Maa, jonka instituutiot kestävät, sallivat ja mahdollistavat innovaation ja luovan tuhon, ovat vahvoja.
Se, että brittiläinen yhteiskunta oli ensimmäinen, missä innovaatio ja luova tuho lähti lentoon 1600-luvulla, teki Britanniasta tunnetusti maailman vahvimman valtion. Toki luovaa tuhoa vastustettiin - Elisabeth I torjui ensimmäiset patentit kehräämisen mekanisoimiseksi pelätessään, että mekanisointi tekisi kehrääjistä työttömiä mikä instabilisoisi Britanniaa. Kehräämisen mekanisointi merkitsi luovaa tuhoa vanhalle käsityöläisyydelle ja Elisabeth I tajusi asian. Luova tuho merkitsee uudistumista mutta on aina riski vanhalle (taloudelliselle ja poliittiselle) vallalle.
Kuninkaan vallan suhteellinen heikkous vei kuitenkin Britannniassa kuninkaalta kyvyn harrastaa autoritääristä mielivaltaa. Atlantin kauppa siirtomaihin säilyi yksityisissä käsissä - se ja muu yksityinen toimeliaisuus loi uusia valtakeskittymiä, jotka kykenivät haastamaan kuninkaan vallan ja pakottamaan kuninkaan jakamaan valtaa parlamentille. Parlamentti loi omistusoikeuden turvan ja laajensi ammatin harjoittamisen vapautta. Maan sisäisiä monopoleja, joiden mielivaltainen myöntäminen oli toisaalta antanut kuninkaalle rahaa ja toisaalta alentanut omistusoikeuden turvaa, purettiin. Luovan tuhon salliminen tarkoittaa siis käytännössä sitä, että kellään ei ole tarpeeksi voimaa estää sitä.
Neuvostoliitto taas oli malliesimerkki maasta jossa luova tuho ja innovaatiivisuus eivät olleet mahdollisia. Stalin kykeni modernisoinnilla (=ihmisten siirtämisellä heikosti tuottavasta maataloudesta paremmin tuottavaan teollisuuteen) luomaan yhteiskunnan, jonka talous kasvoi ilman innovaatiota 7%:n verran vuodessa 20-luvun puolesta välistä 70-luvulle. Mutta koska Neuvostoliiton taloudessa ei ollut välineitä uudistumiseen, ei insentiivejä eikä omistusoikeutta, eikä se sallinut konkursseja tai muuta luovaa tuhoa, Neuvostoliiton talous stoppasi aikanaan.
Toinen historian suuri luuseri oli Espanja: Amerikan valtaus toi Espanjalle valtavan varallisuuden, jonka kruunu kuitenkin monopolisoi. Aktiivista kauppiasluokkaa ja kuninkaan valtaa heikentäviä vahvoja valtakeskittymiä ei syntynyt. Vuosisadassa nopea kasvu kääntyi laskuun. Venetsia tasavalta on surullisempi esimerkki - alunperin aikansa vapain kauppiasyhteiskunta muuttui poliittisten päätösten seurauksena jäykäksi suljetun eliitin eliittivallaksi - maan talous tyrehtyi ja Ventsia muuttui museoksi.
Kun globaali luova tuho on kohdannut suomalaista mobiili-teollisuutta, on mielenkiintoista seurata miten kykenevä suomalainen yhteiskunta yleisesti ja IT-ala erikseen on selviämään tilanteesta. (Linkattu Vihreän Langan artikkeli on vuoden vanha mutta esitetty kysymys on edelleen aktuelli.)
Lähde:
Why Nations Fail: The Origins of Power, Prosperity, and Poverty, Daron Acemoglu, James Robinson
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti