lauantaina, lokakuuta 16, 2010

Puberteetin aikaistuminen ja rotu

Muutama viikko sitten raportoitiin mm. Businessweek-lehdessä siitä, miten tyttöjen puberteetti on edelleen aikaistunut. Syytä aikaistumiseen ei tiedetä, mutta selvää on, että puberteetin aikaistuminen on riski fyysiselle terveydelle. 10-vuotiaana alkanut murrosikä merkitsee pitkää altistusta estrogeenille, mikä puolestaan lisää rintasyövän riskiä. Samoin se saattaa aiheuttaa sydäntauteja ja aineenvaihduntahäiriöitä. Puberteetin aikaistuminen liittyy tytöllä myös sosiaalisiin ongelmiin. Tytöt joitten puberteetti alkaa aikaisin, ovat aggressiivisempia kuin muut tytöt. Tytöt, jotka kasvavat ilman isää saavat muita tyttöjä aiemmin puberteetin ja ajautuvat muita tyttöjä enemmän epäsosiaaliseen käyttäytymiseen.

Tutkimuksessa oli lisäksi selkeä havainto: Mustien puberteetti alkaa selvästi aiemmin kuin valkoisten puberteetti:

Among 7-year-olds, about 10.4 percent of white girls, 23.4 percent of black girls and almost 15 percent of Hispanic girls had started developing breasts, the team report in the September issue of Pediatrics. Among 8-year-olds, 18.3 percent of white girls, about 43 percent of black girls and just under 31 percent of Hispanic girls showed evidence of breast development.

Tämäkin tutkimustulos tukee professori Philip Rushtonin teoriaa kolmesta rodusta - ns. rule of three mukaan kolme rotua jakaantuvat lähes kaikissa mitattavissa ominaisuuksissa P niin että mustat sijoittuvat toiseen ääripäähän ja mongolit toiseen ääripäähän:

Mustien P < Valkoisten P < Mongolien P

tai

Mustien P > Valkoisten P > Mongolien P


Esimerkkejä ovat älykkyys, agressiivisuus, hedelmällisyys, seksuaalinen aktiivisuus, lain kunnioittaminen, mielenterveyden taso, puberteetin varhaistuminen jne. Rushtonin mukaan mustat saavuttavat valkoisia varhemmin sukukypsyyden, saavat enemmän kaksosia, ajautuvat valkoisia useammin epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, ovat lyhytjänteisempiä jne. Valkoiset taas saavuttavat mongoleja aiemmin sukukypsyyden, saavat enemmän kaksosia, ajautuvat mongoleja useammin epäsosiaaliseen käyttäytymiseen jne.

Vaikuttaa siis, että 2000-luvun alun valkoisten amerikkalais-tyttöjen käyttäytymisen profiili muuttuu samankaltaiseksi kuin mustien tyttöjen profiili oli muutamia vuosikymmeniä sitten: Puberteetti aikaistuu, seksuaalipartnerien määrä kasvaa ja rinnakkaisilmiönä sosiaaliset ongelmat kasvavat dramaattisesti.

18 kommenttia:

Tiedemies kirjoitti...

Liittyyköhän tuollainen jakauma, jos sellainen on, Neanderthalin perimään ja sen määrään? Afrikkalaisperäisellä väestöllä sitä ei juurikaan ole, mutta euraasialaisilla ja Tyynen meren asukeilla kylläkin.

Jukka kirjoitti...

En ole vielä lukenut kuin pisamista Neanderthalienn perintönä nykyihmisissä.

Aakke kirjoitti...

Liittyyköhän tuollainen jakauma, jos sellainen on, Neanderthalin perimään ja sen määrään? Afrikkalaisperäisellä väestöllä sitä ei juurikaan ole, mutta euraasialaisilla ja Tyynen meren asukeilla kylläkin.

En lähde sanomaan rule of three jakauman yhteydestä neandertaleihin, mutta tässä joitain artikkeleita liittyen nykyihmisen ja neandertalin sekoittumiseen:

http://www.rdos.net/eng/asperger.htm

-Artikkeli antaa ymmärtää, että neandertalin ihminen sekoittui homo sapiens lajin kanssa, ja että autismin eri muodot - aspergerin syndrooma mukaanlukien - saattaa olla seurausta tästä.

http://takkirauta.blogspot.com/2009/11/asiaa-asiattomuuksia-ja-aspergeria.html

-Takkiraudan artikkeli, joka ehdottaa, että (askhenazi)juutalaiset ovat aspergerin syndroomaisia, tai että syndrooma on yliedustettuna heidän joukossaan.

---

Molemmat ylläolevista artikkeleista ovat käsittääkseni vasta hypoteesi-asteella, vailla tieteellistä näyttöä, mutta silti niissä loksahtaa moni palanen aika hyvin paikoilleen.

Molemmat artikkelit liittyvät myös ihmisen (homo sapiens, neandertal) kehityshistoriaan.

---

Myös kiitos Jukalle blogiartikkelin julkaisusta ja "uuden" tiedon levittämisestä! Rule of three ei ainakaan minulle ollut entuudestaan tuttu.

Tuplis kirjoitti...

Ruukinmatruuna kirjoitti taannoin aiheesta, tosin ilmiön selitys ei liittynyt mitenkään rotuun.

Onko siis (kasvatus)kulttuurilla missä määrin vaikutusta asiaan?

Jukka kirjoitti...

Tuplis, minusta tämä puberteetin aikaistuminen johtuu ympäristöstä.

Mielenkiintoinen kysymys on, johtuuko isättömien tyttöjen varhainen puberteetti esimerkiksi stressistä vai siitä, että hunsvotti-isän tai -äidin hunsvotti-geenit ilmenevät tyttäressä varhaisena kuukautisten alkamisena.

Tiedemies kirjoitti...

Puberteetin aikaistuminen on tapahtunut niin nopeasti ettei se selity millään dysgenialla. Kyse on samanlaisesta ilmiöstä kuin flynn-efektissä, joka sekään ei voi selittyä mitenkään perimän muuttumisella.

Ravinnon määrä on yksi merkittävimpiä tekijöitä. Tytöillä ikä on tilastollisesti vähemmän merkitsevä tekijä puberteetin alkamisessa kuin paino. Tytöllä ei ala puberteetti, jos hän sairastuu anoreksiaan ennen puberteetti-ikää, joillakin se siirtyy likemmäs 20. ikävuotta.

Stressiin ja heikkoon elämänhallintaan (josta yksinhuoltajuus on indikaatio) liittyy ylipainon riski. Tämä jo yksinään saattaa selittää puberteetin varhaistumisen. [en väitä että näin on, mutta tiedossani ei ole tilastoa, joka kumoaisia tämän hypoteesin]

Nuori tyttö, jota kuritetaan fyysisesti, saattaa esimerkiksi reagoida syömällä enemmän ja liikkumalla vähemmän, mikä voi lisätä ylipainoisuutta. Ylemmän sosiaaliluokan tytöillä taas anoreksia tai sitä lähentelevä laihuus on yleisempää. Ja kun keskimäärin lapset lihovat, tällainen tulos on odotettava. Ei tarvita mitään erillisiä hunsvottigeenejä, riittää, että heikompi sosioekonominen asema jonkin mekanismin kautta saa tytöt syömään enemmän ja epäterveellisemmin.

Kari Rydman kirjoitti...

Tuo puberteetin aikaisuus näyttäisi joidenkin mielestä olevan hiukan luokkasidonnainenkin ilmiö. Vähemmän oppineilla se olisi varhaisempaa kuin korkeasti oppineilla?

Jukka kirjoitti...

Geneettinen dysgenia ei varmasti selitä tätä koska ilmiö on niin nopea.

Mutta geneettistä vaihtelua seksuaalikäyttäytymisen osalta on niin, että hunsvottigeenistä voi ehkä puhua.

Jukka kirjoitti...

Tuo puberteetin aikaisuus näyttäisi joidenkin mielestä olevan hiukan luokkasidonnainenkin ilmiö.

Eräs tapa jolla selitetään käyttäytymiseroja on teoria siitä että ihmiset (tai eläimet) jakaantuvat oleellisesti vain yhden parametrin suhteen:

Missä määrin ihmiset soveltavat elämään kokonaisuudessaan r-strategiaa sen sijaan että soveltaisivat K-strategiaa

Korkeariskisessä ympäristössä adaptiivisin strategia on lisääntyä nopeasti ja usein - ennen kuin henkilö kuolee. Tämä kasvattaa henkilön todennäköisyyttä saada geeninsä seuraavaan sukupolveen.

Tätä kutsutaan r-strategiaksi. r-strategian vastakohta on K-strategia. K-strateginen siirtää seksuaalista aktiviteettia ja lisääntymistä, tuottaa jälkeläisiä harvemmin, investoi enemmän aikaa ja resursseja kuhunkin lapseen. Näin lasten todennäköisyys säilyä hengissä ja pärjätä elämässä kasvaa.

K-strategiaan liittynee myös korkeampi äo, varautuneisuus, keskimäärin korkeampi yhteiskunnallinen status jne.

Naiset ovat yleensä miehiä K-strategisempia, mutta kaikki ihmiset ovat useimpiin muihin eläimiin verrattuna hyvin K-strategisia. Pygmit SAATTAVAT edustaa ihmiskunnassa ääri- esimerkikkiä r-strategian soveltamisesta:

Pygmit kehittyvät kuten muutkin luonnonkansat 12-vuotiaaseen saakka mutta sen jälkeen he lopettavat kasvamasta ja saavuttavat puberteetin. Muilla luonnonkansoilla puberteetti saavutetaan kolme vuotta myöhemmin.

Tutkijat eivät ole vielä selittäneet syytä tällaiseen sopeumaan. Mikä seikka pygmien ympäristössä aiheuttaa ilmiön ? Onko ympäristö jollain lailla sellainen että äärimmäinen r-strategia "lisäänny nopeasti ja aikaisin, kuolet kuitenkin pian" on parempi kuin K-strategia "etsi hyvä kumppani, tee lapsia harvakseltaan ja satsaa kuhunkin lapseen paljon".

Jotain selitystä voisi myös antaa esimerkki toisesta eläinlajista - turskilta: Jäämeren Turskien perimä on muuttunut niin että ne tulevat sukukypsiksi paljon aiemmin kuin ennen. Turskien tapauksessa tämä liittyy ryöstökalastukseen. (Lähde HS 18.12. - Arja Kivipelto.)

Pygmeille aikaisen puberteetin lisäksi tyypillistä on lyhyt elinaika. Elinajan odotus on joillain pygmeillä vain 16 vuotta.


Huomautettakoon että että pygmit eivät ole varsinainen rotu vaan muunnelma mistä tahansa rodusta. On olemassa pygmi-negroideja ja pygmi-mongooleja.

Tiedemies kirjoitti...

Geneettinen vaihtelu tietenkin voi selittää eroja käyttäytymisessä merkittävästikin. Ympäristötekijät voivat kuitenkin joko tasoittaa tai voimistaa näitä eroja, ja tässä kohtaa uskoisin, että viime aikoina on syntynyt mekanismeja, jotka voimistavat eroja.

Yksi eroja merkittävästi voimistava tekijä on ravinnon laatu. Korkeaenerginen ravinto (pikaruoka jne) on yleistynyt nopeammin alemmissa sosiaaliluokissa, kun samanaikaisesti liikunnan harrastaminen on vähentynyt juuri näissä ryhmissä. Ylemmissä sosiaaliluokissa taas lasten ja nuorten liikuntaan, terveelliseen ruokavalioon jne. panostetaan, ja lasten ja nuorten ylipainoisuus on harvinaisempaa.

Tällainen kehitys aivan takuulla voimistaa eroja puberteetin alkamisessa tytöillä, koska tytöillä ylipaino aikaistaa puberteetin alkamista.

Olisin hyvin varovainen "Hunsvottigeenin" postuloimisessa. Kyse voi olla jostakin hyvin yksinkertaisesta asiasta, eikä välttämättä ole lainkaan niin, että jokin tietty geeni tai edes tietty geenien kokoelma, olisi merkittävänä selittävänä tekijänä.

Esimerkiksi voi olla, että puberteetin aikaistumisen tietyssä ympäristössä tuottava geeni on ihan yhtä yleinen ylemmissä kuin alemmissakin sosiaaliluokissa; sama geeni voi jopa tuottaa täysin erilaisen tuloksen eri ympäristössä.

Hypoteettinen tällainen geeni voi olla vaikkapa sellainen, joka käynnistää puberteetin varhain, kun elimistö on kerännnyt tarpeeksi vararavintoa (merkki siitä, että kannattaa lisääntyä!), ja samalla käynnistää ehkä jonkin toisen geenin ("hunsvottigeeni") joka lisää sukuviettiä merkittävästi.

Sama geeni saattaa kuitenkin esimerkiksi estää tämän "hunsvottigeenin" aktivoitumisen, jos ravinto tms. ympäristö on toisenlainen, ja jokin kolmas geeni saattaa sitten myöhemmässä vaiheessa käynnistää puberteetin ja sammuttaa ensimmäisen lopun iäksi niin, että "hunsvottius" ei koskaan aktivoidu. Se voi jopa saada aikaan sen, että tämän nyt jo "hunsvottigeeniksi" nimetyn geenin myöhempi aktivoituminen saakin aikaan jotain aivan muuta kuin sen aktivoituminen varhain. Esimerkiksi se voi tehdä samasta ihmisestä äidin/isän, joka pitää erityisen hyvää huolta lapsistaan. Tämä ei ole kaukaa haettua: Varhaispuberteetissa korkea oksitosiinin määrä tietääkseni altistaa varhaisille seksikokemuksille, mutta puberteetin jälkeen se lujittaa kiintymystä läheisiin.

Sivumennen sanoen, jokin tämänkaltainen selitys on melko uskottava sille, miksi konservatiivien lapset ovat alttiimpia teiniraskauksille ja sukupuolitaudeille.

Koska geenien toiminnan vaikutus sosiaalisesti merkitykselliseen käyttäytymiseen on tällä tavalla erittäin monimutkaista, on suoraviivainen analyysi, jossa esitetään geneettisen taipumuksen olevan "hyvä" tai "huono".

Tiedemies kirjoitti...

Hmm. viimeisen kommenttini viimeinen lause näyttää jääneen aivan torsoksi. Lienen vahingossa poistanut siitä osan, läppärin hiiriläpyskä tekee tepposet toisinaan.

Tietenkin sen pitäisi olla:
"Koska geenien toiminnan vaikutus sosiaalisesti merkitykselliseen käyttäytymiseen on tällä tavalla erittäin monimutkaista, on suoraviivainen analyysi, jossa esitetään geneettisen taipumuksen olevan "hyvä" tai "huono" todennäköisesti liian yksinkertaistava."

Aakke kirjoitti...

Lainaus aikaisemmasta kommentistani, jonka julkaisin tämän blogin artikkelissa Kerjäämieskielto on väestöpoliittinen kysymys:

"Miksi alaluokka tuottaa siis niin paljon jälkeläisiä?

Voisiko vastausta etsiä X-Y lisääntymisteoriasta? En tosin ole ihan varma nimestä. Teorian mukaan "epävarmoissa" olosuhteissa elävät lajit tuottavat verrattain paljon jälkeläisiä (jänikset, toukat jne.) "varmoissa" olosuhteissa eläviin (valaat, ihminen, karhu) verrattuna."


Tuossa hain nimenomaan K- ja r-lisääntymisstrategiateoriaa.

Teoriani tähän on se, että valkoinen väestö - erityisesti alaluokka, mutta kasvavassa määrin myös keskiluokka - kokee painetta mustien, latinojen ja aasialaisten taholta työpaikoista kilpailtaessa.

Heikoimmassa kilpailuasemassa olevien valkoisten naisten puberteetti aikaistuu tämän seurauksena. Epävarmuutta kompensoidaan keskiarvoa suuremmalla jälkeläisten tuotannolla. Alaluokan valkoiset naiset ovat nyt 2000-luvulla samassa tilanteessa kuin missä mustat naiset vuosikymmeniä aiemmin.

Mutta miksi?

Koska "valkoisten" low-skilled/semi-skilled työpaikat vähenevät Amerikassa osin automaation, osin off-shoringin, ja osin (latino)siirtolaisten maahantulon seurauksena.

Tutkimushan on nimenomaan tehty Amerikassa.

---

Puberteetti aikaistuu, seksuaalipartnerien määrä kasvaa ja rinnakkaisilmiönä sosiaaliset ongelmat kasvavat dramaattisesti.

Millä tavalla sosiaaliset ongelmat kasvavat (dramaattisesti)? Voisitko, Jukka, kertoa tästä jonkun esimerkin?

Siis en epäile, etteivätkö sosiaaliset ongelmat kasvaisi ilmiön seurauksena - näinhän on käynyt Amerikan mustan väestön kanssa. En vain pysty hahmottamaan asiasta itse esimerkkitilannetta.

Aakke kirjoitti...

Jos "vääntäisin asian rautalangasta", olisi se jotakuinkin näin:

-Mustat putosivat työelämästä USA:ssa 80-luvulla savupiipputeollisuuden vähenemisen myötä (esim. Detroitin autoteollisuuden väheneminen).

-Työttömät mustat olivat on welfare, sosiaaliturvan varassa verrattain epävarmemmassa tilanteessa työssäkäyviin verrattuna.

-Epävarmat olosuhteet aktivoivat r-strategian lisääntymisessä. Onko todisteita siitä, että köyhillä mustilla on enemmän jälkeläisiä?

---

Nyt 2000-luvulla sama tapahtuu valkoisen alaluokan ja keskiluokan kohdalla:

-Valkoinen alaluokka ja osa keskiluokasta putoaa työelämästä kasvavan automaatioasteen, off-shoringin ja maahanvyöryvien kilpailevien (latino)siirtotyöläisten myötä.

-Työttömät valkoiset ovat on welfare, sosiaaliturvan varassa verrattain epävarmemmassa tilanteessa työssäkäyviin verrattuna.

-Epävarmat olosuhteet aktivoivat r-strategian lisääntymisessä.

Puberteetin aikaistuminen on osa tätä biologista muutosta, sillä aikaisemmin puberteetin saavuttava yksilö voi tuottaa sukukypsän iän saavuttavia jälkeläisiä varmoissa olosuhteissa eläviä (K-strategia) nopeammin.

Jukka kirjoitti...

Tiedemies,

Tuo kuvaukseni pygmeistä kuitenkin viittaisi siihen että pygmeillä on perinnöllinen taipumus saada varhainen puberteetti.

Todennäköisesti tässä taipumuksessa on siis variaatiota ihmiskunnassa.

Lähde (Economistin artikkeli) ei valitettavasti ole enää saatavilla Economistin sivulta kuin tilaajille.

Tiedemies kirjoitti...

Tuo kuvaukseni pygmeistä kuitenkin viittaisi siihen että pygmeillä on perinnöllinen taipumus saada varhainen puberteetti.

En tietenkään kiistä tätä. Olisi itseasiassa yllättävää jos ei olisi, ottaen huomioon, että pygmeillä on myös alhaisempi eliniänodote. Eläinkunnasta löytyy runsaasti tämänkaltaista variaatiota lajien sisältä. Esimerkiksi monella kalalajilla on voimakkaan kalastuksen myötä yleistynyt variaatio, joka tekee kalasta pienemmän ja saa sen lisääntymään nuorempana.

En puhunut tästä yllä, on varmaankin totta, että ihmisillä on paljon tällaista variaatiota. Sensijaan viimeaikainen puberteetin aikaistuminen on koskenut niin laajalti populaatiota, että sen on johduttava ympäristötekijästä, kuten itsekin myönsit. Tämän ympäristötekijän voi ajatella jonkinlaisena kytkimen napsauttamisena, joka saa puberteetin käynnistymään. Osalla ihmisistä tämä kytkin saattaa olla herkkä ja osalla ei.

Alemmissa sosiaaliluokissa on osin erilaiset ympäristötekijät kuin ylemmissä, kuten totesin. Vaikka olettaisimme, että jokin geneettinen variaatio selittäisi kuulumista alempiin sosiaaliluokkiin, on melko todennäköistä, että se ei ole sama variaatio kuin se, joka tuottaa aikaisemman puberteetin. Tämä johtuu siitä, että ympäristötekijä, joka alempiin sosiaaliluokkiin kuulumiseen liittyy, yksin riittäisi selittämään varhaisen puberteetin yleistymisen.

Voi olla jopa niin, että herkkyys varhaiselle puberteetille on yhtä suurta, jopa suurempaa, ylemmissä sosiaaliluokissa, mutta se ei vain ilmene, koska siellä sen laukaiseva ympäristötekijä on harvinaisempi.

Lisäksi, ja tämä on tärkeää, on todennäköistä, että puberteetin käynnistymiseen tarvitaan useiden geenien aktivoitumista, ja että näissä kaikissa on jonkin verran varianssia. Tämä esimerkiksi siksi, että hormoneja, joita puberteetissa aletaan tuottaa, on lukuisia, ja prosesseja joiden pitää käynnistyä, on monta.

On toki myös niin, että koska ihmisen lähisukulaisilla ei ole samalla tavalla äkillisesti käynnistyvää puberteettia, näitä geenejä ja niiden variantteja ei todennäköisesti ole kovin montaa. Eli, kysymys ei ole yksioikoinen. Kuitenkin, "hunsvottigeenin" löytymistä pidän epätodennäköisenä.

Jukka kirjoitti...

Tiedemies:

Tämän ympäristötekijän voi ajatella jonkinlaisena kytkimen napsauttamisena, joka saa puberteetin käynnistymään.

Juuri näin.

Aakke:

Lainaus aikaisemmasta kommentistani, jonka julkaisin tämän blogin artikkelissa Kerjäämieskielto on väestöpoliittinen kysymys:

"Miksi alaluokka tuottaa siis niin paljon jälkeläisiä?

Voisiko vastausta etsiä X-Y lisääntymisteoriasta? En tosin ole ihan varma nimestä. Teorian mukaan "epävarmoissa" olosuhteissa elävät lajit tuottavat verrattain paljon jälkeläisiä (jänikset, toukat jne.) "varmoissa" olosuhteissa eläviin (valaat, ihminen, karhu) verrattuna."

Tuossa hain nimenomaan K- ja r-lisääntymisstrategiateoriaa.


Juuri näin.

Jukka kirjoitti...

Sana "varma" pitäisi kuitenkin ehkä vaihtaa sanaan "ennustettava" tms.

Aakke kirjoitti...

Sana "varma" pitäisi kuitenkin ehkä vaihtaa sanaan "ennustettava" tms.

Varmasti parempi sanamuoto.

---

TEKIJÄSTÄ, JOKA LAUKAISEE AIKAISEMMAN PUBERTEETIN

Voisiko olla vanhempien selviytymispaineet töissä, mahdolliset avioerot, isäpuolten/äitipuolten tyttäriin kohdistama fyysinen/henkinen väkivalta?

Eli vanhempien epävarmoista olosuhteista (esim. pätkätyöt) johtuva oirehdinta käynnistää tyttären puberteetin aikaisemmin.

---

Sinäänsä K/r-teoria ihmisten kohdalla tuntuu toisaalta järjettömältä, ja toisaalta järkeenkäypältä.

Varakas perhe, jolla olisi varaa tehdä vaikka kuinka paljon lapsia tyytyy yhteen tai kahteen, kun taas puolisoton yh-äiti saattaa tuottaa 3-4 jälkeläistä, joista hän ei itse pysty (rahallisesti/taloudellisesti) huolehtimaan.

---

JOS K/r-TEORIA PITÄÄ PAIKKANSA IHMISTEN KOHDALLA, MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ?

Lähtökohtaisesti voisi sanoa, että selviytymispaineet työssä (valkoisen) alaluokan kohdalla ovat kovat, johtuen mainitsemistani tekijöistä (automaatioasteen kasvu, off-shoring, siirtotyöläisten tulva).

Kun alaluokkaa tippuu yhä kasvavissa määrin työttömyyteen, kasvaako tuotettujen jälkeläisten määrä samassa suhteessa tai jopa enemmän?

Jos kyllä, niin tulemme näkemään työttömyyden myötä (helvetinmoisen) väestöräjähdyksen.