lauantaina, lokakuuta 30, 2010

Spontaani järjestys

Monen itsenäisesti toimivan olion interaktion tuloksena syntyvää säännönmukaisuutta kutsutaan spontaaniksi järjestykseksi.

Esimerkkinä spontaanista järjestyksestä on markkinatalous: Kukin yksilö toimii itsenäisesti omaa etuaan maksimoiden - myyden, ostaen ja valmistaen tuotteita vapaasti. Syntyy spontaani järjestys missä hinnat määräytyvät niin, että kysyntä ja tarjonta tapapainottuvat. Spontaanisti markkinataloudessa syntyy myös monia sekundäärimpiä emergenttejä ilmiöitä kuten työnjako.

Kommunikaatio yksilöiden välillä tapahtuu hinta-järkestelmän kautta. Näin ellen vaikka yksilöt toimivat itsenäisesti hintajärjestelmä kertoo heille muiden yksilöiden haluista tai tarpeista. Tuotajat voivat ko. informaatioon nojautuen sopeuttaa tuotantomäärät ja myyntihinnat muiden kuluttajien tarpeisiin, mikä johtaa ainakin usein sekä tuottajan että kuluttajien kannalta tehokkaaseen lopputulokseen.

Wikipedia kirjoittaa:

Spontaneous order is the spontaneous emergence of order out of seeming chaos; the emergence of various kinds of social order from a combination of self-interested individuals who are not intentionally trying to create order through planning. The evolution of life on Earth, language, and a free market economy have all been proposed as examples of systems which evolved through spontaneous order. Naturalists often point to the inherent "watch-like" precision of uncultivated ecosystems and to the universe itself as ultimate examples of this phenomenon.

Markkinatalous ei ole ainoa spontaani järjestys.

Muurahais- ja mehiläispesässä kukin yksilö toimii itsenäisesti tietyn algoritmin mukaisesti:

Esimerkiksi työläinen aloittaa aikuisen elämänsä hoitamalla kuningatarta ja poikaisia, siirtyy myöhemmin vartioimaan pesää ja ottamaan vastaan ja varastoimaan esimerkiksi hunajaa. Viimeisessä vaiheessa työläinen siirtyy ulkotöihin (ruuan hakuun tai sotilaaksi).

Työnjako ei ole kuitenkaan jäykkää vaan siihen liittyy mm. informaation vaihto muiden yksilöiden kanssa:

1. Sosiaalinen hyöteinen valikoi työtehtävän sillä periaattella, että työ aloitetaan, jos kukaan muu ei tee tiettyä tehtävää. Työ tehdään loppuun, mutta jos työläinen löytää yksinään vaeltelevan toukan, se keskeyttää työnsä ja vie toukan oikealle paikalleen.

2. Ruuan hakija voi tanssilla ilmoittaa sisätöissä oleville, että ulkona on tarvettta työntekijöistä. Vastaavasti varastoa hoitavat hyönteiset voivat tanssilla ilmoittaa että varastotyöntekijöistä on pulaa.

3. Muurahainen ei ole koskaan toimettomana, vaan muun tehtävän puutteessa muurahainen partioi pesässä ja sen ulkopuolella. Muut muurahaiset voivat vetää partioivan muurahaisen omiin työtehtäviinsä.

4. Mehiläiset kertovat toisilleen löytyneen ruuan suunnan ja määrän tanssilla, kun taas muurahaiset kertovat ruuan suunnan ja määrän lähinnä erilaisilla kemikaaleilla.

Muurahaispesä on tehokas yksittäiseen toimijaan verrattuna ainakin ekologisesti rikkaissa ympäristöissä. Äärialueilla sosiaaliset hyönteiset korvautuvat yleensä yksin elävillä lajeilla.

Markkinatalouden spontaania järjestystä on käsitellyt kirjoissaan erityisesti Friedrich Hayek. Muurahaisten spontaania järjestystä Edward O. Wilson.

Hayekin ja Wilsonin kuvaamat spontaanit järjestykset eivät ole tehokkaita sattumalta, vaan ne ovat tehokkaita siksi, että ne ovat käyneet läpi pitkän biologisen ja/tai kulttuurievoluution. Markkinatalouden pelisäännöt ovat kehittyneet Hayekin mukaan aikaa myöten ryhmävalinnan kautta. Ne algoritmit, jotka toimivat muurahaisyksilössä ovat kehittyneet sadan miljoonan vuoden evoluution myötä.

Muurahaispesän evoluuutio alkoi siitä, että yksin elävä pesään muniva ja poikasiaan hoitava muurahaisnaaras synnytti ensimmäisen poikasen, joka ei lähtenytkään isoksi kasvettuaan pesästä vaan alkoi auttaa äitiään poikasten hoidossa, ruuan noudossa ja pesän vartioinnissa. Vuosimiljoonien aikana syntyi hiljalleen ainakin osittain steriili työläinen. Pisimmälle kehittyneiden muurahaisten yhteistyö on saavuttanut sellaisen tason, että yksilöiden väiset konfliktit pesän sisällä ovat lähes täydellisesti hävinneet.

Tässä suhteessa markkinatalouden sponttaani järjestys ja muurahaisyksilöiden välinen yhteistyö eroavat dramaattisesti toisistaan. Adam Smithin mukaan nimeonomaan ihmisten oman edun tavoittelu johtaa sponttaanisti (näkymätön käsi) yhteiseen hyvään. Muurahaisyhteisössä yhteinen hyvä saaavutetaan pikemmin oman edun tavoittelun voittamisen kautta.

Muurahaispesän yhteistyön evoluutio perustui alunperin pitkälti siihen, että muurahaispesän yksilöt ovat sukua keskenään. Tämän uskottiin aiemmin olevan ainoa selitys. Tosiasia kuitenkin on, että monilla muurahaislajeilla muurahaisyhteisö (joka voi muodostua yhden muuarahaispesän sijasta monista sadoista pesistä) sisältää monta kuningatarta, jotka ovat kukin paritelleet monien urosten
kanssa eikä sukulaisuus ole kovinkaan korkeaa. Yhteistyö säilyy näemmä kerran synnyttyään muin keinoin kuin sukulaisuuden kautta. Ilmiötä ei vielä täysin ymmärretä. Vertaiskontrolli on muurahaisillakin oleellinen yhteistyön ylläpitäjä. Tosin vertaiskontrolli selityksenä siirtää ongelman vain toiselle asteelle. Vaikka vertaiskontroli estää vapaamatkustamisen, kysymys siitä miksi vertaiskontrolli säilyy, on osin avoin. (Toiseen asteen vapaamatkustajan ongelma).

Muurahaispesän ja ihmisyhteisön sponttaanin järjestyksen ero ei ole kuitenkaan niin suuri kuin pelkästään markkinataloutta ja muurahaispesää vertailemalla voisi kuvitella.

Ihmisyhteisön sponttaani järjestys ei perustu pelkästään markkinoihin, kuten Hayekkin selkeästi toteaa Kohtalokas Ylimieli kirjassaan. Ihmisaivoissa on monta muutakin algoritmia kuin puhdas oman edun tavoittelu.

1. Sosiaalinen oppiminen eli konformismi panee ihmisen kopioimaan suht sokeastikin korkean statuksen yksilöiden käsityksiä - myös moraalinormeja,

2. Ihminen sisäistää mitä tahansa yhteisössä vallitsevia normeja alkaen uskoa niiden paremmuuteen muiden yhteisöjen normeihin verrattuna.

3. Yhteisön normien rikkojia rangaistaan (sosiaalinen kontrolli, vertaisvalvonta).

Nämä algoritmit johtavat spontaaniin järjestykseen tai yhteisön emergenttiin ominaisuuteen. Esimerkki voi olla rasismin illegalisointi, kunniankultturi, yrittäjyyden arvostaminen, naisten ympärileikkaus jne. Näin syntynyt sponttaani järjestys voi olla tehokas tai olla olematta sitä, kuten antropologit Boyd ja Richerson ovat selittäneet.

Koska ko. algoritmit johtavat varsin mielivaltaisiin lopputuloksiin, tämä mekanismi on omiaan lisäämään ihmisyhteisöjen diversiteettiä (=variaatio ryhmien välillä), mihin kulttuurinen ryhmävalinta siten tarttuu. Ilmiö johtaa myös sen perusoletuksen romuttumiseen, että yksilöt ryhmän sisällä eroavat toisistaan enemmän kuin ryhmät keskenään, eikä ryhmävalinta näin ollen yleensä toimi.

Lähteet:

1. Hayek, Kohtalokas Ylimieli
2. Wilson, Hölldobler, Superorganism, 2010
3. Boyd, Richerson, Origin and Evolution of Culture
4. Todd J. Zywicki, Reconciling Group Selection and Methodological Individualism
5. Boyd, Richerson, Punishment allows the evolution of cooperation (or anything else) in sizable groups

6 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

Ja näin tapahtuu kun spontaania tai suunniteltua järjestystä sotketaan tahallisesti (äskettäinen kommenttini):

That fluctuation policy has it's origin partly in the tactics of more extreme leftist underground activists. Power has to identify a person physically (looks, age, sex, etc), historically (relevant things to power, anything from school and job history to criminal history), his living areas and places; current work, predispositions and abilities; social and kin relations; etc.; mark all this with symbols and keep suitably accessible records of them, so that it can direct accurate and effective power measures toward that individual. Regulation, processes, punishments, rewards etc. Taxation, schooling, military and other obligations, licenses, distribution of resources, informing the individual on certain particular things, and so on. If power can't do this, it can't dominate, assess, predict and control the individual effectively or at all. Power then may have to use rough, inaccurate and possibly violent measures directed at various masses of people or random individuals.

From this it follows that leftist radicals who hated and opposed the state and other (non-left or insufficiently leftist) power centers, sometimes fluctuated everything in their life. To this they needed some collective cooperation among the leftist radicals. They changed their living places constantly. They avoided all kinds of registrations, licenses and surveillances. They worked in various black market jobs. They used cash and if they had significant wealth, it was distributed to many anonymous places. They changed their clothes every day. They didn't form permanent and/or stationary families. Leftist radicals cooperated in many ways to reduce any dependency on the state. They changed their habits, customs, and places, where they entertained themselves. They changed their names and identities. They sometimes even "changed" their sex with clothes and make-up. Etc. These activists can influence their targets in various ways, including with their way of life, but their targets can't study, analyze, influence, punish and predict them.

Hence, when this idea is used by e.g. Greens as group or individuals in politics, the effects on their opponents resemble what I mentioned in previous paragraphs.

Milder variant of this can be used by the state and other large complex organizations to atomize and weaken people to make them easily controllable; easily regulated; easily subject to the incentives and punishments of bureaucracies and private corporations; etc. This involves making with various measures everything in people's life fluid, changeable and impermanent; except the surveillance, identification, control, guidance, schooling, regulation and other measures of the state etc. They are as static, permanent and unchangeable as is necessary, i.e. when they change, it is done in controlled and planned way.

Decadent and partial variants can be seen e.g. among punk anarchists and militant lesbian feminists. The latter are especially obsessed with strange, artificial and fluid sexual identities and "family" formations ("My sexual identity and family is whatever I happen to design at the moment", Akuliina Saarikoski, a Finnish lesbian feminist).

Aakke kirjoitti...

Ihminen on kykeneväinen tarkkailemaan omaa käyttäytymistään, mutta kyvytön muuttamaan sitä.

Jukka kirjoitti...

Valkea, olen samaa mieltä.

Aakke, totta. Mutta ihminen muuttuu helpommin, kun hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Minusta tämä on iso ja tärkeä paradoksi.

Esprit vaste kirjoitti...

Markkinatalous ei ole spontaani järjestys. Yksittäisten ihmisten intressit eivät summaudu yhdeksi yhteiseksi intressiksi (kompositiovirhe); näkymätön käsi -periaate homo economicuksineen on lytätty sosiaali- ja taloustieteellisessä tutkimuksissa (aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen lienet kyllä törmännyt). Mm. kollektiivisen toiminnan ongelmat (s.o vangin dilemmat) ovat spontaanin järjestymisen esteenä. Jo David Hume huomioi, että markkinatalous edellyttää tahoa, joka suojelee yksityisomaisuutta, varmistaa vaihdon vapaaehtoisuuden ja valvoo sopimuksia. Esimerkiksi tämän organisoimiseen liittyy kollektiivisen toiminnan ongelmia. Tarvitaan siis aina valtion "näkyvää kättä" takaamaan markkinatalouden toimivuus.

Jukka kirjoitti...

EV, olet minusta oikeassa siinä, että markkinoiden lisäksi tarvitaan muutakin, jotta saavutetaan tehokas yhteiskunta.

Mutta vaikka markkinat eivät yksin luokkaan joka suhteessa tehokasta yhteiskuntaa, luo ne silti sponttaanin järjestyksen, jos mietit käsitteen määrittelyä.

Anonyymi kirjoitti...

Evoluutiomyytti on aikamme tragedia. Yliluonnollinen korvattiin ylijärjettömällä.