lauantaina, helmikuuta 23, 2008

Uskonnon selittäminen ja etnisyyden selittäminen

Olen aikaisemmin puhunut paljon uskonnosta. Olen esittänyt ajatusta että uskonto saattaa olla evoluution adaptaatio eli sopeuma. Etu joka uskonnosta ryhmälle voisi olla, on se että että se kasvattaa ryhmän koheesiota. Konkreettisesti uskonnon on mm. todettu lisäävän luottamusta ryhmän jäsenten kesken. Uskonnolliset yhteisöt säilyvätkin paljon pitempään kuin maalliseen ideologiaan perustuvat yhteisöt. Asiaa on tieteellisesti tutkinut uskontotieteilijä Richard Sosis israelilaisissa kibbutseissa.

Uskonto lisää myös yksilön syntyvyyttä ja on siksi edullista yksilölle - varsinkin voimakkaan yhteisöllisten uskontokuntien kuten amishien ja hutteriittien syntyvyys on tähän päivään saakka ollut noin 9 lasta per hedelmällisyysikäinen nainen.

Vastassa on vapaa-ajattelijoiden, marksilaisten ja dawkinsilaisten enemmän tai vähemmän sofistikoidut selitykset siitä että "Uskonto on valtaapitävien huijausta", "Uskonto on itsekäs meemi/virus joka haittaa kantajaansa", "Uskonto on ooppiumia kansalle" mutta myös "Uskonto on ahdistetun luontokappaleen huokaus, sydämettömän maailman sydän, hengettömien tilojen henki." (Karl Marx).

Toisaalta vastassa on kognitiivisten uskontotieteilijöiden tieteellinen teoria siitä, että uskonto on evoluution sivuvaikutus. Uskonto käyttää hyväkseen tiettyjä ihmisen kognitiivisia rakenteita kuten ihmisen ylikehittynyttä tendenssiä nähdä agentteja (=tahdon omaavia eläviä olentoja) sielläkin missä niitä ei ole. Jussi Niemelä kuvaa kognitiivista uskontotiedettä Vapaa-ajattelija-lehdessä sujuvasti - vaikkakin hiukan vapaa-ajattelijan silmälasein.

Kolmas vastateoria on sitten tietysti uskovaisten ajatus, että "uskonto on olemassa koska Jumala on olemassa ja Jumala on meille tärkeä". Toisaalta "ilman uskontoa ja Jumalaa, kaikki tekisivät mitä haluaisivat". "Moraali vaatii uskontoa".

Periaatteessa näiden neljän näkökulman välillä voidaan käydä rauhallista ja rationaalista keskustelua - käytännössä ei aina. Neljä teoriaa eivät välttämättä ole toisensa poissulkevia. Siitä että yksi on oikeassa ei seuraa että toinen on auttamatta väärässä.

Etnisyys

Vahva mielipiteeni on että etnisyydelle tarvitaan samaan tapaan selitys kuin uskonnolle. Tieteellinen selitys. Miksi etniset erot syntyvät ja miksi ne säilyvät vaikka kaksi ryhmää on asunut rinnakkain jossain maassa 1000 vuotta:

1. Amazonilla Vaupes-joen rannalla elää intiaaniheimoja, joilla on normi että puoliso pitää ottaa toisesta - eri kieltä puhuvasta - heimosta. Vaikka ryhmien välinen migraatio (siirtyminen, muutto) näin ollen on erittäin suurta, etnisten ryhmien erot säilyvät sukupolvesta toiseen.

2. Juutalaiset ja mustalaiset ovat eläneet satoja vuosia Euroopassa erillisenä etnisenä ryhmänä muitten ryhmien keskellä. Juutalaiset ovat lukuisia kertoja jopa konstruoineet uuden kielen, ja mitä merkillisimpiä tapoja ja sääntöjä, ja näin tavallaan eristäneet itsensä muusta väestöstä.

3. Paljon vähemmän dramaattisesti suomenruotsalaisuus on onnistunut samassa kuin juutalaiset - säilymään erillisenä etnisenä ryhmänä. Ennustukset suomenruotsalaisuuden häviämisestä suomenkielisen muuttoliikkeen tehdessä Uudenmaan ruotsinkielisistä vähemmistön ovat osoittautuneet virheelliseksi. Siitäkin huolimatta että seka-avioliittojen määrä on hyvin korkea.

Etnisyys-keskustelu

Etnisyys-keskustelussa on omat vapaa-ajattelijansa ("kansallismielisyys on huijausta", "kansallisuus-aate aiheuttaa pelkästään murhetta tähän maailmaan", "suomenruotsalaisuus häviää muutamassa sukupolvessa", "Amerikan juutalaisuus häviää muutamassa sukupolvessa", Marx: "työläisillä ei ole isänmaata", Fagerholm: "kielikysymys on viidennen luokan asia") ja uskovaisensa.

Uskovaisella tarkoitan tässä tapauksessa ainakin sitä ajattelutapaa, että oma kansa on jotenkin objektiivisesti parempi kuin muuta kansat jne. On sitten hiukan määrittelykysymys lasketaanko uskovaiseksi tässä tapauksessa ihminen joka ajattelee että "Suomi on minun isänmaani ja olen valmis puolustamaan sitä oman henkeni uhalla", mutta haluan laskea senkin mukaan.

En halua näillä termeillä vapaa-ajattelija ja uskovainen arvottaa näitten ihmisten ajattelua hyväksi tai huonoksi - vaan haen termeillä ainoastaan sitä että näillä ihmisillä suhde etnisyyteen on ensi sijassa jokin muu kuin halu selittää etnisyys tieteellisesti.

Kuten uskontokysymyksessä ei etnisyyden ymmärtämisessäkään pelkkä vapaa-ajattelu tai uskovaisuus siis auta ymmärtämään etnisyyden syntyä ja sitä miksi etnisyys pysyy yllä. Haluankin lähestyä etnisyyden ja kansallisen identiteetin syntyä evoluutioteorian näkökulmasta.

Selitykseksi etnisyydelle ja kansalliselle identiteetille en oikein laske sitä sinänsä arvokasta perustelua, miksi kansallinen identiteetti ainakin tietyissä tilanteissa on positiivinen asia, jonka Genocidewatch esittää:

Kansallisen identiteetin luominen purkaa yhteiskunnan tribalisoitumista ja vähentää näin sisällissodan ja kansanmurhan riskiä

Tämä on hiukan samanlainen perustelu - vaan ei selitys - kuin ne perustelut uskonnolle, että "kulttuuri tarvitsee uskontoa" (HS:n pääkirjoitus, tai Takkiraudan kirjoitus Ikeistä). Arvokkaita huomioita mutta ei tarkoitettukaan ehkä selitykseksi uskonnon alkuperälle.

Palaan etnisyyden evolutiiviseen selitykseen seuraavassa postauksessa. Olen kuitenkin jo kerran kirjoittanut asiasta suomenruotsalaisuuden tapauksessa.

8 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

Uskonto on paljon tieteellisempää kuin tiede. Tiede tekee kokeita koeputkissa, tutkijan pään sisällä ja pienillä koeryhmillä. Uskonto tekee evolutiivisiä kokeita kansoilla ja miljardeilla ihmisillä, sekä osallistuu evolutiiviseen kehitykseen ja kilpailuun yhteiskuntien ja ihmiselämän kaikilla tasoilla.

Sama erottaa mobilisoidun etnisyyden tieteestä.

Jukka Aakula kirjoitti...

"Tiede tekee kokeita koeputkissa, tutkijan pään sisällä ja pienillä koeryhmillä.

Uskonto tekee evolutiivisiä kokeita kansoilla ja miljardeilla ihmisillä, sekä osallistuu evolutiiviseen kehitykseen ja kilpailuun yhteiskuntien ja ihmiselämän kaikilla tasoilla."

Niinpä.

Mutta eivät näkökulmat ole toistensa poissulkevia. Nykyaikaisessa uskontotieteessä on se hyvä puoli että kun luet vaikkapa DS Wilsonin tai Scott Atranin kirjan uskonnosta, jäät epätietoiseksi siitä mikä on heidän oma mielipiteensä Jumalan olemassaolosta.

Molemmat herrat kirjoittavat uskonnosta ei pelkästään neutraalisti vaan luonnonkuvaajan ihastuksella.

Hiukan lopulta yllättyykin kun DS Wilson ilmoittaa muussa yhteydessä ykskantaan sitten olevansa ateisti ... ja jatkaa sitten taas ateismin kriittistä analyysia. (Kts. Wilsonin blogi oikealla.)

(No ei Kristuskaan kaipaa luokseen hyviä uskovaisia ihmisiä vaan pikemmin nöyriä ihmisiä.)

IDA kirjoitti...

Moderni nationalismin selityshän lähtee siitä, että kyseessä ei ole etninen identiteetti - tai sitä ei käsitellä lainkaan - vaan tavallaan talouden ja yhteiskunnan tehokkuuden aiheuttama välttämättömyys. Selitys on aika kompakti siinä muodossa missä Gellner sen esittää.

Toisaalta taustalla aivan varmasti tietenkin on muutakin.

Kumitonttu kirjoitti...

Erinomainen kirjoitus. Etenee mukavasti, rauhallisesti, loogisesti ja selkeästi. Ihailtavaa pohdiskelua!

Jukka Aakula kirjoitti...

IDA,

Tarkoitathan nyt kuitenkin nationalismin perustelua. Miksi-kysymystä. Minä puhun vain siitä miksi ihmiset muodostavat etnisiä ryhmiä.

Tässä on kuitenkin se linkki että nationalismi ei ole mahdollista ellei ole etnisiä eroja ?

Jos kaikki ihmiset puhuisivat samaa kieltä jne. mitä kansallisvaltiossa olisi mieltä ?

Jukka Aakula kirjoitti...

Kumitontulle kiitos kiittämisestä !

IDA kirjoitti...

"Tarkoitathan nyt kuitenkin nationalismin perustelua. Miksi-kysymystä. Minä puhun vain siitä miksi ihmiset muodostavat etnisiä ryhmiä."

Joo, lähinnä sitä, että on monia selityksiä. Tuo moderni selitys ei välttämättä ole mikään oikea ja täydellinen tietenkään. Siinä on vain sellainen näkökulma.

Tavallaan se liittyy tuohon Genocidewatchin selitykseen. Vaikka kansankuntien muodostuminen on selityksen mukaan ollut tavallaan ulkopuolisten olosuhteiden aiheuttama välttämättömyys, niin niiden muodostuminen on vähentänyt erilaisia ristiriitoja kansankuntien sisällä.

"Tässä on kuitenkin se linkki että nationalismi ei ole mahdollista ellei ole etnisiä eroja ? "

Totta. On vaikea kuvitella mitä pohjaa sille muuten olisi. Tuo moderni selitys on enemmän ehkä sen selittämistä miksi kansakunnat muodostavat valtioita ja miten sen kautta muodostuu heimoidentiteetistä erillinen kansallinen identiteetti, joka kuitenkin pohjaa vanhaan ( tai vanhoihin ) heimoidentiteettiin.

Jukka Aakula kirjoitti...

"Tuo moderni selitys on enemmän ehkä sen selittämistä miksi kansakunnat muodostavat valtioita ja miten sen kautta muodostuu heimoidentiteetistä erillinen kansallinen identiteetti, joka kuitenkin pohjaa vanhaan ( tai vanhoihin ) heimoidentiteettiin."

Juuri noin.

Tässä postauksessa siis taas oli tarkoitus miettiä sitä miksi heimoidentiteettejä - tai yleisemmin etnisiä identiteettejä - on ja miksi ne varsinkin säilyvät. Esimerkkinä miksi on olemassa monia kieliä ja miksi kielten moninaisuus säilyy.

Naivi selitys on että kun ihmiset ovat eläneet maantieteellisesti eristyksissä, kielet ovat eriytyneet ja siksi puhumme eri kieltä.

Sitten sellaiset ilmiöt kuin kroaatin ja bosnjakin kielen nopea eriytyminen samasta kantakielestä selitetään jonkinlaisena anomaliana: "ihmiset ovat niin hulluja että omaa identiteettiään pönkittääkseen alkavat tehdä yhdestä kielestä kahta".

Naivi selitys ei selitä myöskään sitä, miksi vuonna 1939 90% Puolan juutalaisista ei osannut puolaa - ja lisäksi he olivat sitä mieltä että heidän ei tulekaan opetella puolaa. Vain se 10% joka JOUTUI olemaan tekemisissä ei-juutalaisten kanssa JOUTUI oppimaan puolaa. Tämä ryhmä oli eniten alttiina riskille joutua tartunnan (saastumisen) kohteeksi.

Se että Puolan juutalaisten tapaiset yhteisöt leimataan vain "tunkkaisiksi endogaamisiksi yhteisöiksi" ei selitä niitten syntyä eikä olemassaoloa vaan pelkästään demonisoi ne.

Todellisuus on siis monimutkaisempi. Naivi selitys on vain yksi osaselitys.