Frank Salterin kirja On Genetic Interests: Family, Ethny and Humanity in an Age of Mass Migration esittää teorian jonka mukaan ihmisille on biologisesti edullista auttaa toisia oman kansansa jäseniä vaikkapa toisen kansan jäseniä vastaan, koska saman kansan jäsenillä on yhteinen geneettinen etu. Tai ainakin yhteinen geneettinen etu on olemassa, jos kansa on geneettisesti suht yhtenäinen.
Teorian ajatus on käsittääkseni se että etnisyys on eräänlainen laajennettu sukulaisuus. Eli koska Hamiltonin sukulaisvalinnan teorian mukaan on adaptiivista jos ihminen - tiettyjen ehtojen vallitessa - uhrautuu sukulaistensa puolesta, on myös adaptiivista uhrautua oman kansansa puolesta.
Minun käsittääkseni Frank Salterin teoria on virheellinen, jos sitä nyt edes voi kutsua teoriaksi tai hypoteesiksi ollenkaan.
Ihmiset tekevät toki usein yhteistyötä oman etnisen ryhmänsä jäsenten kanssa mm. siksi että tietyn etnisen ryhmän jäsenillä on usein yhteisiä arvoja, tapoja ja normeja, mikä edistää yhteistyön sujuvuutta.
Ihmisillä on lisäksi tietty biologinen sopeuma ottaa mallia samaa kieltä puhuvien, samoin käyttäytyvien ja samaa uskontoa tunnustavien ihmisten käyttäytymisestä.
Lisäksi ihminen on elänyt kymmeniä tuhansia vuosia ympäristössä, missä niitä jotka eivät ole noudattaneet oman kansansa sääntöjä ja normeja, on rankaistu. Ihmiselle on kehittynyt sopeuma välttää noita rangaistuksia ja siksi sisäistää oman kansansa normit ja oman kansansa etu omiksi normeikseen ja omiksi eduikseen.
Mutta jälkimmäinen teoria - Boydin ja Richersonin esittämä teoria altruistisesta rangaistuksesta, kulttuurisesta ryhmävalinnasta ja geeni-kulttuuri koevoluutiosta - on aivan erilainen selitys kuin se selitys se, jonka Salter on esittänyt.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
15 kommenttia:
Minusta tuntuu ihmisen kehityshistoriaa ajatellen vähän oudolta, että nykyään pidetään esim 'terveen itsetunnon' yhtenä kulmakivenä sitä, että pystyy tekemään itsenäisiä päätöksiä välittämättä muiden mielipiteistä. Suurin osa maailman ihmisistä on ainakin tähän vuosisataan asti ollut tuon määritelmän mukaan todella 'huonoitsetuntoisia'.
Erittäin hyvä pointti, tiedelin.
Jonkinlainen psykopaatti on nostettu mallikansalaiseksi.
Ainoa sosiaalinen tunne on narsismi eli ihailun kaipuu.
Hyvää itsetuntoa en ole tosin itse koskaan omannut. Olen aina pelännyt mitä minusta ajatellaan ja saanko jonkun rankaisun väärästä toiminnasta. Se ei ole kuitenkaan estänyt minua toimimasta niin että pelkoni ovat toteutuneet :)
"Ihmisillä on lisäksi tietty biologinen sopeuma ottaa mallia samaa kieltä puhuvien, samoin käyttäytyvien ja samaa uskontoa tunnustavien ihmisten käyttäytymisestä"
Mielenkiintoisia teorioita olet kehitellyt.
Mistä mahtaa sitten johtua, että samassa suvussakin voi olla sarjamurhaaja ja lähetyssaarnaaja?
Minä en ole kehitellyt tuota teoriaa. Minulla ei ole sen kehittelyssä osaa ei arpaa.
Se että mainitsemasi ilmiö tapahtuu liittyy käsittääkseni siihen että ihmisen kehitykseen vaikuttaa moni asia:
1. Biologia - millaiset perintötekijät ihmiselle sattuu olemaan. Temperamentti peiytyy. Älykkyys periytyy.
2. Ympäristö. Millaisia ihmiset hänet ympärillään ovat keskimäärin. Onko hänen ympäristössään joku korkean statuksen henkilö jota henkilö sitten matkii. Onko hänen ympäristössään vaikka joku vanhempi henkilö johon lapsi tuntee henkistä yhteyttä (samankaltaisuutta) ja matkii / oppii tältä siksi.
3. Sairaudet ja satunnainen "kohtalo".
Minusta tuntuu ihmisen kehityshistoriaa ajatellen vähän oudolta, että nykyään pidetään esim 'terveen itsetunnon' yhtenä kulmakivenä sitä, että pystyy tekemään itsenäisiä päätöksiä välittämättä muiden mielipiteistä.
Sehän on yksi terveen itsetunnon kulmakivistä. Jos Antti pitää haitarimusiikista, niin hän kuuntelee sitä, vaikka jotkut muut pitäisivätkin haitarimusiikkia ja sen kuuntelijoita "vitun pelleinä". Jos hän jättää kuuntelematta, niin silloin hänellä on heikko ja epäterve itsetunto.
Suurin osa maailman ihmisistä on ainakin tähän vuosisataan asti ollut tuon määritelmän mukaan todella 'huonoitsetuntoisia'.
Niin ja nykymittapuulla myös kuvottavia ja vastenmielisiä rasisteja, homofoobikkoja ja sovinisteja. Ajatelkaa, mitä esim. avoimen rasistiset ajatukset tekevät nykyään henkilön maineelle ja arvostukselle, vaikka hän olisi muuten kuinka nero. Näin ollen, koska suurin osa historiallisesta länsimaisesta sivilisaatiosta on valkoisten rasistien, homofoobikkojen ja sovinistien luomaa, sillä ei ole mitään arvoa.
Kukakohan olisi voinut perinteisissä yhteisöissä olla tuollainen nykymääritelmän 'terveen itsetuntoinen'.. Ehkä päällikkö, mutta käytännössä päällikönkin pitää olla kiinnostunut muiden hyvinvoinnista, jos haluaa pysyä vallassa.
Gnxp, David B ja Razib. Suomessa he vastaisivat punavihreitä. On turha antaa muutaman syötiksi laitetun kommentin "laajoista assimiloitumattomista massoista", "älykkyyden eroista" tms. ohjata harhaan. Heidän on pakko saada hiukan uskottavuutta, jotta keskeisin roska ja valheet (Kyllä, valheet, tai muussa tapauksessa he ovat idiot savanteja, kummin päin vain) menevät lävitse. Esitän kritiikkini myöhemmin, sikäli kuin kerkeän.
Kukakohan olisi voinut perinteisissä yhteisöissä olla tuollainen nykymääritelmän 'terveen itsetuntoinen'.. Ehkä päällikkö, mutta käytännössä päällikönkin pitää olla kiinnostunut muiden hyvinvoinnista, jos haluaa pysyä vallassa.
Miksi "perinteisistä yhteisöistä" löytyisi muka parempi malli itsetunnolle? Perinteiset yhteisöt eivät saaneet aikaan ainuttakaan siedettävää yhteiskuntaa. Ja kun puhutaan terveestä itsetunnosta ja välinpitämättömyydestä muiden mielipiteitä kohtaan, niin sillä ei tietenkään tarkoiteta esim. jonossa ohittamista, leffateatterissa metelöintiä, roskaamista, rötöstelyä, väkivaltaa tms.
Olisikohan se todella niin että nyky-ihmiset elävät ihan ratkaisevasti parempaa elämään kuin perinteisemmissä yhteiskunnissa elävät.
Mihin tuo väite perustuu ?
Osa 1, linkit
Tässä on aluksi muutama artikkeli lisätietoa eroista ja niiden merkityksestä:
http://www.amren.com/ar/2006/07/
Sama kuin edellä tieteellisesti, professori A.W.F Edwards:
http://www.goodrumj.com/Edwards.pdf
Kyse on paljon enemmästä kuin eroista single nucleotide position:eissa, erot suurempia kuin luultu:
http://www.scrippsnews.com/node/16957
Vertailun vuoksi ihmisen eroista simpansseihin:
http://www.newscientist.com/article/dn2833-humanchimp-dna-difference-trebled.html
Viitteeksi, eivät tietenkään korvaa alkuperäistä kirjaa:
http://majorityrights.com/index.php/weblog/egi
http://majorityrights.com/index.php/weblog/comments/http_majorityrightscom_indexphp_hollidays_first_post/
Toisessa osassa puhun lisäeroista ja vastaan David B:n väiteisiin.
'Miksi "perinteisistä yhteisöistä" löytyisi muka parempi malli itsetunnolle?'
Ajattelin lähinnä sitä, että jos ihminen on tähän asti kehittynyt oloissa, joissa lähes jokainen ihminen on ollut nykymääritelmän mukaan huonoitsetuntoinen, rasistinen, suvaitsematon, yms niin kuinka realistista on pitää 'oletusihmisenä' sellaista yksilöä jonka monet tärkeät käyttäytymis- ja suhtautumismallit ovat täysin vastakkaisia siihen astisiin nähden. Jos siihen asti ympäristö on suosinut tietynlaista käyttäytymismallia, niin todennäköisesti lähtökohtainen taipuvaisuus tuohon käyttäytymismalliin on lajissa laajalti olemassa. Vähän niinkuin ihmisen immuunipuolustus on historian aikana joutunut paljon kovemmalle koetukselle kuin nykyään ja koska se on yhä sopeutunut aiempaan, runsasbakteeriseen tilanteeseen, se voi kehittää allergioita, astmaa, yms joutuessaan tekemisiin steriilimmän ympäristön kanssa.
Länsimaalaiset käyttäytyvät joukkona biologisessa mielessä tyhmästi, kun päästävät voimakkaasti lisääntyviä toisten yhteisöjen edustajia alueilleen, samalla kun lisääntyvät itse vähän ja vieläpä nöyristelevät ja ihannoivat noita tulokkaita. Vähän niinkuin henkinen vastine allergioille.
'Miksi "perinteisistä yhteisöistä" löytyisi muka parempi malli itsetunnolle?'
Ajattelin lähinnä sitä, että jos ihminen on tähän asti kehittynyt oloissa, joissa lähes jokainen ihminen on ollut nykymääritelmän mukaan huonoitsetuntoinen, rasistinen, suvaitsematon, yms niin kuinka realistista on pitää 'oletusihmisenä' sellaista yksilöä jonka monet tärkeät käyttäytymis- ja suhtautumismallit ovat täysin vastakkaisia siihen astisiin nähden. Jos siihen asti ympäristö on suosinut tietynlaista käyttäytymismallia, niin todennäköisesti lähtökohtainen taipuvaisuus tuohon käyttäytymismalliin on lajissa laajalti olemassa. Vähän niinkuin ihmisen immuunipuolustus on historian aikana joutunut paljon kovemmalle koetukselle kuin nykyään ja koska se on yhä sopeutunut aiempaan, runsasbakteeriseen tilanteeseen, se voi kehittää allergioita, astmaa, yms joutuessaan tekemisiin steriilimmän ympäristön kanssa.
Länsimaalaiset käyttäytyvät joukkona biologisessa mielessä tyhmästi, kun päästävät voimakkaasti lisääntyviä toisten yhteisöjen edustajia alueilleen, samalla kun lisääntyvät itse vähän ja vieläpä nöyristelevät ja ihannoivat noita tulokkaita. Vähän niinkuin henkinen vastine allergioille.
Osa 2.
Ensin lisäeroja ihmisten välille:
Dna:n nukleotideissä olevat erot eivät ole ainoita eroja geeneissä ihmisryhmien välillä. Itseasiassa lopulliset geenit ovat vasta ne messinger Rna (mRna) ketjut, joista proteiinit valmistetaan. Geenien määräämä proteiinien muoto määrittää niiden funktion. Ihminen tuottaa yli 90 000 erilaista proteiiniä, mutta Dna:n geenejä on vain n. 25 000. Miten tämä on mahdollista? Koska Dna:n geenit
tuottavat keskimäärin yli kolme mRna geeniä / Dna geeni. Dna:n geenit ovat jakautuneet lyhyempiin exonijaksoihin ja pitkiin intronijaksoihin. Exonit ovat lähes aina ne osat, joista lopulliset mRna geenit muodostetaan. Small nuclear Rna
(snRna; U1, U2, U4, U5 ja U6 [U3 puuttuu]) katkoo Rna ketjuista pois intronit ja yhdistää exonit toisiinsa n. 150 proteiinin avustuksella, synnyttäen mRna ketjuja. Mitä kehittyneempi olio on sitä monimutkaisempaa tällainen geeniketjujen editointi on, ja sitä useammilla editointitavoilla tuotetaan lukuisampia lopullisia mRna geenejä. Ihmisen editointijärjestelmä on monimutkaisin luonnossa tavattavista. Editointijärjestelmät ovat seuraavat:
a) Normaalisti mukaan tuleva exoni jätetään pois välistä.
b) Exonin aloituskohta vaihtelee
c) Exonin lopetuskohta vaihtelee
d) Introni otetaan mukaan exonien joukkoon
e) Kaksi exonia ovat toisensa poissulkevia; jos toinen otetaan mukaan, toinen jätetään pois.
f) Koko geenin lukemiskohtaa siirretään siirretään 1-2 nukleotidin verran toiseen
suuntaan. Koska kolme nukleotidiä muodostaa codonin, joka koodaa
aminohapon, tällainen pienikin siirros saa aikaan radikaalin muutoksen. Tämä siitä huolimatta, että yhtä aminohappoa koodaa useampi codoni, ja siten kaikki
muutokset eivät aiheuta muutoksia aminohappoihin. Radikaaleimmat muutokset tapahtuvat silloin kuin vesipakoinen aminohappo korvautuu vesihakuisella amihapolla tai toisinpäin, koska tämä aiheuttaa suurimmat muutokset
aminohappoketjun taipumisessa ja siten muodossa. Vesipakoiset aminohapot taivuttavat aminohappoketjua sen sisusta kohti ja vesihakuiset aminohapot taas
ympäröivää nestettä kohti.
Ihmisellä yleisin editointitapa on a), mutta muitakin käytetään.
Editointitavoissa olevat erot lisäävät ihmisryhmien välillä olevia geenieroja.
Liäeroja ihmisryhmien välille synnyttää genomien (geeniryhmien ja koko geenistön) säätelyjärjestelmissä olevat erot.
Nämä lisäerot lisäävät matemaattisesti laskettavissa olevia etnis-geneettisiä intressejä. Single nucleotide positioneissa olevat erot toimivat yleisten erojen osoittajina, ja antavat suuntaa muille, vielä suuremmille yhteenlasketuille eroille, joita edellä käsittelin. Lisäksi eroja käsiteltiin osassa 1 olevassa artikkelissa luultua suuremmista eroista ihmisen geenistössä.
Ja sitten David B:n väitteisiin.
- David B valehtelee Frank Salterin kirjan etnis-geneettisten intressien olevan poliittista manifestiä. Kuitenkin Frank Salter ilmoittaa selkeästi, että geeneihin liittyvät osat ovat geenitutkijoiden tekemiä; mm. Henry Harpending, Vince Sarich
ja Rick Michod. Vaihtoehtoisen mallin esitti Alan Rogers. Kirja on siis kokonaisuutena poliittinen manifesti, ei geenikaavojen tieteellisyyden osalta. Poliittisuus ei vähennä kirjan tieteellistä arvoa muutenkaan, koska politiikan tutkija Frank Salter perustaa kirjansa sisällön vankkaan tieteelliseen politiikan tutkimukseen.
- Suuri osa David B:n väitteistä perustuu valheelle siitä, että etnis-geettiset intressit perustuvat jonkinlaisen geneettisen kemian "intresseihin". Tämä on valehtelua sen takia, että heti kirjan ensimmäisessä kappaleessa sekä kirjan muissa kohdissa Salter tekee selväksi, että kyseessä on samanlainen intressi, joka ilmenee äidin ja hänen lapsensa välillä, se vain on laajennettu vielä tärkeämmäksi omaa etnistä ryhmää koskevaksi intressiksi. Oma etninen ryhmä on suurin ja tärkein omien sukulaisgeenien ja siten omien sukulaisten ryhmä (laajennettu suku). Luonnollisesti David B:n kaltaisten individualisten
egalitarististen hedonistien ei voi odottaa välittävän omasta laajennetusta suvustaan. David B:lle omat halut ja tarpeet ovat tärkeintä. Arvoliberaalisuus on evolutiivisesti kaikin puolin heikko strategia, joten se karsiutuu aikanaan pois elämän kierrosta.
David B osoittaa itsekin epäsuorasti valehtelevansa viittaamalla yleisesti elämän
intresseihin (Ymmärtää, että kyse on muustakin kuin "geenikemiasta"), mutta
vähättelee sitäkin.
En vaadi arvoliberaaleja muuttamaan suhtautumistaan etnis-geneettisiin intresseihin, kuten David B pelkää. Kannustan heitä jatkamaan omalla linjallaan.
- David B puhuu oman etnisen ryhmän jäsenten määrän maksimoinnista. Omista
sukulaistaan / laajennetusta suvustaan välittäminen on paljon enemmän kuin pelkkää heidän määränsä maksimointia. Käsiteltäessä pelkkää määrää, määrän maksimoinnilla on kyllä merkitystä, mutta kyse myös määrän optimoinnista, riippuen siitä mikä kulloinkin on sopivaa.
- David B on huolissaan siitä, että ihmisiä (Lue: liberaaleja) käskettäisiin lisääntymään. Liberaalithan lisääntyvät reilusti alle ylläpitorajan, ja vähenevät
nopeasti. Kannustan heitä siihen. Gnxp:n liberaalit ovat tunnettuja vähäisestä lisääntymisestään, kuten nim. Razib on todennut.
- Annettakoon David B:lle sen verran tunnustusta, että hän myöntää ihmisillä olevan oikeuden noudattaa etnis-geneettisiä intressejään.
- David B heittää väsyneen rasismikortin, kuten odotettavissa on ja viittaa maahanmuuttoon. Ei siis mitään uutta. On sinänsä yhdentekevää millä periaatteella maahanmuuttoa vastustetaan ja sitä vastustetaan lukemattomista syistä. Etnis-geneettisiä intressejään noudattaville se on maahanmuuton vastustamisen perussyy, jonka päälle muut syyt rakentuvat. Mitä useampi valitsee Egin perussyyksi, sitä parempi.
- David B väittää Salterin politiikan olevan anti-eugeeninen, koska siinä hänen mukaansa pyritään "säilyttämään geneettiset frekvenssit" riippumatta niiden laadusta. Vaikka geenifrekvenssit osoittavat ryhmien rajat, kyse ei ole siitä, että niiden täytyisi säilyä ikuisesti juuri sellaisina, eikä se ole mutaatioiden ja evoluution takia mahdollistakaan. Tärkeää on se, että Egi:ä noudattavat ryhmät kehittyvät omista lähtökohdistaan omaan suuntaansa. Kun ryhmä/ryhmät säilyttävät erillisyytensä
endogamialla, ne ovat tulevaisuudessa vielä erilaisempia kuin nyt. Jokainen Egi ryhmä voi vapaasti päättää, noudattaako se eugeenista politiikkaa. Se on täysin mahdollista, eikä se ole millään tavalla ristiriidassa Egin kanssa. Sama pätee kaikkeen evolutiivisesti adaptiiviseen kehittymiseen.
- David B väittää, että Salter ei ota huomioon geenikombinaatioita, koska keskittyy geenifrekvensseihin. Kuten sanottua, Salterin Egin tarkoitus on vain osoittaa ryhmien erilliset etnis-geneettiset intressit. Tämä ottaa huomioon kaiken muun geeneihin liittyvän käsittelemättä muuta geeneihin liittyvää. Tätä voisi verrata etäisesti vaikkapa aitouden tunnistamiseen autossa. Audiin voidaan asentaa erillisiä aitouden takaavia merkintöjä ja sinettejä moottorin eri kohteisiin, voimansiirtoon, ohjaukseen, sisustukseen, koriin jne. Näiden merkintöjen tarkoituksena ei ole käsitellä, selittää ja tulkita jokaista Audissa olevaa osaa, vaan niiden tarkoituksena on osoittaa, että kaikki osat ovat aitoja Audin osia. Kun Audin osia käsitellään ja tutkitaan tarkemmin, kehitetään ja parannellaan ja otetaan huomioon päätöksenteossa Audin tehtailla, se ei ole ristiriidassa aitousmerkintöjen kanssa.
- Naurettavimpana yksityiskohtana David B kuvittelee, että Salterin teoriasta seuraa loogisesti perinnöllisten tautien säilyttäminen.
- David B väittää, että kun seksuaalinen lisääntyminen vähentää meioosin takia
perimän määrän jälkeläisissä puoleen, se on Salterin teorian vastaista. Päinvastoin, kun noudatetaan oman etnisen ryhmän sisäistä endogamiaa, puolison geenit ovat sukulaisgeenejä. Egin mukaan suurin intressi on aina oman etnisen ryhmän geenistön (sukulaisuuden) säilyttämisessä. Omat geenit puolittuvat jokaisessa jälkeläissukupolvessa, pilkkoutuen melko nopeasti vähäisiksi. Mutta oman etnisen ryhmän geenistö (geenien vaihteluvälit) ja sen kehittyminen omaan suuntaansa on ikuista.
- David B väittää, että riippumatta siitä kenen kanssa menee naimisiin, esim. englantilainen englantilaisen tai bantun kanssa, omien geenien määrä
jälkeläispolvissa säilyy samana, joten sillä ei ole väliä. Oman etnisen ryhmän sisäisissä avioliitoissa henkilön geenit sulautuvat kaltaistensa sukulaisgeenien joukkoon, joten tulevissa sukupolvissa ne saavat omien geenien kaltaisen ilmauksen fenotyypissä ja auttavat osaltaan oman laajennetun sukukokonaisuuden ja sen geenistön ylläpitämisessä. Vieraan etnisen ryhmän joukkoon sulautuessaan geenit taas katoavat vieraiden, ei -sukulaisten geenien joukkoon, eivätkä enää saa kaltaistaan ilmausta fenotyypissä. Ne geenit eivät enää koskaan auta omaa laajennettua sukukokonaisuutta.
Sukulaisuudessa on kaksi tasoa, subjektiivinen ja objektiivinen. Jos ne pistetään vastakkain, subjektiivinen voittaa aina. Käytännössä ne kuitenkin täydentävät toisiaan. Esim. äiti ei halua vaihtaa lastaan kehenkään muuhun, vaikka saisi vaihdossa älykkäämmän ja fyysisesti vahvemman lapsen. Samanlainen
suhtautuminen pätee myös laajennettuun sukuun. Objektiivisesti jokaisella
etnisellä ryhmällä on omat vahvat puolensa, joita ne pitävät tärkeinä ja joihin ne keskittyvät arvottaessaan itseään. Niitä ominaisuuksia, jotka ovat objektiivisesti huonompia, joko pidetään usein vähämerkityksellisinä tai omaa kykyä niissä liioitellaan.
Tämä on luonnollista ryhmäpsykologiaa.
Itse näen Egin arkipäivässäni seuraavalla tavalla; tarkasteltakoon kauempana asuvia sukulaisiani, joita tapaan harvemmin, jotta suljetaan pois jatkuvan sosiaalisen kanssakäymisen vaikutus.
Rakastan sukulaisiani. Kun he menestyvät ja voivat hyvin, tuntuu siltä kuin itse menestyisi ja voisi hyvin. Ajattelen heitä päivittäin ja kuuntelen hartaudella pienetkin sieltä kuuluvat uutiset. Kun menen sinne pitkän tauon jälkeen, tuntuu
kuin mitään taukoa tapaamisessamme ei olisi ollutkaan. Autan heitä mielelläni. Resurssien ja työenergian antaminen heille tuntuu siltä kuin antaisi niitä itselleen. Jos sukulaiseni joutuvat uhatuksi, olen valmis puolustamaan heitä hengelläni.
Lähisukulaiseni aloitti sotansa 16-vuotiaana. Erään sukulaisperheemme kotiin hyökkäsi raskaasti aseistettu partisaanijoukko. Aseettomia miehiä, naisia, lapsia
ja vanhuksia tulitettiin armotta pirtin ovelta ja sisään heitettiin useita käsikranaatteja. Osa kuoli, osa haavoittui vakavasti ja osa pääsi pakenemaan. Kun kuusitoistavuotias sukulaiseni kuuli kahdelta sotilaalta hyökkäyksestä hän vaati saada konepistoolin itselleen mennäkseen auttamaan sukulaisiamme. Sotilaat kehottivat häntä odottamaan vahvistuksia, koska kyseessä oli suurempi partisaanijoukko. He myös pohtivat osaisiko hän käyttää konepistoolia. Hän vastasi, "Kyllä minä olen tuollaisia aiemminkin käyttänyt.", viitaten kiväärien käyttämiseen. Hän otti konepistoolin ja lähti matkaan. Hänen päästyään perille
partisaanit olivat ehtineet jo lähteä, joten hän teki kaikkensa auttaakseen haavoittuneita ja eloonjääneitä.
Kaikki edellä mainittu tapahtuu luonnostaan, ilman käskyjä, pakkoja, rangaistuksia, yhteisiä erottavia markkereita, tapoja, initaatioriittejä tms.
Kaikki tämä selittyy sillä, että sukulaiseni ovat minun geenejäni, minun lihaa ja vertani, kuten vanhoina aikoina sanottiin. Minulle etnis-geneettiset intressit ovat tämän rakkauden laajentamista oman etnisen ryhmän tasolle.
Koska kyseessä on paljon laajempi ryhmä, tarvitaan jonkinlainen hierarkia säätelemään ryhmän toimintaa, mutta tärkein tekijä on omasta laajennetusta suvusta välittäminen, joka on kaiken perustana.
Koen yhteenkuuluvuutta niiden suomalaisten kanssa, jotka tuntevat samoin, sekä
tuntevat luontaista vastentahtoisuutta seka-avioliittoja kohtaan. Kyseessä on siis vähemmistö suomalaisista. Lopuille suomalaisille suon mahdollisuuden muuttaa
mieltään.
Pohjoisten metsästäjä-keräilijöiden jälkeläisinä suomalaisilla on keskimäärin taipumus universaaliin egalitarismiin ja idividualismiin. Lisäksi suomalaisilla on taipumus kaikenlaisten -smien, "korkeampien moraalisten lakien", "universaalien
ihmisoikeuksien" "relativistisen ymmärtämisen" jne. kehittämiseen ja kannattamiseen. Ne ovat lopulta vain sanoja paperilla, usein keskenään ristiriitaisia ja joko mahdottomia toteuttaa tai toteutettaessa käytännössä
haitallisia. He kannattavat yleensä kiihkeästi omaa mustettaan paperilla ja ovat aina valmiita pitämään omia sanojaan tärkeämpinä kuin todellisia ihmisiä, oman laajennetun sukunsa ihmisiä. He ovat myös helposti valmiita pitämään ei-suomalaisia tärkeämpinä kuin suomalaisia.
Minä olen siirtynyt pois sanojen kannattamisesta oman etnisen ryhmäni todellisten ihmisten kannattamiseen. Minulle he ovat tärkeämpiä kuin mitkään sanat paperilla.
Kannatan universaalia hyväntahtoista nationalismia, joten suon tämän saman muille etnisille ryhmille.
Pitääpä lukea nyt Valkean kommentti oikein tarkkaan ajatuksella läpi. Kiitos perusteellisesta kommentistasi !
Pieni lisäys, hiven kritiikkiä: Kirjassaan Salter huomioi endogaamisten yhteisöjen olemassaolon, mutta sivuuttaa ne liian lyhyesti ja kevyesti. Hänen tavoitteenaan on vaikuttaa vain kansallisvaltion tasolla, joka on virhe. Kansallisena Egi on aina liian laimennettua ja epämääräistä, ja/tai se ei ole kestävää/pysyvää. Jos sitä haluaisi tehostaa, se vaatisi ankaraa taipumuksiaan myöten vastentahtoisten ihmisten pakottamista. On paljon parempi alkaa rakentaa Egiä yhteisöjen tasolta. Ne koostuvat niistä, jotka aidosti haluavat noudattaa sitä. Niiden Egiä muutokset ympäröivässä yhteiskunnassa, politiikassa, rauhantilassa tms. eivät muuta. Mikään ei estä niitä osallistumasta kansalliseen politiikkaan. Yhteisöjen poliittinen vaikutus on suurempi kuin vastaavalla määrällä individualisteja. Yhteisöt ja kansallisvaltio eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.
Täytyy muistaa, että eurooppalaiset valtiotkin olivat pitkälti kansallisvaltioita, ja tässä ollaan. Ainoastaan endogaamisilla yhteisöillä on tuhansien vuosien historia osoittamassa kestävyyttä.
Lähetä kommentti