Kirjoitin eilen:
Kun tietty poliittinen liike saavuttaa tiedotusmonopolin, kriittiset äänet vaikenevat ja poliittinen liike alkaa menettää realiteettien tajun. Liikkeen sisältä alkaa näyttää siltä että voitto on vain viimeistä silausta vaille valmis.
Olen koko ajan ollut tietoinen siitä, että sama riski on olemassa mm. vapaaseen maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvilla. Jos saavutamme tietyn väestönosan osalta jonkinlaisen ajatusmonopolin, se on paha asia. Itsekriittisyys menee.
Siksi on pelkästään hyvä että "Kukka" on alkanut kritisoida kansallismielisyyttä Kansanhajanaisuus-blogillaan. Blogi on selvästi jonkinlainen minun blogini negaatio. Harmittelen vain ettei Kukka ole laittanut linkkiä tänne että olisin voinut tutustua kritiikkiin aiemmin. Kiitos Valkealle linkin laittamisesta.
Lukekaapa erityisesti kritiikki väestönlaatu-ajatustani kohtaan. Aika ilkeä - en oikein tunnista itseäni elitistiksi enkä idiootiksi. Mutta ottakaapa itse kantaa. Kommentit tosin ovat suljetut itse Kansanhajanaisuus-blogille.
Kritiikkiä on toki tullut aiemminkin mm. Ruukinmatruunalta - Ruukinmatruunan kritiikki on ollut minusta huomattavasti sivistyneempää, älyllisempää ja terävämpää kuin Kukan. Mutta kirpeä mustavalkoinenkin kritiikki voi joskus olla paikallaan.
Yksi selkeä asiavirhe Kukan kritiikissä on - en ole puhunut rotupuhtauden puolesta eikä tuossa väestönlaatu-jutussakaan puhuta rotupuhtaudesta.
Toinen virhe on se, etten olisi tietoinen venäläisen nationalismin tilanteesta. En väitä sitä läpikotaisin ymmärtäväni mutta olen käsitellyt aihetta monta kertaa. Suhtaudun Putinin hallintoon kriittisesti mutta osin myös ymmärtäen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Harvinaisen surkealta ja tietämättömältä, mutta toisaalta kummallisen ahkeralta tuo Kansanhajanaisuus ja sen rinnakkaisblogi vaikuttavat.
En tiedä onko maahanmuuttokriittisyydessä varsinaisiin aatteisiin liittyvää riskiä suuren kannatuspohjan tuottamasta sokeutumisesta, mutta nationalismissa tietenkin on.
Nationalismi rinnastuu feminismiin siinä, että nationalismiin liittyvä isänmaallisuus on hyvin vahva tunne, jota varmasti ilkeämielisesti pystyisi manipuloimaan, jos se saavuttaa suuren aatteellisen merkityksen ja kannatuspohjan.
Toisaalta nationalismiin olennaisesti liittyvä demokratia toimii virheiden korjaajana, koska kansakunta ei kuitenkaan ole täysin yhtenäinen, kuin korkeintaan vakavissa kriisitilanteissa, jotka uhkaavat sen olemassaoloa. Tavallaanhan nationalismi vastustaa ainoastaan politiikkaa, joka uhkaa kansakunnan itsenäisyyttä. Kansakunnan sisäiset väännöt ovat eri asia. Pitää vain osata erottaa toisistaan isänmaallisuus, joka on jalo tunne, nationalismista, joka on tietoista politiikkaa lähinnä kansojen välillä. Sisäisten ristiriitojen esiintuonti ja konsensuksen rikkominen niiden suhteen ei ole epäisänmaallista läheskään aina, vaan monesti jopa päinvastoin.
Yksinkertaistaenhan nationalismi politiikkana ei ole muuta kuin demokratian korostamista kansojen sisällä ja itsemääräämisoikeuden korostamista kansojen välillä.
Perusidea kaikkien kansojen itsemääräämisoikeudesta toimisi lisäksi hyvänä kansainvälisenä periaatteena nostaessaan puuttumiskynnystä muiden kansojen asioihin. Tilanne, joissa kansakunnilla on itsehallinnot on huomattavasti parempi kuin tilanne, jossa niin ei olisi.
Tuosta periaatteesta johtuu myös jonkinlainen turva niille pienille kansakunnille, joiden mahdollisuus täydelliseen itsehallintoon on rajattu.
Joskus on vain valittava puoli ja itse ainakin olen nationalisti huolimatta mahdollisista tulevaisuuden vaaroista. Nykytilanteessa nationalismin uusi nousu vaikuttaisi selvästi parhaalta vaihtoehdolta.
Puolensa on todella valittava.
Mikään ei ole pelkästään puhtoista ja hyvää tässä maailmassa. Mutta kun olet puolesi valinnut, sinulla on tietyt sympatiat ja yrität parantaa asioita sisältä päin etkä ulkoa päin.
Toisaalta missään nimessä ei saa mennä semmoiseen moodiin että liike suljetaan ja mistään liikkeen sisällä olevasta ongelmasta ei puhuta avoimesti.
Tottakai jokaisessa liikkeessä on ristiriitojakin.
Ihan hyvä jos keskiviikkokokouksessa on käynyt "vakooja". Ei se mitään haittaa. Ja jos joku on eronnut niin kunnioitettakoon hänen mielipidettään.
En minä ainakaan lähde tämän Kukan kanssa kilpakirkumaan. Mutta toisaalta en kyllä halua esittää että olen hänen kritiikkinsä yläpuolella.
Tämä on minulta mukaeltua:
4. Viholliskäsite kirkkaaksi
”Varsinkin X:n keskustelupalstaa (nimi poistettu) lukiessa syntyy joskus sellainen kuva että taistelemme ensi sijassa sananvapauden ja valistuksen puolesta islamia vastaan. Tällainen ajattelu antaa lopulta hyvin väärän kuvan tilanteesta. Emme taistele ensi sijassa mitään abstraktia aatetta (islam) vastaan. Taistelemme muslimeja (ja monikultturisti-pettureita) vastaan. Tavallisia ihmisiä vastaan joitten jälkikasvu on aloittanut sodan meitä vastaan ja jotka haluavat tuhota koko elämäntapamme. Kyseessä on heimosota eikä pelkästään aatteiden välinen sota.”
”Afrikkalaiset tietysti eivät haasta meitä mihinkään taisteluun - he vain muuten tahtomattaan tekevät kaikesta mihin koskevat ruumiskasoja. Katsokaa tosiaan Johannesburgia.”
”Toisessa maailmansodassakaan emme taistelleet ensi sijassa kommunismia vaan ryssiä vastaan - oli lopulta aivan samantekevää miten ryssä ajatteli - oleellista oli että he tulivat rajan yli. Suomalaisilla ei silloin tehnyt vaikeaa tietää kuka on fyysinen vihollinen ja kuka petturi (Terijoen hallitus). Kommunismin aate oli sivujuonne siinä että ryssä taas kerran yritti tuhota elämäntapamme.”
Aika kovaa tekstiä kyllä. Saa kritisoida mutta minusta teksti on kuitenkin aika pitkälti totta.
En halveksi muslimeja, totean vain että valitettavasti on ajauduttu konfliktiin. Eikä konfliktia voi oikein välttää.
Kukka on kirjoitustaitoinen ja varmaan älykäskin, mutta en tunnista kyllä itseäni hänen kritiikistään. Ajatusvirhe Kukalla on mollata kansallismielisiä akateemisella alatyylillä. Myös kommenttien jättämisen esto on kyseenalainen valinta.
"Eikä konfliktia voi oikein välttää."
Tai sanotaan nyt pikemmin niin että konflikti on paljon helpompi välttää jos lyödään nyrkki pöytään ja sanotaan että "Jo Riittää".
Niin se molemminpuolinen kunnioituskin voi syntyä.
On se muuten kauheaa tuo kansallismielinen haaveajattelu. Rotu olisi puhdas kuin lumihanki kirkkaana myöhästalven päivänä jne. ;)
Eihän tuo blogi ole kritiikkiä, vaan parodiaa. En ihmettelisi, vaikka sen kirjoittaja olisi itse joku kämy.
Kukka valehtelee ja muuttaa tekstiä niin paljon ja on niin tietämätön, että en viitsi sen kummemmin vastata. Mutta mielipiteenmuodostus on monimutkainen ja -säikeinen prosessi. Kuinkahan moni nykyinen lukija tulee ajatelleeksi sitä, että yksi monista mielipiteenmuodostuksen syistä nykyisen kansallismielisyyden ja maahanmuuttokriittisyyden alkuaikoina oli se, että sananvapaus oli raivattava kovalla työllä. Silloin oli lähtökohtaisena konsensus ajatuksena oli se, että mitään edellisiin viittaavaa ei saa sanoa asiallisesti, tieteellisiin lähteisiin viitaten tai mitenkään muutenkaan. Muuten ad hominem ad infinitum. En tarkoita nykyistä ajoittaista ja keskimäärin leppoista ad hominemia, vaan jatkuvaa hysteeristä kirkumista. Siinä tilanteessa valitsin periaatteiltaan 60-70 lukulaisten strategiaa vastaavan strategian. Hipit harjoittivat julkisia seksiakteja, joukkoseksiä yms. Tarkoituksena (Silloin kun sitä oli) ei ollut useimmiten se, että olisi pyritty saamaan kaikki ihmiset harjoittamaan julkista tms. seksiä, vaan se, että keskimääräinen seksuaalisuus konsensus liikkuu vapaampaan suuntaan. Ihmiset kyllä usein suuttuivat ja ärtyivät seksiperformansseihin, mutta pidemmällä tähtäimellä he lievensivät suhtautumistaan esim. tv -elokuvissa esiintyvään seksiin, julkiseen mediakeskusteluun seksistä, seksilehtiin kaupoissa jne. Tavallaan kyseessä oli allergisten siedätyshoitoa vastaava prosessi. (Tätä ei tule ymmärtää kannanotoksi liberaalin seksin puolesta)
Siten jos minulle esim. aikoinaan ilmoitettiin, että rotupuhtaudesta tms. ei ainakaan saa puhua, jo seuraavalla hengenvedolla puhuin sen puolesta asiallisesti ja perustellen, mutta samalla mahdollisimman räikeästi. Reaktiona oli usein järisyttävä kohu ja pitkä, jopa 3-4 viikkoa jatkuva tulikivenkatkuinen väittely, joista nautin. Toisaalta ajatuksille piti välillä raivata elintilaa ja neuvotteluvaraa todellista kovemmilla kannanotoilla. Sama periaate kuin ammattiyhdistyksellä, joka vaatii 200 euron palkankorotusta, mutta tähtää todellisuudessa 100 euron palkankorotukseen.
Edellisistä tulee siis ymmärtää, että ne eivät suinkaan olleet tehokkaimpia strategioita kannatuksen hankkimiseksi kyseisille ajatuksille, mutta yleisen toleranssin ja sananvapauden hankkimiseksi kyllä.
Nyt pohjatyö on tehty, ja voin kannattaa täsmälleen sitä mitä haluan. Sananvapaus vaatii kuitenkin jatkuvaa ylläpitävää työtä ainakin nykyisessä ilmapiirissä.
Monta muutakin ajatusten kehittymiseen/muuttumiseen vaikuttavaa prosessia on toki aina käynnissä, niistä tärkeimpinä opiskelu / lukeminen ja pohdiskelu.
Olen jo melko pitkään kirjoittanut "salaisimmat" ajatukseni julkisesti, ja niin aion tehdä myös tulevaisuudessa. Kaikki mitättömimmät ja julkisimmat ajatukseni käärin salaisuuksiin, verhoan ne mysteereillä ja laitan arvoitukset vartioimaan niitä. :)
Kun sanoin että en ole sanonut rotupuhtaudesta mitään, sanoin vain etten ole sanonut siitä mitään.
Mutta sanotaan nyt niin että jos naispuolinen sukulaiseni menisi japanilaisen miehen kanssa naimisiin ei minulla olisi sitä mitään vastaan.
"Mutta sanotaan nyt niin että jos naispuolinen sukulaiseni menisi japanilaisen miehen kanssa naimisiin ei minulla olisi sitä mitään vastaan."
- Henkilökohtaisesti suosittelen normaalisti aina geneettisten klustereitten sisäistä endogamiaa, mutta maailma on vapaa, joten jokainen tekee niinkuin haluaa. Vakaumuksellisille arvoliberaaleille suosittelen lähtökohtaisesti eksogamiaa.
Lähetä kommentti