lauantaina, helmikuuta 09, 2008

Maailman muuttamisesta ja maailman tutkimisesta

Maalla on vieläkin ihmisiä, jotka reagoivat sanaan "susi" heti ilmoittamalla että heistä susien suojelu on helsinkiläisten touhua. He ovat kykenemättömiä keskustelemaan vaikkapa susien biologisista ominaisuuksista tai siitä miten upea susilauma on hoitaessaan yhdessä pentuja ilman että alkavat välittömästi puhumaan siitä, että susien suojelu on typerää ja miten joku heidän kylän koira oli joutunut suden uhriksi.

Monet skeptikot, liberaalit ja vapaa-ajattelijat suhtautuvat samalla tavalla uskontoon ja äärimmäiseen yhteisöllisyyteen. Kun alkaa esimerkiksi puhua hutteriittien tavoista, he välittömästi alkavat vouhottaa Jumalan olemassaolosta, uskonnon pahuudesta tms.

Ihmisen yhteisöllisyys - jopa siinä äärimmäisessä muodossa mitä hutteriitit edustavat - on ihmisen normaalia käyttäytymistä. Tieteellinen ymmärrys ihmisenä olemisesta ei voi kehittyä jos osa normaalista inhimillisestä toiminnasta on sellaista ettei siitä voida keskustella rauhallisesti ja neutraalisti.

Ihmisen käyttäytymisen yksilöllisyys-yhteisöllisyys-jatkumo on erittäin laaja. Jokaisella meistä on toki omat poliittiset ja ideologiset näkemyksensä uskonnosta, isänmaallisuudesta yms. mutta ne pitäisi kyetä JOSKUS laittamaan sivuun ja heittäytyä ihailemaan ja tutkimaan luontoa ja ihmiskuntaa sellaisena kuin se on - biologisena ja kulttuurisena ilmiönä.

En väitä etteikö itsellänikin olisi tiettyjä poliittisia ja ideologisia preferenssejä eikä siinä ole mitään pahaa. Uskon kuitenkin että kulttuurin tutkijana ja luonnon tutkijana ne preferenssit on välillä syytä laittaa sivuun. Ja ajatella että maailma on hyvä niin kuin se on.

Se että ihminen JOUTUU joskus ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin on pikemmin vaiva kuin ilo. Miten paljon miellyttävämpää olisi vain seurata sivusta ihmiskuntaa ja elää oma elämää.

Otanpa vielä toisen esimerkin. Ajatellaanpa että joku ihminen alkaa työpaikan kahvipöydässä puhua innostuneesti uudesta autostaan. Keskustelun saa tyssäämään hyvin nopeasti jos ilmoittaa että

"autot saastuttavat ja lisäävät ilmaston lämpenemistä - siksi autoilijat ovat pahoja".

Ei ole kyse siitä että henkilöautoilu ei olisi merkittävä ilmastonlämpenemisen aiheuttaja vaan siitä että kannattaisi hiukan relata.

6 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

Muilta osin samaa mieltä, mutta pieni tarkennus. Ovatko hutteriitit objektiivisesti äärimmäisiä (Äärimmäisyys -sana perinteisesti käsitettynä)? Pasifismissaan kyllä, mutta muuten ei. Heidän yhteisöllisyytensä sijoittuu Gaussin käyrän reunamille, mutta samalla tavalla voitaisiin kysyä ovatko Gaussin käyrän reunamilla sijaitsevat erittäin älykkäät ihmiset äärimmäisiä? Eivät ainakaan Gaussin käyrän sijoittumisensa takia. Lisäksi äärimmäisyys -sanan tulkitsemista vaikeuttaa usein ilmenevä enemmistön tulkinta maltilliseksi ja vähemmistön tulkinta äärimmäiseksi, ellei kyseessä ole maahanmuuttajavähemmistö, jolloin "virallinen" tulkinta tehdään päinvastoin. Eikä siinä nähdä mitään ristiriitaa.

Nykyinen länsimainen individualismi, hedonismi, "suvaitsevaisuus", toiseuden "ymmärtäminen", omien etnisten yhteisöjen vihaaminen jne. ovat objektiivisesti tarkasteltuina äärimmäisiä, riippumatta siitä kuinka suuri osa populaatioista niitä noudattaa.

Hutteriitit välittävät ja huolehtivat toisistaan kuin lähisukulaisista, pitävät tiiviisti yhtä, auttavat toisiaan, työskentelevät ahkerasti yhteisten päämäärien eteen, viettävät paljon aikaa yhdessä sekä työssä että vapaa-ajalla jne. Millään inhimillisillä mittareilla sitä ei voi pitää äärimmäisenä. Sopiva sana kuvaamaan sellaista inhimillisyyttä on ideaalinen.

Jukka kirjoitti...

En tarkoittanut sanalla äärimmäinen mitään muuta kuin juuri Gaussin käyrän reunamilla olemista.

Sympatiani ovat hutteriittien puolella nyky-individualismia vastaan.

En kuitenkaan ole muodostanut vahvaa mielipidettä, mikä on realistisesti saavutettavissa oleva yhteisöllisyyden taso ?

Milloin yhteisöllisyys menee niin pitkälle että yhteiskunnan luovuus ja/tai elinvoima alkaa laskea ? Vai onko riskiä todella väistämättä edes olemassa ? Kun ajattelee esimerkiksi Kalvinin ajan Geneveä tai puritaanien Massachusetsin siirtokuntaa, jotka olivat äärimmäisen yhteisöllisiä ja ankariakin, ne olivat kyllä myös henkisesti ja taloudellisesti hyvin vahvoja sen ajan mittapuulla.

Mm. puritaanit perustivat Harvardin yliopiston. Molemmat olivat taloudellisesti kukoistavia valtioita tai autonomisia yhteiskuntia.

Jukka kirjoitti...

Masschusettsin siirtokunnasta sanottua. (Katso wikipedia http://en.wikipedia.org/wiki/Massachusetts_Bay_Colony):

It is worthy of note that these men did not see any tension between the kind of theocracy they advocated and the type of democracy that was taking shape; to the contrary, they even held that the one required the other.

For example: "All magistrates are to be chosen. Deut. 1:13, 17, 15. First, by the free [people]. Secondly, out of the free [people]."[10].

Indeed, the first person to be executed in the colony was Margaret Jones, a female physician accused of being a "witch".[11] A delusional Dorothy Talbye was hanged in 1638 for murdering her daughter, as at the time Massachusetts's common law made no distinction between insanity (or mental illness) and criminal behavior.[12] John Winthrop wanted the puritan colony to be a "city upon a hill" or an example of their faith for other colonies to follow.

Jukka kirjoitti...

Reformoidusta Genevestä on tekstiä tässä.

Valkea kirjoitti...

"Milloin yhteisöllisyys menee niin pitkälle että yhteiskunnan luovuus ja/tai elinvoima alkaa laskea ? Vai onko riskiä todella väistämättä edes olemassa ? Kun ajattelee esimerkiksi Kalvinin ajan Geneveä tai puritaanien Massachusetsin siirtokuntaa, jotka olivat äärimmäisen yhteisöllisiä ja ankariakin, ne olivat kyllä myös henkisesti ja taloudellisesti hyvin vahvoja sen ajan mittapuulla.

Mm. puritaanit perustivat Harvardin yliopiston. Molemmat olivat taloudellisesti kukoistavia valtioita tai autonomisia yhteiskuntia."

- Yhteisön voi muotoilla haluamakseen, joten luovuutta ja elinvoimaa (Mitä tällä sitten tarkalleen ottaen tarkoitetaankin) voidaan tietoisesti painottaa / niihin voidaan keskittyä, jolloin ne tulevat huomioonotetuiksi. Henkilökohtaisesti mm. luovuus ja opiskelu olisivat painottamiani asioita yhteisössä.

Joissain yhteisöissä on se ongelma, että ne ovat syntyneet lähes sattuman kaupalla tai perustuen osittain / kokonaan johonkin hurmokselliseen väärinkäsitykseen. Niin ei tarvitse olla.

Valkea kirjoitti...

Lisäys vielä: Henkilökohtaisesti painottaisin hiukan hutteriitteja enemmän myös yksilöllisyyttä, sekä tekisin muitakin asioita jonkin verran eri tavalla.

Heiltä on kuitenkin tavallista enemmän opittavaa sen takia, että he ovat eurooppalaista alkuperää, ja siten taipumuksiltaan, ainakin alunperin, meitä muistuttavia.