lauantaina, syyskuuta 10, 2011

HS: Baltian etninen jakautuneisuus estää hyvinvointiajattelun

HS analysoi tänään Baltiaa pääkirjoituksessaan. Sen menestystä ja ongelmia.

...Kaikki Baltian maat ovat pohjoismaisesta näkökulmasta kovanpuoleisia markkinatalouksia. Sosiaalimenojen osuus bkt:sta on niissä EU:n pienimpiä.

Viime vuosien talouskriisi pudotti Baltian taloudet syvälle, mutta kaikki kolme nousivat alhosta nopeasti. Elpyminen saavutettiin jyrkillä menoleikkauksilla, jotka koskivat kipeästi suurta osaa väestöstä.

Virolaisselvityksessä tätä uhrivalmiutta selitetään paitsi ay-liikkeen ja muun kansalaisyhteiskunnan heikkoudella myös neuvostomenneisyydellä.

Kun oman kansan olemassaolo oli vielä äskettäin uhattuna, virolaisilla, latvialaisilla ja liettualaisilla on valtioihinsa tunneperäisempi suhde kuin länsieurooppalaisilla omiinsa. Talouskriisissä heräsi siksi eräänlainen kollektiivinen puolustustahto.

Sosiaaliturvan heikkous ja tuloerojen kasvu on selvityksen mukaan ehkä hyväksytty Baltiassa senkin vuoksi, että väestön etninen jakautuneisuus estää hyvinvointiajatteluun kuuluvan laajan solidaarisuuden syntymistä.

Aineellisen turvattomuuden tunne ei ole silti jäänyt seurauksitta. Se on yksi syy pieneen syntyvyyteen ja maastamuuttoon, jotka ovat vähentäneet Baltian maiden väkilukua noin puolellatoista miljoonalla uudelleen itsenäistymisen jälkeen. Menestystarinaan sisältyy sen vuoksi ristiriita. Vahva kansallistunto ei olekaan riittävästi suojellut kansan etua. Väen väheneminen varjostaa kolmen ennestäänkin pienen kansan tulevaisuutta, koska vaarassa on niiden kyky säilyttää kielensä ja kulttuurinsa.

Kun ruotsalainen hyvinvointiyhteiskunta luotiin taloustieteilijä Gunnar Myrdal totesi että ruotsalainen yhteiskunta on - tai siis oli silloin 30-luvulla - niin homogeeninen ja maassa vallitsi niin korkea työmoraali, että jos hyvinvointiyhteiskunta onnistuu jossain, se onnistuu Ruotsissa. HS on siis samoilla linjoilla kuin Kansankokonaisuus. Hyvinvointiyhteiskunta perustuu yhteiskunnan sisäiseen solidaarisuuteen kuten HS väittää. Se voidaan menettää montaa kautta. Etninen jakautumisen nopea kasvu on vain yksi vaihtoehto. Hyvinvointivaltion solidaarisuus menetetään ilmeisesti vääjäämättä ainakin hiljalleen, vaikka nopeaa putoamista (niin kuin Baltiassa neuvostojärjestelmän aikana) ei tapahtuisikaan. Solidaarisuus voi palata todennäköisesti vain jonkinlaisen syvän kriisin kautta. Tällaista kriisiä ei kannata toivoa - talvisota kyllä vahvisti solidaarisuutta mutta haitat olivat todennäköisesti hyötyjä suuremmat.

Ihmiset tarvitsevat turvaverkkoja, jotka perustuvat jonkinasteiseen solidaarisuuteen. Muuten käy niin kuin HS kuvaa Baltiassa tapahtuneen. Mutta turvaverkkojen syntyyn ei tarvita (välttämättä) mitään hyvivointiyhteiskuntaa - ei ainakaan heikkoa ja tehotonta hyvinvointiyhteiskuntaa.

19 kommenttia:

Vasarahammer kirjoitti...

Olen samaa mieltä, että etninen homogeenisuus on edellytys hyvinvointivaltiolle.

Toisaalta pidän hyvinvointivaltiota järjestelmänä, joka tuhoaa itse itsensä. Se tavallaan elää vanhojen sukupolvien korkean työmoraalin varassa. Hyvinvointivaltion tuloja tasaava ominaisuus rapauttaa työmoraalia hiljalleen samanaikaisesti, kun järjestelmän tarjoamat etuudet muuttuvat itsestäänselvyyksiksi.

Yhä useammat haluavat oman osansa julkisesta rahasta eikä kaikille voida sitä antaa. Uusia subjektiivisia oikeuksia keksitään, kunnes rahat eivät enää riitä ja on pakko leikata.

Kumitonttu kirjoitti...

Tämä on juuri se syy, miksi minun periaatteessa pitäisi kannattaa monikulttuurisuutta, koska se vaikuttaa olevan ainoa keino heikentää valtion otetta kansalaisista.

Viron on helppo noudattaa omaa talouspolitiikkaansa, koska sillä on typerä isoveli pohjoisessa, joka työllistää virolaiset vieläpä julkisin varoin.

Kari Rydman kirjoitti...

Mutta mistä tuli tuo vanhojen sukupolvien korkea työmoraali?

Valkea kirjoitti...

Olisiko sanassa "hyvinvointivaltio" tiettyä eliitin omahyväistä implisiittistä propagandaa?

Ongelma ei ole niinkään hyvinvointipalvelujen olemassaolo, vaan se että niille ei ole merkittävää vaihtoehtoa. Vaihtoehdon olemassaolo edellyttää kahta asiaa. Tietoja ja taitoja, joihin viittaan seuraavan artikkelin viimeisessä kappaleessa:

http://hiljaistapohdintaa.blogspot.com/2011/08/liberaali-kuplatalous-pahkinankuoressa.html

... Sekä erilaisia kansalaisten yhteistyön ja yhteistoiminnan muotoja.

Jos vastustaa hyvinvointivaltion tuottamia ongelmia, mutta ei kannata em. kahta tekijää, joutuu väistämättä kannattamaan nihilistisiä ja epäterveitä keinoja tilanteen korjaamiseksi, tai sitten vain katsomaan avuttomana ja passiivisena tilanteen huononemista.

Vasarahammer kirjoitti...

"Mutta mistä tuli tuo vanhojen sukupolvien korkea työmoraali?"

Kyllä se tuli ihan konkreettisesta nälkäkuoleman uhasta. Leipää ei tullut pöytään, jos työtä ei tehty.

"minun periaatteessa pitäisi kannattaa monikulttuurisuutta, koska se vaikuttaa olevan ainoa keino heikentää valtion otetta kansalaisista."

Oheisvahingot taitavat vain olla liian suuret. Samalla perusteella pitäisi kannattaa Turkin EU-jäsenyyttä, koska se suurella todennäköisyydellä johtaisi EU:n hajoamiseen.

Byrokratia kuuluu olennaisena osana hyvinvointivaltioon ja tulojen tasaukseen. Byrokratialla on taipumus tehdä itsensä tarpeelliseksi, vaikka sen alkuperäinen tehtävä olisi jo tullut täytetyksi.

Tiedemies kirjoitti...

Niin no, hyvinvointiyhteiskunta nykymuodossaan antaa sosiaalipummeille materiaalisen elintason, jonka eteen keskiluokan piti vielä 70-luvulla tehdä 40-tuntista työviikkoa.

On ilmeistä, että työmoraali ei säily tällaisissa oloissa.

LS kirjoitti...

Heritagen Index of Economic Freedomin mukaan Suomi on kapitalistisempi maa kuin Liettua tai Latvia.

Suomi (74.0/100)
Latvia (65.8/100)
Liettua (71.3/100)

Jukka kirjoitti...

Tätä kukaan ei kommentoinut: äen väheneminen varjostaa kolmen ennestäänkin pienen kansan tulevaisuutta, koska vaarassa on niiden kyky säilyttää kielensä ja kulttuurinsa.

Tiedemies kirjoitti...

Noissa vapausmittareissa verot painavat loppujen lopuksi ihmeen vähän. En osaa sanoa, missä määrin se on oikein ja missä määrin väärin. Noissa maissa on erilaisia lupavaatimuksia, säädöksiä, byrokraattista ohjausta jne. enemmän.

Suomi oli monien mielestä kapitalistisempi 70-luvulla, kun verot olivat alhaisemmat, mutta mittareiden mukaan ei, koska oli enemmän kaikenlaisia rajoituksia: Kauppoja ei saanut perustaa jos ei ollut lupia useammalta eri taholta, yrityksen perustamiseen vaadittiin lupa useammallakin toimialalla, pankkeja säädeltiin tiukemmin, esimerkiksi lainaa ei saanut myöntää yritystoimintaan ilman lupia jne.

LS kirjoitti...

@Tiedemies,

Noissa vapausmittareissa verot painavat loppujen lopuksi ihmeen vähän. En osaa sanoa, missä määrin se on oikein ja missä määrin väärin. Noissa maissa on erilaisia lupavaatimuksia, säädöksiä, byrokraattista ohjausta jne. enemmän.


Agree. Heritagen painotukset ovat kehnoja. Lisäksi Heritage on pro-IPR. Mutta se on silti suuntaa antava.

Toinen (suhteellisen) hyvä vertailu on Economic Freedom Of The World.

Suomi (7.55/10)
Latvia (7.08/10)
Liettua (7.34/10)

Huom. Heritagen vertailun tiedot ovat aina noin kaksi vuotta jäljessä ja Economic Freedom Of The Worldin tiedot kolme vuotta jäljessä.

Aakke / Miltton kirjoitti...

Millä tapaa etninen jakautuneisuus estää hyvinvointiajattelun?

Siksikö, että maa on jakautunut SISÄISESTI?

Jukka kirjoitti...

Mitä heterogeenisempi väestö on sitä epätodennäköisempää on, että väki kokee minkäänlaista solidaarisuutta toisiaan kohtaan eli sitä heikommin motivoituneita ihmiset ovat tulonsiirtoihin. Heterogeenisuuden ei tarvitse olla etnistä heterogeenisuutta. Etnisyys on esimerkki.

Sosiologi Putnam on osoittanut, että mitä heterogeenisempi lähiö, sitä vähemmän siellä on yhdistystoimintaa yms.

Taloustieteen nobelisti Elinor Ostrom on todennut että yhteisresurssin hoito onnistuu huonommin kun yhteiskunta on monikulttuurinen.

Tiedemies kirjoitti...

Tosiaan, Heriragen vapausmittareista osa on väärinpäin käännettyjä. Esimerkiksi "property rights" mittarissa on IPR plussana ja taitaa olla monia muitakin valtion väliintuloja, jotka "suojelevat" omaisuutta. "Monetary freedom" mittarissa hintavakaus on plussaa, mikä voi tarkoittaa joidenkin libertaarien näkökulmasta käänteistä vapautta. Esimerkiksi kultakannassa hintakehitys on epätasaista (deflaatio on yleistä ja inflaatio poikkeuksellista, seuraus yleensä suuresta kultalöydöstä tms.), mikä voisi painaa mittaria alaspäin.

Puhumattakaan siitä, että tuo oikeasti mittaisi kovin hyvin vapautta. Singapore on tuolla mittarilla maailmassa kakkosena, Hong Kong ykkösenä, kummassakin on ekstensiivistä lehdistösensuuria, internetsensuuria, maassa teloitetaan ihmisiä eniten suhteessa väkilukuun (esim. huumausainerikoksista), homous on rikos, samoin kaikki "luonnoton" seksi myös heteroiden kesken. Rasismista joutuu OIKEASTI vankilaan jne.

Maxim kirjoitti...

TM, saattaa olla Singaporen kohdalla, mutta ei Hong Kongin - maassa on poistettu kuolemantuomio de facto jo vuonna 1966, de jure 1993.

Lehdistö- tai internetsensuuria ei käsittääkseni ole sen enempää kuin Suomessa - kommunistipuolueen vastaisia mielenosoituksia ja feissareita on joka puolella "kaupungissa". Homous ei ole myöskään (enää) rikos.

Mutta joo, Singaporen kohdalla noin tosiaan on.

Aakke / Miltton kirjoitti...

@ Valkea

Minusta tuntuu, että jos suomalaisten pitäisi toimia ja kommunikoida VERTAISTASOLLA ilman mitään ammatillista (työpaikka) tai institutionaalista (harrastus- tai urheiluseura) viitekehystä, niin moni odottaisi, että valtiolta tai muulta vastaavalta taholta tulisi siihen "käsky".

Huomattavaa on myöskin se, että suomalaisten tunneäly on tutkitusti esim. australialaisia huonompi. Se entisestään vaikeuttaa keskinäistä "vapaaseen" vuorovaikutukseen perustuvaa interaktiota.

SUMMA SUMMARUM

Suurin osa suomalaisista on kuin suoraan taloustieteiden oppikirjasta olevia homo economicuksia.

LS kirjoitti...

@Tiedemies,

"Monetary freedom" mittarissa hintavakaus on plussaa, mikä voi tarkoittaa joidenkin libertaarien näkökulmasta käänteistä vapautta.

Niin kauan kun valtiolla on rahan monopoli, on mahdollisimman pieni inflaatio hyvä asia (mieluiten 0% tai deflaatio) - myös vapauden kannalta.

Tuo Heritagen Monetary freedomin laskukaava on ihan OK inflaation suhteen. Deflaatio kuitenkin näyttäisi laittavan negatiivisen luvun neliöjuureen. Tuosta tuskin on tarkoitus saada imaginäärilukua ulos. Tosin voi olla että deflaatio muutetaan nollaksi prosentiksi inflaatiota.

[Muuten, pelkkä pakotettu kultakanta ei olisi libertaari ratkaisu vaan kilpailevat valuutat (competing currencies) joista kulta olisi vain yksi.]

Puhumattakaan siitä, että tuo oikeasti mittaisi kovin hyvin vapautta.

Heritagessa ja Fraserissa mitataan siis taloudellisia vapauksia (talousliberalismi), ei yksilönvapauksia (arvoliberalismi).

Tiedemies kirjoitti...

Joo, siis puhuin Singaporesta; Hong kong on toinen juttu.

Hong Kong ei kuitenkaan ole ihan siinä määrin vapaa kuin vaikka Suomi, jos ajatellaan noita juttuja. Siellä on aika nihkeä suhtautuminen vaikka mielenosoituksiin.

Tosin, moni suomalainen "libertaari" on suunnilleen sitä mieltä, että mielenosoittajia pitäisi saada ampua, jos ne edustavat vasemmistoa tms.

LS kirjoitti...

@Jukka,

Lähetin eilen kommentin. Hukkasiko blogger sen? Lähetänkö sen uudestaan?

Jukka kirjoitti...

Sorry, LS, nyt pitäisi olla ok.