keskiviikkona, elokuuta 18, 2010

Täydelliset markkinat ja markkina-aseman väärinkäyttö

Wikipedian mukaan Täydellinen kilpailu on teoreettinen taloustieteellinen malli, joka kuvaa markkinamuotoa, jossa yhdelläkään kuluttajalla tai tuottajalla ei ole sellaista markkinavoimaa, että ne pystyisivät vaikuttamaan hyödykkeen hintaan.

Koska täydellisen kilpailun markkinoilla hyödykkeen hinta on alin taloudellisesti kannattava hinta (eli hyödykkeen hinta vastaa täsmälleen sen tuotantokustannuksia) ja hyödykettä tuotetaan suurin mahdollinen määrä, perinteisen taloustieteellisen ajattelun mukaan täydellinen kilpailu johtaa tehokkaimpaan mahdolliseen taloudelliseen lopputulokseen. Valtavirtataloustiede siis pitää kilpailun täydellisyyttä yhteiskunnallisesti optimaalisena.


Taloustieteellisen teorian mukaan täydellisen kilpailun markkinat syntyvät, kun seuraavat ehdot toteutuvat:

1. Markkinoilla on paljon ostajia ja myyjiä: Yksittäiset markkinatoimijat ovat pieniä, joten yksittäisten ostajien tai myyjien teoilla ei ole merkittävää vaikutusta toisten ostajien tai myyjien tekoihin. Markkinalla toimivat myyjät eivät voi vaikuttaa hintaan: hinta on markkinamekanismin asettama.
2. Homogeenisuus: Hyödykkeet ovat täydellisiä substituutteja, eli kaikkien myyjien tarjoamat hyödykkeet ovat keskenään täsmälleen samanlaisia.
3. Täydellinen informaatio: Kaikki ostajat ja myyjät tietävät kaikkien myyjien asettamat hinnat.
4. Tasavertainen pääsy tuotantotekijöiden markkinoille: Kaikilla markkinoilla toimivilla yrityksillä on yhtäläinen mahdollisuus hankkia tuotantoteknologiaa ja tuotantotekijöitä.
5. Markkinoille on vapaa pääsy: Mikä tahansa yritys voi vapaasti tulla markkinalle ja poistua markkinalta.


Kenelläkään ei ole epäselvää, että kaikki täydellisen kilpailun oletukset eivät toteutuneet esimerkiksi PC-markkinoilla. Microsoftilla on katsottu olleen tietty monopoliasema . EU komissio määräsi vuonna 2004 Microsoftille 497 Euron sakot määräävän markkina-asemansa väärinkäytöstä.

Microsoftin markkina-asema on selvästi heikkenemässä - Linux on jo tullut jossain määrin miniläppäreihin, tabletteihin ja älypuhelimiin. Applen ja Googlen hankkeet ovat tekemässä tyhjäksi Microsoftin valta-aseman.

Uusia markkinaaseman väärinkäyttäjiä lienee jo jonossa.

Oma arvaukseni on Oracle Corporation. Oraclella on varsin dominoiva markkina-asema tietokantajärjestelmissä mm. mySQL:n oston jälkeen. Sunin ja BEA:n akvisitioiden jälkeen sillä on hyvin vahva asema myös Middleware-markkinoilla. Vaikuttaisi siltä, että sen hankintojen nimenomainen päämäärä olisi saada samantyyppinen dominoiva markkina-asema kuin mikä Microsoftilla oli aikoinaan.

Oracle on nyt hypännyt varsin aggressivisesti mukaan myös älypuhelin-markkinoille nostamalla oikeusjutun, jossa se väittää Googlen käyttävän luvatta Java-tekniikkaa ja sen patentteja Android-käyttöjärjestelmässä.

13 kommenttia:

Jimbo kirjoitti...

Horina täydellisestä kilpailusta on samaa paskaa kuin rationaalinen taloudellinen toimija tai että osakekurssit heijastavat hinnoissaan kaiken tiedon ja suunnilleen kaikki yliopistoissa opetettava valtavirtataloustiede.

Surkeinta sakkia ovat kuitenkin ennusteitaan laativat ja horisevat tyhjät puvut.

Arvokkain asia markkinoilla on ihmisten puhdas typeryys tai usko em. yliopistossa opetettaviin asioihin.

Typeryys=rahaa.

LS kirjoitti...

Ainoastaan (David) Friedmanilaiset Chicagon koulukunnan koulutuksen saaneet anarkistit väittävät markkinoita täydelliseksi. Kukaan itävaltalainen taloustieteilijä ei tee tällaista virhettä. Itävaltalaisessa taloustieteessä todistetaan suoraan, etteivät markkinat ole täydellisiä koska meillä on rahaa käytössä. Jos markkinat olisivat täydellisiä, raha olisi tarpeetonta koska osaisimme mennä oikeaan aikaan töihin ja käydä oikeaan aikaan kaupassa ostamassa oikean määrän oikeita tuotteita ja kaikki lopulta summautuisi plusmiinusnollaksi. Itävaltalaiset taloustieteilijät ainoastaan sanovat, ettei markkinoiden tuottamaa tilaa voi muokata paremmaksi valtiollisilla väliintuloilla ja täten valtion ei tulisi puuttua yhtään mihinkään (ja joidenkin mukaan sellaista ei tulisi ylipäätään edes olla olemassa).
- Lasse Pitkäniemi

Aakke kirjoitti...

"Horina täydellisestä kilpailusta on samaa paskaa kuin rationaalinen taloudellinen toimija tai että osakekurssit heijastavat hinnoissaan kaiken tiedon ja suunnilleen kaikki yliopistoissa opetettava valtavirtataloustiede."

-Täydellinen kilpailu on olotila, jossa monen muuttujan pitää loksahtaa kohdalleen samanaikaisesti. Käytännössä näin tapahtuu vain harvoin, joten se on käytännössä utopiaa.

-Rationaalisen toimijan teoria kyseenalaistetaan behavioristisessa taloustieteessä. Tai ainakin pelkkää omaa etuaan tavoittelevan yksilön teoria.

-Osakekurssit heijastavat hinnoissaan myös "idioottien" odotukset ja automaattisten kaupankäyntijärjestelmien algoritmit, jotka eivät ole "kaikkitietäviä".

"Surkeinta sakkia ovat kuitenkin ennusteitaan laativat ja horisevat tyhjät puvut."

Missä mielessä? Mitä tarkoitat?

"Arvokkain asia markkinoilla on ihmisten puhdas typeryys tai usko em. yliopistossa opetettaviin asioihin."

Tiede kehittyy. Eri tieteenaloilla on lukuisia esimerkkejä teorioista, jotka on myöhemmin todettu puutteellisiksi tai paikkaansapitämättömiksi. Emme ole jumalia. Tiede ja sen eri teoriat ovat "paras käytettävissä oleva tieto TÄLLÄ HETKELLÄ".

Tietty voitaisiin esittää väite, että esim. "friedmanismi" on enemmän (suur)yritysten etujen ajamista varten perustettu "uskonto" kuin tiedettä. Mutta kuten "Uncle Miltie" on jossain haastattelussa sanonut, ei hänkään tiedä miten maailma todella makaa.

"Typeryys=rahaa."

Sosiaalisen pääoman puute=rahaa. Ihmiset maksavat asioista, jotka saisivat halvemmalla tai jopa ilmaiseksi sosiaalisen verkostonsa kautta. Jos typeryys on yhtä kuin sosiaalisen pääoman kasvattamisen laiminlyönti, olet oikeassa.

***

Mitä tulee alkuperäiseen blogipostaukseen, niin esitän tällaisen hypoteesin:

Mitä korkeammaksi teknologian soveltamisaste kasvaa, sitä todennäköisemmin markkinoita hallitsee harvalukuisempi joukko myyjiä/toimittajia/kehittäjiä.

Tässä olisi kyse luonnollisesta monopolista, joka ei tällä kertaa perustu luonnonvararesurssin hallintaan, vaan rajoitettuun intellektuaaliseen kapasiteettiin. Vulgaaristi sanottuna siihen, että vain harvalukuinen joukko on niin fiksuja, että pystyy kehittämään tuotteen X.

Jukka kirjoitti...

En alkuperäisessä tekstissäni ottanut kanta siihen kuinka usein täydellistä markkina esiintyy.

Varmankaan ei esimerkiksi älypuhelinmarkkinoilla. Samsungin, LG:n, HTC:n kilpailu keskenään tuottaa hyvä Android-puhelin ehkä täyttää useimmat ehdoista mutta koko markkina ei.

Minua oikeastaan itseäni kiinnostaa enemmän se miten Microsoftin monopoliaseman tyyppiset markkinahäiriöt saataisiin estettyä. Microsoftin tapauksessa teknologiadisruptio mursi monopolin. Tuskin niinkään EU.

Vaikka en jaakkaan libertaarien vastustusta kilpailulainsäädäntöä kohtaan.

Jukka kirjoitti...

Aakke:

Täydellinen kilpailu on olotila, jossa monen muuttujan pitää loksahtaa kohdalleen samanaikaisesti. Käytännössä näin tapahtuu vain harvoin, joten se on käytännössä utopiaa.

Rationaalisen toimijan teoria kyseenalaistetaan behavioristisessa taloustieteessä. Tai ainakin pelkkää omaa etuaan tavoittelevan yksilön teoria.


Nimenomaan.

Käsittelin rationaalisen valinnan teoriaa kriitisesti tässä samassa hengessä kuin Aakke.

Elinor Ostrom toteaa, että joissain markkinatilanteessa se yksinkertaistettu malli toimii aivan hyvin jossa:

1. Aktorilla on kaikki informaatio.
2. Aktori on rationaalinen
ja
3. Aktori maksimoi vain omaa utiliteettiaan

Käsittäisin kuitenkin niin, että oletuksen 2 korvaaminen vähemmän tiukalla oletuksella ("bounded rationality") ei vielä muserra sitä teoriaa, että täydellinen markkina johtaa tehokkaaseen tukokseen. Rationaalisuusoletuksesta voidaan luopua ilman että monet peliteoriankin tulokset pysyvät (mm. Peyton Young on käsittelyt tätä).

Oletus 1:n keventäminen toki tekee markkinasta epätäydellisen, koska oletus 1 on sama kuin oletus 3 alkuperäisessä listassa.

Rationaalisen valinnan teoria (oletus 3) sen sijaan ennustaa täysin väärin, että kaikissa talkootilanteissa ja vapaamatkustajan ongelmissa yhteistyö romahtaa. Oletus 3 onkin ongelmallisin rationaalisen valinnan teorian oletuksista.

No tarkkaan ottaen näin ei ole, koska utiliteettifunktio voi periaatteessa olla mikä vain. Sen ei tarvitse edustaa aktorin omaa hyötyä vaan siinä voi olla mukana delta-termi, joka kuvaa aktorin other-regarding preferenssejä.

Other-regarding-preferenssien mukaan tuominen kuitenkin siirtää ongelmaa vain toiselle tasolle. Miten preferenssit ovat syntyneet ? Taloustiede ohittaa ongelman yleensä ja toteaa että preferenssit ovat eksogeenisiä.

Näin ei kuitenkaan ole, vaan aktori mm. sisäistää yhteisönsä normeja ja toisaalta yksilön preferenssit muuttuvat egoistisemmiksi olosuhteissa joissa yhteistyö on jo romahtanut.

Olemassaolevat instituutioit joita yritetään selittää vaikuttavat siis preferensseihin. Syntyy takaisinkytkentä. Uskon, että esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunta-instituutio ja sosialismi delegoidessaan huolenpidon valtiolle muokkaa preferenssejä egoistisempaan suuntaan.

Aakke kirjoitti...

Minua oikeastaan itseäni kiinnostaa enemmän se miten Microsoftin monopoliaseman tyyppiset markkinahäiriöt saataisiin estettyä. Microsoftin tapauksessa teknologiadisruptio mursi monopolin. Tuskin niinkään EU.

Jos nyt puhutaan Microsoftin (MS) B2C-puolesta, niin alkuaikoina MS sai varmasti suuren osan kassavirrastaan Windows-käyttöjärjestelmästä. Piratismin ja vaihtoehtoisten käyttisten yleistyttyä MS valitsi strategiakseen levittää Windowsia hinnalla millä hyvänsä - vaikka ilmaiseksi - kunhan PC:ssä on vain heidän alustansa. Painopiste siirtyi muihin Windows-alustalla julkaistaviin tuotteisiin (Office, Live Messenger), B2B-puolelle (Server, Dynamics, SharePoint) ja B2C-puolelle (Bing, Xbox).

Jos tarkoitat MS:n monopoliasemaa käyttöjärjestelmäpuolella, niin siinä on otettava huomioon softan ja raudan liitto. Sellainen PC-valmistaja, joka ei tarjoa käyttistä PC:n (tai älypuhelimen) kanssa, häviää todennäköisesti valmistajalle, joka tarjoaa. Tämä siksi, että enemmistö käyttäjistä on vähemmän tech savvy ja he haluavat koneen toimivan suoraan hyllystä.

Jotta käyttismonopoli saataisiin purettua, pitäisi tämä softan ja raudan liitto purkaa. PC:t (ja älypuhelimet) myytäisiin ilman käyttistä. Se antaisi sellaisille valmistajille tilaisuuden, joilla ei ole yhteyksiä PC-valmistajiin käyttiksensä levittämiseksi. Samalla käyttisten todelliset hinnat tulisivat esille, ne eivät olisi piilotettuna koneen hintaan.
Eri asia on, palvelisiko tämä kuluttajan etua.

Mitä tulee MS:n EU:lta saamiin sakkoihin, niin uskon, että jotkut (vasemmistolaiset) tahot EU:ssa katsoivat tilaisuuden koittaneen, ja verottivat rikasta MS:ää sakkojen muodossa. Ei siinä ollut oikeasti mitään tekemistä monopolista rankaisemisen kanssa.

Jukka kirjoitti...

Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että Microsoft on pelinsä menettänyt. Sen asema nakertuu nyt kovaa vauhtia käyttöjärjestelmäpuolella ja sitä kautta myös Officessa.

Tällaisia uutisia tulee enemmän ja enemmän.

Toisaalta vaikka ihminen/yritys käyttäisikin Windowsia ja olisi siitä valmis jotain maksamaan, ei hän/se välttämättä enää käytä Officea. Googlen docs ja muut pilvipalvelut korvaavat MS:n tuotteen.

MS:lläkin on oma pilvi tuotteensa - Azure - mutta se on vain yksi pilvituote muiden joukossa. Itse ottaisin Azuren mielellään käyttöön työpaikalla koska tunnen MS:n Visual Studiota.

MS on ok tavallinen firma muiden jhoukossa kun siltä on riisuttu / ollaan riisumassa monopoliasema pois.

Tiedemies kirjoitti...

Horina täydellisen kilpailun horinasta on itsessään täyttä sontaa, koska se perustuu erittäin vaaralliseen ja syvälliseen taloustieteen väärinymmärrykseen.

Taustaoletukset ovat taloustieteessä abstraktiota, joiden rajallisuus tunnustetaan yleisesti ja aina. Ainoa paikka, jossa niitä ei ymmärretä tai oteta huomioon, on yleensä media, jossa halutaan tarjota simppeli esitys kaikesta, ja tällä tavalla ihmisille syntyy käsitys siitä, että televisiossa haastateltavat ihmiset ovat juuri niin yksinkertaisia kuin media antaa ymmärtää.

Yliopistoissa opetettava valtavirtataloustiede esitetään oppikirjoissa aina aivan liiallisen kriittisen ja varoittelevan kuorrutuksen kanssa, niin pitkälle, että jos vihamielinen maallikko sitä lukee, tämä alkaa ajatella, että se on sontaa, koska kirjoittaja ei itsekään usko siihen.

Esimerkiksi muotisana "behavioristinen taloustiede" on syntynyt osin palvelemaan tekemänsä taloustieteen PR-puolta, osin joidenkin taloustieteilijöiden harmistuksesta taloustiede-termin mediakompromettoitumiseen.

Erilaiset jaot ekso- ja endogeenisiin ilmiöihin eivät myöskään johdu siitä, että taloustiede kokonaisuutena olisi "puutteellinen" tai että se olisi "paskaa" niiltä osin kuin eksogeenisyysolettamat tehdään "väärin". Koska taloustiede käsittelee äärimmäisen monimutkaisia verkottoituneita kokonaisuuksia, joissa syyt ja seuraukset sekoittuvat toisiinsa eri tasoilla, abstraktion valinta - johon kuuluu päätös siitä, mikä on eksogeenistä (otetaan annettuna) ja mikä endogeenistä (mallin tuottamaa ennustetta) - täytyy tehdä tarkoituksenmukaisesti.

Jos olet perustamassa verkkokauppaa, joka myy elektroniikkaa kuluttajille, oletus täydellisestä kilpailusta vähittäiskaupassa on hyödyllinen, eli voit olettaa, että katteet painuvat kyllä nopeasti, jos hintaerot repeävät, minkä voi ennustaa täydellisen kilpailun teoriasta. Sensijaan jos olit perustamassa puhelinoperaattoria Suomeen vuonna 1997, oletus oli tyhmä.

Jos olet laatimassa teoriaa siitä, miten kuulalaakerien hinta reagoi teräksen hintaan ja laakerien laatuun, on mielekästä olettaa että laakerien ostajat ovat rationaalisia toimijoita. Sensijaan jos olet laatimassa teoriaa eri automerkkien ja -mallien hinnoittelusta, rationaaliset toimijat ovat huono oletus.

Ja niin edelleen. Koko tieteenalan haukkuminen tai edes jonkun yksittäisen oletuksen tai abstraktion nimeäminen "paskaksi" on täysin järjetöntä. Ei ristipääruuvimeisselistä tee paskaa se, että jossakin tietyssä sovelluksessa käytetään vain talttapäisiä ruuveja. Siihen sovellukseen tarvitaan eri työkalu.

Aakke kirjoitti...

Uskon, että MS:n, peliteollisuuden ja komponenttivalmistajien välillä on liittosuhde. Windowsin tehovaatimukset raudalta ovat kasvaneet aina jokaisen version julkaisun yhteydessä. Lisäksi DirectX-rajapinta on saatavissa vain Windowsissa. Nämä kaikki lisäävät uusien, tehokkaampien komponenttien kysyntää.

Pystyn esim. käyttämään 2000-luvun alun PC-kokoonpanolla toimisto-ohjelmia ja nettiä sujuvasti VIELÄ TÄNÄKIN PÄIVÄNÄ! Alustana on kevyt linux-jakelu. Kone on kymmenen vuotta vanha. Silti se pystyy samaan perustoiminnallisuuteen kuin tehokkaammat, uusimmalla Windowsilla varustetut versiot.

Uskon, että MS koodaa Windowsin tarkoituksella käyttämään reilusti konetehoja. Kun sitten minikoneisiin tarvittiin käyttiksiä, ei niihin voinut tunkea Vistaa tai 7:ää. Windows CE oltaisiin voitu tunkea, mutta en tiedä tajusiko MS markkinoida sitä minikonevalmistajille. Microsoftilla ei siis ollut sillä hetkellä mitään mitä tarjota minikonevalmistajille. Linux-jakelut ja Android etabloituivat näille markkinoille.

Mutta Windowsilla on edelleen vahva asema PC-käyttiksissä.

Jukka kirjoitti...

Helposti halutaan nähdä kaikialla rintamalinjoja. Joko tai. Musta ja valkea.

Jukka kirjoitti...

Aakke,

Varmaankin MS:llä on vielä vahva asema - olen itse työssä yrityksessä joka tekee kaiken Windowsin päälle.

Mutta muistan esimerkiksi tilanteen Nokialla noin 6 vuotta sitten joloin Nokia pelkäsi nimenomaan Microsoftia pahimpana kilpailijanaan.

Se aika on tullut ja mennyt jolloin Windows Mobile oli relevantti uhka Nokialle, Samsungille tms.

Aakke kirjoitti...

Varmaankin MS:llä on vielä vahva asema - olen itse työssä yrityksessä joka tekee kaiken Windowsin päälle.

Päästäkseen täystehoisten PC-koneiden käyttismarkkinoille Googlen on tarjottava 3D-pelirajapinta ja taattava komponenttivalmistajille tehovaatimusten nostaminen uusien käyttöjärjestelmäversioiden myötä.

Se aika on tullut ja mennyt jolloin Windows Mobile oli relevantti uhka Nokialle, Samsungille tms.

En ymmärrä miten Windows Mobile on voinut olla uhka Nokialle. Nokialla on kuitenkin rauta hallussaan.

Jukka kirjoitti...

En minäkään välttämättä enää sitä ymmärrä miten se koettiin uhaksi, mutta ajatus meni jotenkin niin että "koska ihmisillä on PC:ssä windows ja office yms. niin pitää ne samat palvelut olla myös puhelimessa. Siksi MS panee Symbian polvilleen ja Nokiasta tulee pelkkä Windows puhelimien rautavalmisteja". Maailma muuttuu ja vanhoja ajatuskulkuja on vaikea tajuta.

Nykyään Nokia pelkää sitten ehkä Googlen Androidia hiukan samalla logiikalla. Mutta tällä kertaa uhkakuva toteutuu.