sunnuntaina, tammikuuta 13, 2008

Yhteismaanongelma - hiukan yhteenvetoa

Olen puhunut aika paljon yhteismaan ongelmasta (mm. tässä ja tässä), koska ihmiskunnan oleellisimmat haasteet ovat yhteismaan ongelmia.

Yhteismaan ongelma syntyy tilanteessa jossa usea henkilö jakaa resurssin ja jossa hyöty resurssin käytöstä tulee kokonaan kulloisellekin käyttäjälle mutta haitta jakaantuu kaikkien kesken.

Klassinen yhteismaan ongelma syntyy esimerkiksi kun joukko ihmisiä jakaa yhteislaitumen tai yhteismetsän. Henkilön teko (esimerkiksi yhden puun kaato polttopuuksi) hyödyttää vain puun kaatajaa mutta haittaa kaikkia yhteismaan omistajia. Haittaa tietysti syntyy vain jos puitten määrä on rajoitettu suhteessa yhteismetsämän omistajien määrään.

Kenelläkään yhdellä henkilöllä ei ole insentiiviä vähentää omaa polttopuitten kaatamista. Resurssin ylikulutuksen estäminen vaatii yhteistyötä.

Maapallon resurssien ylikulutukseen liittyvät ongelmat ovat tyypillisiä yhteismaan ongelmia: ilmaston muutos, väestöräjähdys, saastuminen jne. Kuten Hardin totesi useimmiten näitten ongelmien ratkaisu helpottuu, kun globaali ongelma voidaan pilkkoa lokaaleiksi ongelmiksi.

Vesien saastuminen maailmassa voidaan osittain lokalisoida. Sen sijaan että yritettäisiin ratkaista vesien saastuminen yleisesti, ratkaistaan vaikkapa Vantaanjoen saastuminen. Ongelman ratkaisu on paljon helpompaa koska Vantaan joki sijaitsee yhden valtion alueella. Itämeren saastumisen ehkäiseminen vaatii jo yhteistyötä usemman maan kesken.

Yhteismaa-käsiteen keksijän ekologi Garrett Hardinin opetus on, että ongelmat on lokalisoitava jos se on mahdollista. Aina lokalisointi ei valitettavasti ole mahdollista - esimerkkinä ilmaston lämpeneminen.

Yksi tapa lokalisoida yhteismaan ongelma on yksitystää resurssi. Yhteismetsä voidaankin helposti jakaa ja yksityistää, mutta maapallon ilmaston yksityistäminen on ehkä mahdotonta.

Yhteismaan käsitettä on alettu vakavasti soveltaa sekä taloustieteessä että biologiassa. Suomalainen biologi Hanna Kokko mm. mallittaa sukupuolten välistä konfliktia yhteismaan ongelmana. Myös virusten toimintaa yhden isäntäeläimen sisällä on mallinnettu yhteismaan ongelmana. Isäntäeläin on viruksille yhteismaa. Jos sitä "ylilaiduntaa", isäntäyksilö kuolee ennen kuin virukset ovat ehtineet tarpeeksi lisääntyä ja levitä uusiin isäntiin.

Asiasta löytyy lisää mm. Garret Hardin Societyn sivustolta ja Stalinking the Wild Taboo sivustolta.

4 kommenttia:

Juha Kettunen kirjoitti...

Yhteismaan ongelmat katoaisivat kokonaan tai ainakin muuttaisivat luonnettaan, jos joka ikinen neliösentti maata olisi yksityisomistuksessa. Maanomistaja päättää, mitä resurssilla tehdään. Eikö tehdä mitään, käytetäänkö itse vai myydäänkö eteenpäin. Hardin kuulostaa anarkokapitalistilta! :-)

IDA kirjoitti...

"Yhteismaan ongelmat katoaisivat kokonaan tai ainakin muuttaisivat luonnettaan, jos joka ikinen neliösentti maata olisi yksityisomistuksessa."

Enpä tiedä. Pidemmällä aikavälillä sellainen vanhin poika perii kaiken on osoittautunut aika ongelmalliseksi vaurauden muodostumisen kannalta.

Omistus joka tapauksessa laajentuu sukupolvien myötä mikäli perintökaari on joku toinen.

Toimivien ja kestävien yritysten muodostuminen edellyttää myös tiukasta yksityisomistusajattelusta luopumista. Niistä tulee väistämättä omistajilleen eräänlaista yhteismaata.

Jukka kirjoitti...

Kaikenlainen yhteisöllinen omistaminen on Internet-maailmassa tavallaan lisääntymään päin:

- wikipedia on julkishyödyke
- ilmaiset wlan:it ovat yhteismaita
- open source softa kuten Linux ovat julkishyödykkeitä

Jukka kirjoitti...

En kyllä vieläkään ymmärrä täysin anarkismin ja anarkokapitalismin ja anarkistisen sosialismin suhdetta.

Perinteiosessä "katalonialaisessa anarkismissa" - jossa valtio lopetetaan - kaikki omistaminen on yhteisöllistä.