Afrikan taloudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien on aina väitetty olevan muiden - lähinnä valkoisten - vika. Ensin syynä oli kolonialismi, sitten apartheid, nyt kuulemma kehitysapu.
Uskon itse että tärkein talouden moottori ovat väestön kognitiiviset taidot. Perustan käsitykseni sekä Lynnin ja Vanhasen tutkimukseen että Maailmanpankin selvityksiin. En arvailuihin.
Maailmanpankin raportti, johon viittaan, on tässä.
Kognitiivisia taitoja voi Maailmanpankin mukaan mitata Pisa-testillä ja Vanhasen ja Lynnin mukaan äo-testeillä. Koska Pisa-tulokset ja äo-mittaukset mittaavat pitkälti samaa asiaa, sillä kumpaa mittaria käytetään ei ole juuri väliä.
Mankind Quaterly toteaa Maailmanpankin tutkimuksen pohjalta:
Modernization theories propose that third world developing nations will eventually undergo a transformational process where they will go from traditional agrarian societies to industrialized ones, eventually reaching the development levels of Western, first world nations. It remains to be explained why industrialization has worked for only a small handful of European and Pacific Rim countries and has failed for most other nations of the world in South Asia, the Pacific Islands, Latin America, and sub-Saharan Africa. The 2007 World Bank Report Education Quality and Economic Growth demonstrates that education quality and cognitive skills, measured by international standardized test scores, are stronger predictors for national economic growth than educational quantity, measured by years of schooling and enrollment rates.
... the intelligence quotient (IQ) is highly correlated with international standardized test scores and other indices that complement income levels as indicators of national well-being. As IQ is substantially heritable, blunt strategies directed at simple resource expansions or institutional changes are unlikely to be effective at reducing disparities in international cognitive skills. Imminent workable solutions geared towards reducing global economic inequalities continue to remain elusive. Implications from the consequences of global inequality are discussed in the context of 21st century human migration in the West and Northeast Asia.
Virheellisten, vaikkakin "edistyksellisten", selitysten viljely tulee usein kalliiksi. Esimerkkinä vaikkapa WHO:n itsensä myöntämät virheinvestoinnit AIDS:in vastaisessa työssä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti