Venäjä on vahva ja puoli-autoritäärinen maa

Venäjän muuttumista yhä autoritäärisempään suuntaan käsitellään Foreign Affairs-lehdessä ja sen venäläisessä sisarlehdessä Rossija v globalnoi politike. Jälkimmäisen lehden toimitusneuvostossa istuu mm. Martti Ahtisaari.

Referoin artikkeleita lyhyesti alla HS:n 30.9. julkaisemien artikkeleiden "Kuuma kolmiodraama, ei kylmä sota" ja "Diktatuurin markkinarvo" perusteella.

Ylipäätään lehtien kolme kommentaattoria toteavat, että se kuvitelma että markkinatalous edellyttää demokratiaa on osoittautumassa vääräksi. Venäjä ja Kiina ovat onnistuneet yhdistämään puoli-autoritäärisen järjestelmän ja markkinatalouden.

EU heikkenee koko ajan suhteessa Venäjään energiariippuvuutensa takia. USA pyrkii venäläisen politiikan tutkijan Sergei Karganovin mukaan estämään EU:ta lähentymästä liikaa Venäjää. Keinona on Karganovin mukaan yleinen lännen ja Venäjän sotilaallisen vastakkainasettelun lisääminen.

Karganov ennustaakin kasvavaa vastakkainasettelua lännen ja Venäjän välillä.

Venäjän ja Kiinan vahvuus on se, että autoritäärisessä maassa on helpompi saada koko eliitti (poliitikot, teollisuus, armeija) puhaltamaan samaan hiileen. Mikäli autoritäärinen markkinatalous onnistuu Venäjällä ja Kiinassa, se voi saada seuraajia myös pienistä maista.

Israelilainen tutkija Azar Gat toteaa:

"Kylmä sota sai meidät ehkä unohtamaan että pitkäaikaisempi aatteellinen konflikti ... ei ole ollut taistelu kapitalismin ja kommunismin vaan taistelu liberalismin ja autoritäärisyyden välillä."

Amerikkalainen tutkija Robert Kagan toteaa:

"Autokratian perinteellä on pitkä ja kunnianarvoisa menneisyys, eikä ole lainkaan niin selvää kuin luultiin, ettei sillä olisi tulevaisuutta."

Referoimani artikkelit osoittavat että puoli-autoritäärinen järjestelmä todennäköisesti vahvistuu Venäjällä jatkossakin. Suomi tullee siis kohtaamaan uudelleen hieman NL:n tavalla johdetun, mutta taloudellisesti paljon vahvemman, naapurivaltion. On mielenkiintoista seurata miten tämä tulee vaikuttamaan Suomen politiikkaan ja Suomen suhteeseen EU:hun.

Uskon, että eliitin konsensus-henki tulee vahvistumaan. Mutta tuleeko eliitin konsensus olemaan kansankokonaisuutta hyödyttävää vai ei on auki. Eliitti on EU:n myötä erkaantunut kansankokonaisuudesta jo hyvin kauas. Mutta tuleeko vahvistuvan autoritäärisen Venäjän vaikutus kasvattamaan vai vähentämään tuota erkaantumista ?

Vai tuleeko Suomi ajautumaan Kekkosen ajan kaltaiseen "valistuneeseen itsevaltaisuuteen" ja Korpilammen henkeen, mikä merkitsi todennäköisesti vähäisempää erkaantumista kansankokonaisuuden edusta kuin nyky-politiikka.

Pelkään myös, että eliitin konsensus tulee edelleen rajoittamaan sananvapautta Suomessa. Mielestäni sananvapaus on jo nyt kaventunut enemmän kuin esimerkiksi Kekkosen aikana.