Bipolarisaatio ja sananvapaus

Kansanmurhan tai sisällisodan lähestymisen ensimerkkejä on, kun populaatio tietyssä maassa alkaa jakaantua selvästi kahteen ryhmään - meihin ja toisiin - ja kun toisiin aletaan liittää yhä enemmän ja enemmän negatiivisia attribuutteja. Tyyppipiesimerkki on Ruandan kansanmurha.

Suomi ei kuulu nykyään kansanmurhan tai sisällisodan riskiryhmään. Suomessa vallitsi kuitenkin voimakas bipolarisaatio 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Jako punaisiin ja valkoisiin. Eräs sukulaiseni väitti että 1930-luvulla hänen kotikylässään Kokemäellä jokaisesta kyläläisestä pystyi sanomaan onko tämä punainen vai valkoinen. Bipolarisaation torjumiseen tarttui erityisesti pitkäaikainen pääministeri Kyösti Kallio. Luokkajakoa pyrittiin murtamaan mm. maareformilla (Lex Kallio).

Kun bipolarisaatio syntyy, ryhmien arvomaailma saattaa kääntyä jopa päinvastaiseksi. Mikä Pohjois-Irlannin protestantille oli terrorismia oli tasavaltalaiselle vapaustaistelua. Tasavaltalaisten pääpuolue teki IRA:n brittiläisissä vankiloissa viruvista taistelijoista kansallissankareita. Iso-Britannian parlamenttivaaleissa Sinn Fein asetti ko. sankarit ehdokkaikseen, ja nämä valittiin Iso-Britannian parlamenttiin. Edustajat eivät voineet edustajapaikkaansa ottaa vastaan, mutta se ei ollut Sinn Feinin tarkoituskaan. Sinn Fein boikotoi Iso-Britannian parlamenttia.

Suomessa ristiriita maahanmuutto-kysymyksessä on johtanut tietynaseteiseen polarisoitumiseen. Mikä yhdelle on vihan lietsontaa on toiselle työtä Euroopan ja Suomen islamisoitumisen torjumiseksi.

Ainakin kolme perussuomalaista kansanedustajaehdokasta on haastettu oikeuteen "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan" tai on poliisitutkinnassa. Arvaan, että sama sisäryhmädynamiikka toimii pienemmässä mitassa kuin Pohjois-Irlannissa. Ehdokkaiden äänimäärä kasvaa huomattavasti koska he leimautuvat monen silmissä sankariksi.