Taloudellisen toiminnan negatiivisten ulkoisvaikutusten (saastuminen tms.) ohella on yhtä tärkeää ymmärtää positiivisia ulkoisvaikutuksia. Käsitän niin, että ihmisyhteisön tai kansakunnan menestys on suurelta osalta riippuvaista siitä, että tavalla tai toisella yksilöiden omaehtoinen toiminta synnyttää sivuvaikutuksena hyötyä muillekin yksilöille.
Klassinen esimerkki on koulutus. Vanhemmat hankkivat lapsilleen korkeatasoisen koulutuksen omien preferenssiensä perusteella ja varallisuutensa rajoissa. Yksilön korkea koulutustaso ei hyödytä kuitenkaan vain yksilöä itseään vaan, kun koko yhteisön keskimääräinen koulutustaso on korkea, syntyy synergiaetuja.
When marginal social costs of production are less than that of the private cost function, we see the occurrence of a positive externality of production. Production of public goods are a textbook example of production that create positive externalities. An example of such a public good, which creates a divergence in social and private costs, includes the production of education. (Lainaus: GROUP SELECTION: THE QUEST FOR SOCIAL PREFERENCES, Marcus Salomonsson, SSE/EFI Working Paper Series in Economics and Finance, No 712)
Se, että tietyssä yhteisössä vanhemmat preferoivat lasten koulutusta enemmän kuin toisessa yhteisössä, liittyy esimerkiksi vallitseviin arvoihin. Intian Keralassa kastilaitoksen kehitystä jarruttava vaikutus on kääntynyt osin positiiviseksi sitä kautta, että kastit ja alakastit ovat jo kauan ennen modernin yhteiskunnan syntyä alkaneet kilpailla keskenään mm. naisten koulutustasossa. Maharadjat kilpailivat keskenään alamaistensa lukutaitoprosentista. Juutalaiset ovat aina arvostaneet kirjaviisautta, nokkeluutta ja viisastelua. Liberaalin amerikkalaisen juutalaisuuden keskeisin yhteinen nimittäjä on koulutuksen arvostus.
Ihmisen preferenssit eivät synny PELKÄSTÄÄN jokaisen ihmisen aivoissa erikseen vaan tietyssä sosiaalisessa kontekstissa. Koska tuo sosiaalinen konteksti (kulttuuri tms.) on suuressa määrin sukupolvet ylittävää, voidaan sanoa, kuten taloustieteilijät Weibull ja Salomonsson sanovat, että positiiviset ulkoisvaikutukset ovat joskus reporoduktiivisia. (Lähde: Weibull, J. W., and M. Salomonsson (2006): “Natural Selection and Social Preferences,” Journal of Theoretical Biology, 239, 79–92.)
Se käytäntö, että nyky-Suomessa nimenomaan julkissektori verovaroin luo koulutuspalveluita, ei sekään ole syntynyt missään kulttuurityhjiössä. Luterilaisella kirkolla oli aikoinaan tärkeä sija ko. koulutusmyönteisen kulttuurin synnyssä. Autonomian aikana oli tärkeää painottaa kansakunnan sivistystasoa, koska haluttiin olla jollain tavalla parempia ja erilaisia kuin venäläiset.
Vasta aikojen saatossa on syntynyt ajatus, että jotain toimintoja pitää subventoida positiivisten ulkoisvaikutusten takia.
It is often seen that education is a positive for any whole society, as well as a positive for those directly involved in the market. ... In an equilibrium state we see that markets creating positive externalities of production will under produce that good. As a result, the socially optimal production level would be greater than that observed. (Lainaus wikipedia)
Valtion suhventoinnissa on kuitenkin ongelmansa kuten moral hazard. Varmasti tehokkaampaa on jos yhteisö onnistuu internalisoimaan positiivisen ulkoisvaikutuksen sitä kautta että koulutuksen arvostus sisäistetään. Juutalainen äiti on sisäistänyt lastensa kouluttamisen eli hän tietää että muut naiset eivät kunnioita häntä, ellei hän satsaa kaikkia voimavarojaan lastensa opiskelun tukemiseen. (Normien sisäistämisestä ja altruismin evoluutiosta enemmän paperissa The Hitchhiker’s Guide to Altruism: Gene-Culture Coevolution, and the Internalization of Norms, Herbert Gintis.)
Yhteisöjen menestys ja ryhmävalinta
Kun yhteisön jäsenet tuottavat positiivisia ulkoisvaikutuksia, koko yhteisö menestyy. Kiinalaiset ja juutalaiset etniset verkostot ovat syrjäyttäneet monessa paikassa kantaväestön kannattavimmilta talouden sektoreilta. Kyse ei ole ainoastaan siitä, että juutalaisten ja kiinalaisten äo on biologisesti korkeampi kuin paikallisväestöjen, vaan myös yksilöiden toiminnan reproduktiivista ulkoisvaikutuksista. Kun yksi menestyy, ja luo pääomia, muutkin hyötyvät. Suomenruotsalaiset ovat kolmas esimerkki. Suuri osa suomenruotsalaisista instituutioista on luonut oleellisen osan pääomastaan menestyneiden suomenruotsalaisten testamenttien kautta. Menestyneet Ankkalammen jäsenet luovat työpaikkoja toisille suomenruotsalaisille, mikä samalla nostaa Ankkalampeen kuulumisen rahallista arvoa ja vahvistaa Ankkalampea. (Kaksikielisten perheiden lapsista tulee Ankkalammen jäseniä.)
Toisaalta juutalaisten korkea äo:kin on todennäköisesti syntynyt positiivisena ulkoisvaikutuksena yksilöiden parivalinnasta. Ashkenazi-juutalaiset ovat faktisesti harjoittaneet tehokasta eugeniikka satojen vuosien ajan.
Yhteisöjen ja kansakuntien välinen kilpailu toimii evolutiivisesti, kuten jo Hayek aikoinaan totesi: Kilpailun kautta yhteisöjen keskimääräinen tehokkuus nousee ja nousu on ainakin jossain määrin pysyvää ja kasautuvaa (kumulatiivista). Hayekin mukaan yhteiskunta voi olla olemassa vain, jos valinnan prosessin kautta on syntynyt säännöt, jotka panevat ihmiset käyttäytymään tavalla joka mahdollistaa sosiaalisen yhteiselämän. Säännöt eivät siis ole syntyneet (pelkästään) rationaalisen konstruktion kautta, eivätkä (pelkästään) vapaan sopimusten teon kautta, vaan (oleellisin osin) sponttaanisti kulttuurisen ryhmävalinnan kautta. Ihmisen on Hayekin mukaan mahdotonta luoda ratioon perustuen optimaalista sääntöjärjestelmää suunnittelemalla. Siksi ryhmävalinnalla on merkittävä rooli.
Yhteisöjen ryhmävalinta ei tarkoita sitä, että yksi ryhmä välttämättä fyysisesti tuhoutuu. Tehottomat yhteisöt ja valtiot voivat kopioida tehokkaan ryhmän kulttuurin tai sulautua tehokkaampaan yhteisöön. Jatkuvasti syntyy uusia yhteisöjä, jotka syntyhetkellä napsivat tehokkaimpia käytäntöjä muilta yhteisöiltä. Näin ollen yhteisöjen ja yritysten divergenssi ja autonomia voi olla tehokkuutta lisäävä elementti.
Many activities create externalities for others. That is, an organismisms behavior will affect also other organisms fitness, without this effect on others affecting the first organismís fitness. In economics this is called an externality. Externalities can be internalized through different avenues. In some cases... such as defense or public roads, a central authority can at least partially ensure that such public goods are provided.
In other cases, although much less explored, competition between companies may lead to higher efficiency within each company. ... a natural way to internalize externalities is through group selection Groups that provide the public good will be more successful than others, which will lead to provision of that public good to spread.
The members in the new groups can either imitate strategies that earn the highest average payoff in the general population, or imitate the strategies in the group with the highest payoff. Any weight on the latter imitation rule is thus a weight on group selection. (Lainaus: sama, Marcus Salomonsson )
Rappio
Yhteisöt muuttuvat. Esimerkiksi yrityksen kasvaessa suoranainen yrityksen edun vastainen oman edun tavoittelu lisääntyy. Tämä on se ennuste minkä taloustiede/peliteoriakin tekee. Olen nähnyt miten keskijohto ajaa tuotepäätöksiä kuin käärmettä pulloon vaikka tuotteella ei ole menestysmahdollisuuksia, koska tuote vahvistaa hänen organisaatioyksikkönsä asemaa keskipitkällä aikavälillä.
Yhteisöillä ja yrityksillä on taipumus rappeutua. Yritysten määrä aiheuttaa kuitenkin se, että rappeutuvat yritykset menettävät markkinaosuutta ja ajautuvat lopulta konkurssiin. Jotkut yritykset ja yhteisöt onnistuvat ratkaisemaan rappion ongelman luomalla tavalla tai toisella yritykseen hengen, missä keskijohto sisäistää yrityksen edun omiksi arvoikseen ja toimii niiden mukaan.
Insentiivijärjestelmät, joilla tätä on yritetty eivät minusta ole toimivia. Jos insentiivi riippuu kaikkien tuloksesta, vapaamatkustaminen on usein vallitsevaa. Jos insentiivi on henkilökohtainen, keskijohto keskittyy ajamaan omaa etuaan ja maksimoimaan insentiivejään. Ei ole mitään takeita siitä, että tällainen oman edun ajaminen välttämättä synnyttää positiivisia ulkoisvaikutuksia. Yritys ei voi useinkaan ostaa työntekijöiltään hyvää tulosta. (Yrityksen ja työntekijän suhteen mallintaminen puhtaana markkinatransaktiona on ongelmallista syistä jotka ovat tämän postauksen ulkopuolella.) Kun kaikki keskittyvät omiin kvarttaali-insentiiveihinsä, markkinoiden viestit eivät välttämättä nopeasti välity koko yritykseen tai ainakaan yritys ei reagoi niihin nopeasti. Toisaalta vaikka teknistä innovaatiota syntyy jossain päin yhtiötä (esim. Nokian tutkimuskeskus) innovaatio ei välity muualle yritykseen.
In similar models, Vega-Redondo (1993) and Sjöström and Weitzman (1996) discuss the effect of competition on efficiency. Within companies, employees have an incentive to shirk. However, if they do so, then their companies run a larger risk of going bankrupt, implying unemployment for the staff.
Vega-Redondo (1993) considers a stag hunt game, whereas Sjöström and Weitzman (1996) consider a prisoner dilemma. In both cases the total outcome is that competition between firms hinders shirking within firms. In the setting of Sjöström and Weitzman (1996) a technical issue arises with a finite number of firms. Then it is possible that simultaneous degeneration across all firms lead to a long run degeneration of the entire population. However, they show that with an infinitesimal probability of exogenous mutations in favor of cooperation, this degenerative tendency will lead to the same qualitative results as with an infinite number of firms. Weibull (2000) extends the basic textbook Cournot model to take into account managerial owners trade-off between profit and effort. The result is that stiffer competition leads to a higher effort from managerial owners, i.e. a higher internal efficiency. (sama)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti