tiistaina, tammikuuta 29, 2008

Identiteetti

Apassimies määritteli identiteettinsä sodan kautta. Sana mies ja sana sotilas olivat synonyymejä. Nainen identifioi itsensä vaimoksi.

Juutalaismiehen identiteetti taas liittyi uskontoon - talmudin osaamiseen - mutta myös tietynlaiseen pukeutumiseen, ruokiin, sääntöihin ja kieliin (jiddisch, ladino). Nainen identifioitui ainakin ashkenazi-kulttuurissa kielen ja uskonnon lisäksi käsitteeseen Die Judische Frau, jolle oli tunnusmerkillistä uhrautuminen perheelle ja erityisesti lasten henkisen kehityksen tukemiseen.

Ihmisillä on eri puolilla maailmaa mitä erilaisempia tapoja määritellä identiteettinsä. Määritellä itsensä jokin tunnistettavan markkerin (leiman, symbolin) kautta. Markkerin - ollakseen luotettava signaali tiettyyn ryhmään kuulumisesta - pitää olla kallis. Markkerin ilmaisemisen pitää siis vaatia uhrauksia (asettaa henkilön vaaralle tai muulle haitalle alttiiksi) tai ainakin olla vaikeasti teeskenneltävissä. Juutalaisten ja apassien markkerit epäilemättä täyttyvät nämä ehdot.

Ihmiset tosin eivät itse yleensä puhu identiteetistä tai sen määrittelystä, vaan rationalisoivat markkerin olemassaolon mitä erilaisimmalla tavoilla:

Suomalainen mies saattaa identifioida itsensä ja muut miehet sen kautta minkälainen auto hänellä on. Kun mieheltä kysytään julkisesti miksi hänellä on auto tai tietynlainen auto, asia rationalisoidaan puhumalla lasten harrastuksista, pitkistä työmatkoista tms. Todellisuudessa auto ja automerkki on merkittävä identiteettiä luova markkeri, mikä miesporukassa toki tavallaan myönnetäänkin.

Perinteisemmin identiteettiä luovaksi markkeriksi mielletään asioita kuten uskonto ja kieli. Näittenkin osalta "syyllistytään" rationalisointiin: suomenruotsin hyödyllisyyttä rationalisoidaan esimerkiksi pohjoismaisten yhteyksien tärkeydellä. pakkoruotsia rationalisoidaan sillä että näin turvataan muka jonkun ihmisen palvelut ruotsin kielellä. Todellisuudessa suomenruotsin funktio on määritellä erään sosiaalisen ryhmän identiteetti. Oleellista on, että ko. markkeria on varsin vaikea teeskennellä.

Edistykselliseksi identifioidutaan nykyään maahanmuuton kannattamisella. Maahanmuuttoa rationalisoidaan niin, että tarvitsemme maahanmuuttajia työvoimapulan ratkaisuun tai Suomen muuttamiseksi suvaitsevaisemmaksi ja avarakatseisemmaksi maaksi. Todellinen syy maahanmuuton kannattamiselle on se että maahanmuuton kannatus määrittelee ihmisen kuuluvaksi tiettyyn joukkoon. Maahanmuuton kannatus markkerina on kuitenkin siinä mielessä huono, että markkeria on helppo teeskennellä ja se ei vaadi mitään uhrauksia.

Kun kansallismieliset määrittelevät tällä hetkellä identiteettinsä pitkälti maahanmuuton vastustamisella, se markkeri on siinä mielessä paljon parempi että ainakin julkinen maahanmuuton vastustus vaatii ihmiseltä uhrauksia.

Identiteetit ovat tärkeitä asioita, mutta joskus identiteetin määrittelystä on pahoja sivuvaikutuksia. Siksi on tärkeää analysoida identiteettimäärittelyjä, jotta ongelmat voitaisiin identifioida ja ratkaista ennen kuin on liian myöhäistä.

Jos esimerkiksi Suomeen tuodaan maahanmuuttajia vaikkapa islamilaisista maista vain siksi, että joillekin ihmisille maahanmuuton kannattaminen on edistyksellistä identiteettiä luova markkeri, ollaan pahasti hakoteillä.

4 kommenttia:

KakkaKekke kirjoitti...

"Suomalainen mies saattaa identifioida itsensä ja muut miehet sen kautta minkälainen auto hänellä on"

Voi olla vaikeaa ymmärtää, mutta on olemassa paljonkin sellsia miehiä joilla ei ole ollenkaan autoa, ja he eivät edes halua sitä. Tai sitten on ihan yksi lysti millainen se on, kunhan se toimii.

Jukka kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jukka kirjoitti...

"Voi olla vaikeaa ymmärtää, mutta on olemassa paljonkin sellsia miehiä joilla ei ole ollenkaan autoa"

Mistä niin päättelet että minun on vaikea asiaa ymmärtää.

Sanoin että monet suomalaiset miehet identifioituvat auton kautta. En ottanut mitään kantaa siihen onko asia hyvä vai paha tai että moniko näin tekee.

KakkaLeikki -Kekke kirjoitti...

En minäkään!