maanantaina, elokuuta 23, 2010

Suomen erikoisalaksi sulautettu tietotekniikka ?

Aakken kommentti siitä, miten suomalainen (insinööri)osaaminen ei ehkä ole parhaimmillaan älypuhelimien teossa tuli mieleen kun luin tämän Tekesin Kimmo Aholan jutun HS:stä: .

Tosin eipä tuotakaan mistään Tekesistä oikeastaan voi paljon ohjata. Keskitetyn teollisuuspolitiikan aika on ehkä hiukan ohi. Vai onko ?

10 kommenttia:

Aakke kirjoitti...

TEKES on ensisijaisesti "yritysverotuksen takaovi". Kun valtio ottaa verot etuoven kautta, antaa se siitä takaovella osan takaisin Tekes-rahana. Todellinen yritysverotus on siis veroprosenttia pienempi, jos mukaan lasketaan vielä SITRAt, Finnverat, ELY:t jne. "It's a kind of magic!" sanoisi taikuri. Tekesin suurimmat avustusten saajathan ovat pörssiyhtiöitä.

En nyt lähde sanomaan onko Tekes hyvä vai paha, maailma vain on sellainen niinkuin se on.

Mitä tulee ohjattuun teollisuuspolitiikkaan, niin onko olemassa yhtään esimerkkiä, jossa Neuvostoliiton ja sen alusmaiden ulkopuolella olisi onnistuttu jossain valtion johtamassa teknologiaprojektissa? Ainakin nämä epäonnistuivat:

-Peronin autoteollisuus Argentiinassa
-Brasilian tietokoneteollisuus

On totta, että elektroniikkateollisuus on kuihtumassa Suomessa. Auttaisiko satsaaminen Ubiikkiin sitten? En tiedä. Jospa annettaisiin Tekesin ubiikkiin kaavailemat avustusrahat takaisin teollisuudelle veronkevennysten muodossa? Auttaisiko se enemmän?

Jukka kirjoitti...

Joskus 80-luvulla valtio potkaisi käyntiin puhelinkeskusten rakentamisen Telefenno-valtionyhtiön muodossa.

Se sitten hiljalleen siirtyi Nokialle. Se oli käsittääkseni onnistunut toimi.

Luulen että muitakin esimerkkejä on.

Tiedemies kirjoitti...

Keskitetyn teollisuuspolitiikan aika on ohi, mutta toisaalta, TEKES voi - tai voisi jos ei olisi, kuten Aakke toteaa, lähinnä keino jakaa corporate-handoutteja - kyllä rahanjakoperiaatteillaan vaikuttaa siihen, minkälaisia asioita kehitetään ja tutkitaan.

En vertaisi sitä Neuvostoliittoon tai Peronin autotehtaisiin, koska TEKES antaa rahaa vain yksityisiin, tai yksityisen ja julkisen yhteisiin, projekteihin, ja niissä pitää olla aina jokin sellainen aspekti, että jotain teollisesti relevanttia syntyy, ja yritykset kuitenkin kantavat markkinariskiä merkittävästi. Tehotonta se rahanjako voi olla, tietenkin.

Esimerkkejä takuulla on tilanteista, joissa valtio tms. avittaa kantamalla osan riskistä ennen kuin yksityinen toimija uskaltautuu mukaan, ja joissa tämä kannattaa, mutta veikkaan, että jokaista Nokiaa kohden on maailmalla poltettu sen kumulatiivisen liikevoiton verran rahaa epäonnistuneisiin projekteihin. So. Suomi ja Nokia olivat onnekkaita, riski kannatti. Mutta siitä, että Pena Jyväskylästä voitti lotossa, ei seuraa, että suomalaiset rikastuvat lottoamalla.

Aakke kirjoitti...

Libertaarina sanoisin, että jos yritys ei kykene houkuttelemaan vapailta markkinoilta pääomaa, miksi valtion pitäisi sellaista antaa?
Tietty meneehän se sitten ainakin kulutukseen työntekijöiden palkkojen ja yrityksen tekemien hankintojen muodossa. Aina joku hyötyy rahasta.

Jos yksityinen sektori ei anna lainaa tai sijoita yritykseen, on se indikaatio heikoista tuotto-odotuksista.

Lisäksi jos TEKES:in tavoitteena on luoda työpaikkoja Suomeen, pitäisi sen sijoittaa työvoimaintensiivisiin aloihin ja yrityksiin, ei niinkään high tech -firmoihin.

Oma (rajoittunut) kokemukseni on se, että TEKES antaa avustuksen, sitten värkätään jotain helvetin teknistä, välillä juodaan kahvia ja viinaa, ja lopulta huomataan ettei tuote mene kaupaksi. Mut joo, avustus oli ihan kiva.

Entäpä tämä: Yritys X voi tahtomattaan joutua rahoittamaan yrityksen Y toimintaa verojen ja TEKES:in kautta. Näin vaikkapa puhelinoperaattorien kohdalla. Alkaisin itsekin värkätä kasaan jotain epämääräistä projektia, jos kilpailijani saisi TEKES-rahaa.

Minulta kuulee radikaaleja ehdotuksia, joten tässäpä tulee: ajaisin TEKES:in alas ja samalla rahalla sitten (yritys)veronkevennyksiä.

Jukka kirjoitti...

Olen joskus ollut mukana, jossain Tekes-projektissa. Vaikea sano onko niistä hyötyä vai ei.

Luulenpa että Nokian Tietoliikenteen menestys olisi ollut heikompi ilman Tekesin rahoitusta esimerkiksi (keskusmuistipohjaisten) tietokantojen tutkimiseen.

Mutta varmaan suurin osa projekteista ei tuota mitään konkreettista, mutta ehkä jotain kuitenkin.

Aakke kirjoitti...

Jos valtio haluaa auttaa, niin järkkäisivät jotkut perkeleen isot sijoittajamessut. Vaikkapa "Venture Capital Scandinavia 2011: Helsingin Messukeskuksessa". Paikalle tulisi sitten sijoittajia "shoppailemaan" ympäri maailmaa.

Sitten järkkäisivät firmoille VC:n hakukoulutusta, ettei esitelmöi ihan tönkkönä ja puhu paskaa enklantia. Silleen sitä alkufyrkkaa tulee.

Jos työllistäminen on päämäärä, niin käsittääkseni isoimmat pörssiyhtiöt ovat työllistäneet kokoonsa nähden erittäin heikosti, ainakin Suomessa.

Tiedemies kirjoitti...

Libertaarina sanoisin, että jos yritys ei kykene houkuttelemaan vapailta markkinoilta pääomaa, miksi valtion pitäisi sellaista antaa?

Kysymys on validi, mutta tämän testin TEKES kyllä läpäisisi periaatetasolla, jos se ei olisi handout-automaatti. Nimittäin, jos ajatellaan, että firma haluaisi kehittää teknologiaa X, josta olisi sille hyötyä vaikka 10 miljoonaa ceteris paribus. Johtuen kuitenkin alihankintaketjuista jne, splillover-vaikutukset saisivat aikaan sen, että etu valuisi pikku hiljaa myös kilpailijoille, ja koituisi lopulta vain kuluttajien iloksi, vaikkapa seuraavan viiden vuoden aikana teknologian käyttöönotosta.

Firman kannalta tämä voi pudottaa teknologian nykyarvon alle sen, mitä se on valmis siihen investoimaan; sanotaan, että hyöty onkin vain 2 miljoonaa, ja investointi maksaisi 3 miljoonaa.

Yleisen edun - siis kuluttajat, kilpailijat, jne - mukaista voisi kuitenkin olla, että teknologia kehitettäisiin: Se maksaisi investointivaiheessa 3 miljoonaa, ja tuottaisi 10 miljoonan hyödyn. Valtio saisi hyödystä esim. veroina 2 miljoonaa, ja firma 2, joten yhdessä Valtion ja firman kannattaa tehdä investointi.

Libertaarista näkökulmasta tämä synnyttäisi kilpailijoille kannusteen tehdä yhteistyötä ja investoida teknologiaan, josta kaikki hyötyvät. Näitä tapahtuukin tietysti koko ajan. Libertaari väittämä voisi olla, että näitä tapahtuisi enemmän, jos valtiot eivät puuttuisi asioihin. Tämäkin voi olla totta, mutta Valtio + TEKES voi olla yleisestiottaen kansalaisten kannalta parempi kuin pelkkä Valtio.

Aakke kirjoitti...

Ubiikki on päivän buzzword. Eilen oli cleantech. Huomenna on varmaan applied bioproducts. TEKES:in pitää tehdä näitä ulostuloja, muuten ihmiset luulee, ettei siellä tapahdu mitään.

En tosin ymmärrä miten Suomen (elektroniikka)teollisuus pelastetaan jääkaappien ja muiden kodinkoneiden hallintapaneeleiden kehittelyllä. Tästä ilmeisesti on ubiikissa kuitenkin kyse.

No, onhan se parempi että jotain ehdotellaan kuin että istutaan (TEKES:issä) sormia pyöritellen.

Itse kuitenkin uskon AIDON, subventoimattoman keksijä/yrittäjähengen ja venture capitalin kombinaatioon. Ja siihen, ettei valtio yritä torpata tätä kehitystä ylettömällä verotuksella.

Jos itse perustaisin high tech -firmaa nyt, suuntaisin Singaporeen tai jenkkeihin.

Tiedemies kirjoitti...

Itse kuitenkin uskon AIDON, subventoimattoman keksijä/yrittäjähengen ja venture capitalin kombinaatioon. Ja siihen, ettei valtio yritä torpata tätä kehitystä ylettömällä verotuksella.

Itsekin pidän sitä kyllä parempana, mutta jos kerran verotetaan, olisi mielekästä, että R&D:n tuottamaa lisäarvoa verotettaisiin kevyemmin kuin vakiintuneita tekniikoita, koska a) siitä on ulkoishyötyjä ja b) verottaminen vaikuttaa kannusteisiin. Näin on kuitenkin käytännössä mahdotonta tehdä, koska tällaista lisäarvoa on mahdotonta tunnistaa. TEKESin kaltainen subventio voi olla tehokkaampi kuin ilman sitä.

Sensijaan en pidä TEKESin politisoitumisesta, enkä siitä, että muotiaiheisiin teknologiaprojekteihin annetaan rahaa kauneuskilpailujen perusteella.

Aakke kirjoitti...

http://www-hotel1.it.helsinki.fi/yliopistolehti/?article=6184

"Turhaa tukea ja keksintötehtaita"

Samanlaista pohdintaa yliopistolehdessä kuin täälläkin.