. lukuunottamatta valtion menoeriä lasketaan 20%. Taloustieteilijöitäkin moinen nopea leikkaaminen jo hirvittää. Mutta David Cameronin hallituksen suosio ei ole ainakaan vielä laskenut.

Britannian perintö on toisenlainen kuin Ranskan. Konsevatiivi-uudistaja Margaret Thatcher ajoi aikoinaan läpi laajoja antisosialistisia uudistuksia ja sai Britannian talouden rullaamaan. Englantilaiset näkevät ilmeisesti uudistuksissa mahdollisuuden, eivätkä pelkkää uhkaa.

Britanniassa on toki ilmassa hermostuneisuutta siitä, miten tässä nyt käy. Ranskalaiseen lapselliseen kapinointiin britti ei näemmä kuitenkaan alennu.

Lähde: Olen viime aikoina mm. bussissa aamulla töihin matkustaessani kuunnellut BBC:n World Serviceä.

maanantaina, lokakuuta 25, 2010

Kehitysavun suunnittelijat ja etsijät

Hayekin eräs perussanoma (Kohtalokas ylimieli, 1988) on, että ihminen ei koskaan kykene ymmärtämän maailmaa täydellisesti. Siksi kuvitelma, että hyvä maailma voidaan suunnitella kirjoituspöydän ääressä edustaa kohtalokasta harhaa. Maailma kehittyy yritysten ja erehdysten kautta, evolutivisesti. Huonot käytännöt korvautuvat paremmilla. Teoriat ja mallit toki antavat meille hyviä arvauksia, siitä mitä kannattaa kokeilla, mutta vain arvauksia.

Tämä pätee erityisesti niihin sääntöjärjestelmiin (normeihin, lakeihin), jotka ylläpitävät ihmisten keskeistä yhteistyötä. Hayek on todennut: Yhteiskunta voi olla olemassa vain, jos valinnan prosessin kautta on syntynyt säännöt, jotka panevat ihmiset käyttäytymään tavalla joka mahdollistaa sosiaalisen yhteiselämän.

Säännöt eivät siis ole syntyneet (pelkästään) rationaalisen konstruktion kautta, eivätkä (pelästään) vapaan sopimusten teon kautta, vaan (oleellisin osin) sponttaanisti ryhmävalinnan kautta. Ihmisen on Hayekin mukaan mahdotonta luoda ratioon perustuen optimaalista sääntöjärjestelmää suunnittelemalla.

Sama anomalia - suunnittelijoiden kyvyttömyys luoda hyvä maailma - tuli esille kehitysyhteistyön osalta tänään Eija Soinin Vieraskynä-kirjoituksessa Köyhyyden poistaminen on liian suuri tavoite:

Jo vuonna 1857 walesiläinen teollisuusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Robert Owen kehotti maailman johtavia valtioita tekemään suunnitelman, jonka avulla kaikille turvattaisiin oikeus ruokaan, vaatteisiin, asuntoon, koulutukseen, työhön ja virkistäytymiseen. Hän vakuutti, että tämä kaikki on ensi kertaa mahdollista ja myös helpompaa kuin oli kuviteltu. ... Vuonna 2000 maailman johtajat hyväksyivät YK:n vuosituhattavoitteet. Järjestön pääsihteeri Kofi Annan totesi, että nykyinen sukupolvi on ensimmäinen, jolla on tarvittavat resurssit ja tekninen osaaminen kaikkien ihmisten vapauttamiseksi puutteesta.

... Suuret suunnitelmat eivät ole toteutuneet. New Yorkin yliopiston professorin William Easterlyn mukaan suurin ongelma on se, ettei kukaan ole niistä tulosvastuussa. Kehitysyhteistyöjärjestöillä ja valtioilla on jonkinlainen koordinoimaton kollektiivinen vastuu näistä moninaisista päämääristä. Easterlyn mielestä tämä on huonoin kannustin, mitä on koskaan keksitty...

Tilastollisessa tutkimuksessa ei ole löydetty todisteita siitä, että avun ehdollistaminen toimisi. Todella huonot hallinnot ottavat apua vastaan siinä missä muutkin. Runsaan avun on myös todettu huonontavan hallinnon laatua ja demokratian kehitystä. Kun huonot hallinnot eivät kuuntele köyhiä, niiden kautta välitetty apu ei kanavoidu tehokkaasti ongelmien ratkaisemiseen.

Auttaako kehitysapu kehitysmaita sitten saavuttamaan talouskasvun? Osa tutkimuksista tukee tätä näkemystä jonkin verran, osa ei lainkaan.

Väestönkasvu syö kehityksen saavutuksia sitä mukaa kuin niitä syntyy. 58 maan tieteen edustajat totesivat jo vuonna 1993 New Delhin väestöaiheisessa tiedehuippukokouksessa, että perhesuunnittelu voisi tuoda suurelle määrälle ihmisiä enemmän hyötyä kuin mikään muu yksittäinen keino. Myös kehitysmaiden naiset toivovat perhesuunnittelua, mutta sitä ei useinkaan ole tarjolla.

Easterly jakaa kehitysyhteistyön toimijat kahteen kategoriaan, suunnittelijoihin ja etsijöihin. Suunnittelijat julistavat suuria tavoitteita ja ruokkivat tulevaisuuden odotuksia mutta eivät ota vastuuta tavoitteiden toteuttamisesta. Suunnittelijat päättävät, mitä muut tarvitsevat, ja suosivat maailmanlaajuisia ratkaisuja. Heillä ei ole tietoa paikallisten ihmisten tarpeista eikä siitä, saavuttiko apu kohteen.

Etsijät pyrkivät löytämään toteuttamiskelpoisia ideoita ja toteuttamaan ne. He ottavat vastuun tekemisistään. Etsijät kysyvät avunsaajilta, mitä tarvitaan, ja sopeuttavat ratkaisut paikallisiin tarpeisiin. He myös selvittävät, onko avunsaaja tyytyväinen.

Suunnittelija kysyy, miten kehitysyhteistyötä pitäisi tehdä, jotta köyhyys poistuisi maailmasta. Etsijä kysyy, mitä kehitysavulla voidaan tehdä.

Moni järjestö mainitsee tavoitteikseen lähes kaikki YK:n vuosituhattavoitteet ja pyrkii samalla olemaan ilmastonmuutoksen asiantuntija. Kaupallisella alalla erikoistutaan tiettyyn tuotteeseen, käytetään erikoistuneita asiantuntijoita ja kuunnellaan asiakkaita, jotta tiedettäisiin, miten tuotetta voisi kehittää paremmaksi. Kehitysyhteistyön onnistuminen vaatii vähintäänkin samaa.

Kehitysyhteistyö ei ole helppoa. Kestäviä tuloksia on vaikea saavuttaa, ja kovalla työllä aikaansaatu ratkaisu ei välttämättä toimi sellaisenaan toisella alueella.

Kehitysavun parhaimmat saavutukset ovat etsijöiden ja erikoistujien aikaansaannosta. Niissä on pureuduttu paikallisten kanssa selvästi rajattuun ongelmaan rajatulla alueella.

lauantaina, lokakuuta 16, 2010

Puberteetin aikaistuminen ja rotu

Muutama viikko sitten raportoitiin mm. Businessweek-lehdessä siitä, miten tyttöjen puberteetti on edelleen aikaistunut. Syytä aikaistumiseen ei tiedetä, mutta selvää on, että puberteetin aikaistuminen on riski fyysiselle terveydelle. 10-vuotiaana alkanut murrosikä merkitsee pitkää altistusta estrogeenille, mikä puolestaan lisää rintasyövän riskiä. Samoin se saattaa aiheuttaa sydäntauteja ja aineenvaihduntahäiriöitä. Puberteetin aikaistuminen liittyy tytöllä myös sosiaalisiin ongelmiin. Tytöt joitten puberteetti alkaa aikaisin, ovat aggressiivisempia kuin muut tytöt. Tytöt, jotka kasvavat ilman isää saavat muita tyttöjä aiemmin puberteetin ja ajautuvat muita tyttöjä enemmän epäsosiaaliseen käyttäytymiseen.

Tutkimuksessa oli lisäksi selkeä havainto: Mustien puberteetti alkaa selvästi aiemmin kuin valkoisten puberteetti:

Among 7-year-olds, about 10.4 percent of white girls, 23.4 percent of black girls and almost 15 percent of Hispanic girls had started developing breasts, the team report in the September issue of Pediatrics. Among 8-year-olds, 18.3 percent of white girls, about 43 percent of black girls and just under 31 percent of Hispanic girls showed evidence of breast development.

Tämäkin tutkimustulos tukee professori Philip Rushtonin teoriaa kolmesta rodusta - ns. rule of three mukaan kolme rotua jakaantuvat lähes kaikissa mitattavissa ominaisuuksissa P niin että mustat sijoittuvat toiseen ääripäähän ja mongolit toiseen ääripäähän:

Mustien P < Valkoisten P < Mongolien P

tai

Mustien P > Valkoisten P > Mongolien P


Esimerkkejä ovat älykkyys, agressiivisuus, hedelmällisyys, seksuaalinen aktiivisuus, lain kunnioittaminen, mielenterveyden taso, puberteetin varhaistuminen jne. Rushtonin mukaan mustat saavuttavat valkoisia varhemmin sukukypsyyden, saavat enemmän kaksosia, ajautuvat valkoisia useammin epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, ovat lyhytjänteisempiä jne. Valkoiset taas saavuttavat mongoleja aiemmin sukukypsyyden, saavat enemmän kaksosia, ajautuvat mongoleja useammin epäsosiaaliseen käyttäytymiseen jne.

Vaikuttaa siis, että 2000-luvun alun valkoisten amerikkalais-tyttöjen käyttäytymisen profiili muuttuu samankaltaiseksi kuin mustien tyttöjen profiili oli muutamia vuosikymmeniä sitten: Puberteetti aikaistuu, seksuaalipartnerien määrä kasvaa ja rinnakkaisilmiönä sosiaaliset ongelmat kasvavat dramaattisesti.

lauantaina, lokakuuta 09, 2010

Rauhanneuvottelut Afganistanissa etenevät

Kari Huhta käsittelee tänään Afganistanin tilannetta varsin asiantuntevasti ja rehellisesti.

Referoin Huhtaa lyhyesti: Afganistanissa on aloitettu rauhanneuvottelut, joiden päämääränä on saada taleban sitoutumaan rauhanomaiseen ratkaisuun. Vaatimukset lienevät kovat. Naisten ihmisoikeuksien lakkauttaminen ja tyttökoulujen lopettaminen ovat todennäköisiä seurauksia ko. prosessista. Taistelut loppuvat ja terrorismi siirtyy muualle.

Toisinsanoen Afganistanin sota päättyy rauhansopimukseen samaan tapaan kuin Vietnamin sota. Rauhansopimus avaa talebaneille tien Kabuliin samallalailla kuin rauhansopimus avasi kommunisteille tien Saigoniin. Ero Vietnamiin on siinä, että lännen häviön jälkeen islamistit siirtyvät uusiin maihiin: Hollantiin, Englantiin, Saksaan, Ranskaan.

Kerjäämieskielto on väestöpoliittinen kysymys

Olen pitkät ajat puhunut siitä, että maahanmuutto vaikuttaa väestönlaatuun ja maahanmuutto on näin väestöpoliittinen kysymys. Mm. Tatu Vanhanen on osoittanut, että kansallinen äo vaikuttaa maan taloudelliseen menestykseen. Vastaavasti on näyttöä siitä, että yksilöiden omaksuma kulttuuri ja arvot vaikuttavat voimakkaasti yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. On täysi syy todellakin puhua väestönlaadusta. Väestönlaatuun voitaisiin periaatteesa vaikuttaa maahanmuuttopolitiikalla rajoittamalla maahanmuuttoa alhaisen väestönlaadun maista.

Toisaalta koska suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on julkishyödyke ja sen tuottamista siitä syystä vaivaa potentiaalisesti samanlaiset ongelmat kuin mitä tahansa julkishyödykettä, ne tieteelliset johtopäätökset, jotka mm. Elinor Ostrom on tehnyt julkishyödykkeen tuottamisesta pätevät:

Yhteisresurssin käytön organisoimisen ensimmäinen askel on määritellä resurssin käytön rajat eli se kuka saa käyttää resurssia. Niin kauan kuin itse resurssin rajat ja resurssien käyttöön oikeutettujen henkilöiden joukko on tuntematon, kukaan ei tiedä mitä [yhteisresurssia] ollaan manageroimassa.

Ellei määritellä ketkä ovat ulkopuolisia, paikallisilla yhteisresurssin käyttäjillä on riski, että kaikki panostus minkä he kohdistavat resurssiin, riistetään heiltä sellaisten ihmisten toimesta jotka eivät ole panostaneet resurssin ylläpitoon millään lailla.

Pahimmassa tapauksessa ulkopuolisten toimet tuhoavat yhteisresurssin kokonaan.

Yhteisresurssin käyttäjien pitää voida sulkea ulkopuoliset käyttämästä yhteisresurssia.


Suomalaisilla pitää minusta olla oikeus rajoittaa maahanmuuttoa Suomeen millä tahansa kriteereillä. Siinä määrin, kun Suomi on erehtynyt sitoutumaan kansainvälisiin sopimuksiin, jotka rajoittavat tätä kansan perustavaa laatua olevaa oikeutta, ko. sopimukset on minusta purettava. (Se tapahtuuko rajoittaminen EU:n ulkorajoilla vai kansallisilla rajoilla jääköön tämän keskustelun ulkopuolelle.)

(Toisaalta on selkeästi myönnettävä, että vapaamatkustajan ongelmaa ei ratkaista ainoastaan maahanmuuttopolitiikalla. Suomessa on omasta takaa aivan tarpeeksi loisia ja muita vapaamatkustajia. Suomen eläkejärjestelmä ja sosiaalijärjestelmä rahoitetaan työssäkäyvän kansanosan selkänahasta, samalla kun hyöty valuu loisten, eläkeläisten ja ministeriön virkamiesten taskuihin. Ay-kartelleilla ylläpidetään hyvinvoivien keski-ikäisten miesten ryhmiä ja vastaavasti kilpailun rajoittamisella pidetään joidenkin ihmisten palkat alhaisina.)

Pragmatiikka

Ylläolevien periaatteiden noudattaminen koetaan nyky-yhteiskunnassa ongelmalliksiksi toisen maailmansodan kokemusten pohjalta. Asioista ei uskalleta puhua niiden omilla nimillä. Tätä asian tilaa on turha valittaa, mutta itse pitää olla avoin.

Käytännössä on toimittava niin, että on pyrittävä opportunistisesti käyttämään hyväksi jokainen tilanne, millä ylläolevia periaatteita voi tavallaan keittiön oven kautta edistää. Kerjäämiskiellon kannattaminen on yksi sellainen keino.

Toisaalta on rehellisesti myönnettävä, että kerjäämiskieltoa ajetaan ensi sijassa juuri väestöpoliittisista syistä. Kerjäämiskiellon ajaminen on siis suoraan sanoen jonkinlaista eugeeniikkaa.

torstaina, lokakuuta 07, 2010

Asiantuntija

Asiantuntijoiden mukaan kerjäämistä ei pitäisi kieltää. Asiantuntijoina haastatellaan vähemmistövaltuutettua, Vapaata Liikkuvuutta ja oikeusoppineita:

Oikeustieteilijöiden mielestä sisäministeriön työryhmän esitys kerjäämisen kieltämiseksi sisältää useita epäkohtia, jotka johtaisivat käytännössä romanien syrjintään. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mielestä kerjäämisen kieltäminen olisi suunnilleen yhtä tehokasta ja järkevää kuin köyhyyden kieltäminen.

...Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet vastustaa kieltoaikeita, koska hän katsoo niiden kohdistuvan nimenomaan romaneihin. Myös vihreiden eduskuntaryhmä tyrmäsi kieltoaikeet heti.


(Lähde: Oikeusoppineet tyrmäävät kerjäämiskiellon, HS, 7.10.2010)

Vierastan asiantuntijuutta oman karvaan kokemukseni takia. Asiantuntijaksi kutsutaan usein henkilöä, joka tuntee perusteellisesti jonkin vallitsevan instituution (siihen mahdollisesti liittyvine moraalikäsityksineen), liiketoimintamallin tai teknologian. Maahamuuttoviranomainen, sosiaaliviranomainen tai juristi. Mutta yhtälailla GSM-puhelunvälityksen asiantuntija tai radioverkkojen asiantuntija.

Asiantuntijuus on tärkeää kun tilanne on vakaa. Mutta kun instituutiot ja teknologiat ja liiketoimintamallit muuttuvat, asiantuntijasta tulee jarrumies tai suorastaan koominen hahmo. Kun melkein koko muu maailma jo ymmärsi, että Internet tulee myös mobiiliverkkoon, mobiiliteknologian asiantuntijat uskoivat että 2G:n ratkaisut on tuotava 3G:hen eli Internet pitää "parantaa" lisäämällä siihen monimutkaista kontrollia (Internet Multimedia System, Quality of Service). Kun vallankumous oli vuonna 1918 Pietarin kaduilla jo täydessä käynnissä, duuma käsitteli asiantuntijoiden valmistelemaa Venäjän hallituksen esitystä tullilain muutokseksi.

Maahanmuuttoviranomainen kuvittelee olevansa maahanmuuton asiantuntija. Arvelenpa kuitenkin että yhden oikean vietnamilaisen työllistänyt närpiöläinen kasvihuone-yrittäjä ymmärtää enemmän maahanmuutosta kuin tällainen asiantuntija.

Sosiaalipolitiikan lainsäädännön koukeroiden ymmärtäminen on jonkinarvoista (tosin hyvin yliarvostettua) asiantuntijuutta silloin kun sosiaaliturvajärjestelmä on vakaa. Mutta kun taloudellinen perusta nykyisenlaiselta sosiaaliturvajärjestelmältä sortuu, sellaisella asiantuntijuudella ei ole mitään arvoa.

Sellaisellla asiantuntijuudella ei ole kovin suurta arvoa ennen muutostakaan. Paljon enemmän arvoa olisi sellaisella asiantuntijalla, joka ymmärtää, miten tehokas sosiaaliturva voidaan turvata tulevaisuudessakin. Siis sellainen asiantuntija, joka ymmärtää miten vapaamatkustaminen murtaa sosiaaliturvaa ja miten vaapamatkustamista voidaan rajoittaa. Ja sitä, miten maahanmuuttajat kyetään mahdollisimman tehokkaasti integroimaan suomalaiseen työelämään. Ja sellainen asiantuntija, joka ymmärtää miten kilpailu tai ns. kolmas sektori voitaisiin mobiilisoida luomaan uudenlaisia ja tehokkaampia ratkaisuja sosiaaliturvan ylläpitämiseksi.

Tällaista asiantuntijuutta voi kutsua vaikkapa visionäärisyydeksi. Itse asiassa asiantuntijan ei itse tarvitse edes osata visioida, kunhan hän ymmärtää olla jarruttamatta tai muuten haittaamatta kehitystä. Työvoimapolitiikka on hyvä esimerkki alueesta, joissa vähäisempi kontrolli auttaisi yksityistä sektoria luomaan uusia työpaikkoja.

Eva Biaudet'n huoleen siitä, että laki kohdistuu nimenomaan romaneihin voisi tietysti asiattomasti kysyä, onko Eva rasisti. En kuitenkaan kysy. Ymmärrän toki Biaudet'n huolen. Vaan kysyn:

Entäs sitten ?

sunnuntaina, lokakuuta 03, 2010

Ajatuksia perussuomalaisista

Suomen vaaleissa on vihreiden mukaan muka kyse avoimen ja suljetun Suomen välisestä taistelusta. Edellistä edustaa muka vihreät, jälkimmäistä perussuomalaiset.

Vihreät ovat väärässä siinä, että perussuomalaisten erityinen ongelma olisi se, että perussuomalaiset haluavat rajoittaa maahanmuuttoa ja että perussuomalaiset muistuttavat Ruotsin SD:tä. Maahanmuutokriittisyys on pikemmin perussuomalaisten ainoa hyvä puoli. Kumpa perussuomalaiset olisivakin SD:n tai PVV:n tyyppinen yhden asian liike. Jos näin olisi, perusuomalaisten vaatimukset olisi helppo täyttää Tanskan ja Hollannin hallitusratkaisujen mukaisesti.

Mutta perussuomalaiset ovat lisäksi ja ensisijassa populistinen puolue. Populismi on yhtälailla roskaa kuin vihreiden elitismi. Vihreiden elitismi merkitsee uskoa korkeisiin periaatteisiin ja teorioihin, jotka yhteiskunnan valiojoukko (vihreät) parhaiten ymmärtää. Hyvää yhteiskuntaa kehitetään sitten korkeista periaatteista lähtien ylhäältä alaspäin perustuen eliitin viisauteen. Perussuomalaisten populismi on taas uskoa kansan muka ylivertaiseen viisauteen eliittiin verrattuna.

Maailmaa ei voi sunnitella kauniiden periaatteiden pohjalta, kuten vihreät luulevat, mutta Suomesta ei tule hyvää myöskään Soinin tyhjillä ajatuksilla. Kansa ei tiedä eikä tiedä elittikään. Populistinen kapina voi murskata huonon eliitin, mutta ei yhteiskuntaa voi perustaa populismiin.

Hallituksessa ei tarvita Tuija Braxia, Astrid Thorsia mutta ei Timo Soiniakaan.

Demokratian valtava etu muihin järjestelmiin verrattuna on, että tietyllä tavalla typerät eivät pääse dominoimaan, vaan toisella tavalla typerät tasapainottavat. Toisaalta demokratiassa radikalismi (80-luvun ympäristöliike, viime vuosien maahanmuuttokriittisyys) ja vanhojen ajatustapojen kyseenalaistaminen pääsevät esiin ja yhteiskunta voi kehittyä evoluution kautta.

Kaikesta tästä huolimatta suosittelen helsinkiläisiä äänestäjiä äänestämään Jussi Halla-ahoa eduskuntaan.