Viljelysmaan käyttö ruuan tuotannon sijasta biopolttoaineitten tuotantoon nostaa ruuan hintaa. Toisaalta biopolttoaineiden viljely lisää sademetsien katoa.
Biopolttoaineet vaikuttavat siis kahteen yhteismaan ongelmaan:
1. Väestöräjähdys helpottaa, kun köyhät kuolevat nälkään, koska heillä ei ole varaa ruokaan.
2. Ilmaston lämpeneminen pahenee kun sademetsiä kaadetaan.
Tämä oli raaka ja mauton huomautus, mutta suvaittakoon hyvän asian vuoksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
12 kommenttia:
Aika tehdä kolmaskin sivuhuomautus. Käsittääkseni biopolttoainetta tuotetaan yhä enemmän, koska se saa tukiaisia ja on suunnilleen kirjattu joihinkin epämääräisiin ympäristödirektiiveihin. Ilman näitä biopolttoaineella ei pitkälle pötkitä. Sen sijaan, jos viranomaiset korkeintaan antaisivat verohelpotuksia vaihtoehtoisille polttoaineille, nähdään, mikä teknologia on parhain. Esimerkiksi eräs yhtiö mainostaa sähköllä toimivaa autoa, jolla pystyy menemään yhdellä latauksella noin 200 kilometriä. (En tiedä, paljonko sähköllä saa hevosvoimia autoon) ja Tiede lehdessä hiljattain mainittiin uudesta tavasta tehdä vetyä autoon. Vetyhän on voimakas energianlähde ja sademetsiä ei tarvitse tuhota. Kyseiset teknologiat saattavat jäädä varjoon liian kollektiivisella päätöksenteolla, eikä se todellakaan hyödytä kansankokonaisuutta.
"Kyseiset teknologiat saattavat jäädä varjoon liian kollektiivisella päätöksenteolla, eikä se todellakaan hyödytä kansankokonaisuutta."
Tuo on minusta juuri se pointti !
Ei EU:n kuulu tuollaisia asioita päättää miten polttoainetta valmistetaan, vaan haittaveroilla tms. antaa ne puitteet joissa toimitaan ja muuten firmoilla pitää olla vapaat kädet.
Vedyn kanssa on kolme isoa ongelmaa:
1) Se täytyy tuottaa jotenkin. Vedyn tuottamiseen menee enemmän energiaa kuin mitä siitä polttoaineena saadaan (termodyniksen II laki)
2) Se on äärimmäisen tulenarkaa.
3) Vetymolekyyli on hyvin pieni, mikä merkitsee, että vety menee läpi suunnilleen mistä tahansa eikä se säily.
Ainoat mielekkäät tavat tuottaa vetyä taloudellisesti on krakata maaöljyä (krakkausprosesseissa syntyy paljon ylimäärävetyä) tai sitten kivihiilestä vesikaasuprosessilla (jolloin syntyy myös hiilimonoksidia eli häkää) - sillä ympäristöväki ei suostu uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen.
Ergo: vetytaloutta ei ole eikä tule. Tulevan polttoaineen on a) oltava termodynaamisesti taloudellinen b) oltava helposti ja halvalla valmistettavissa c) oltava turvallinen ja d) oltava säilyvä.
Mahdollisuuksia on tällä hetkellä täsmälleen kolme:
1) Biopolttoaineet, joita voidaan valmistaa joko fiksusti tai tyhmästi (ihmiskunnan tuntien niitä valmistetaan tyhmästi).
2) Synteettiset polttoaineet, joita valmistetaan synteesikaasusta Fischer-Tropsch- tai Bergius-prosessilla.
3) Kiintopolttoainegeneraattori, kuten häkäpönttö, joka on valitettavan toimivaa teknologiaa.
Niin Ironmistress, taidat olla oikeassa. Jopa minunkin ehdotukseni saattavat olla vääriä, koska en ole erikoistunut fysiikkaan, kemiaan saati biologiaan. Tästä syystä tuskin EU:n byrokraatitkaan voi olla oikeassa oikean teknologian suhteen, joten vältyttäessämme eri blogaajien itkulta byrokraattien huonoista päätöksistä haittaverot saastutukselle ja verohelpotukset kaikelle mahdolliselle teknologialle! Mutta kiitos, kun valaisit nykyistä energiatilannetta. ;) Suosittelen lukemaan sen uutisen, kuinka vetyä pystyy tuottamaan suhteellisen laadukkaasti bakteereilla (tiede tai tieteenkuvalehdessä), ainakin se taitaa ratkaista termodyniksen II lain.
Mutta eihän kaupungeissa edes tarvitse autoa, kun on saatavilla joukkoliikenne ja yhä suurempi osuus ihmisistä asuu kaupungeissa.
Hiukan samoilla linjoilla tiedelinin kanssa.
"Hiukan samoilla linjoilla tiedelinin kanssa."
Tällä hetkellä näyttää pahasti siltä, että taksia tarvitsee ;)
Väestön kasvava määrä on oikeasti ilmaston lämpenemisen - en itse kyllä vieläkään ole varma, että kyseessä on ihmisen aiheuttama muutos, mutta jos on - perustavin syy.
Lokaali siirtyminen "puhtaaseen" tekniikkaan ja vaestönsiirtojen estäminen "puhtaille" alueille olisi oikeastaan ainoa ratkaisu. Nykyinen luonnonsuojelu perustuu pitkälle siihen, että voitaisiin olla olevinaan luonnosuojelijoita silti tekemättä mitään varsinaisia ratkaisuja itse.
Toinen vaihtoehto olisi, että koko maailman väestö pakkautuu "puhtaille! alueille ja muu maailma jää erämaaksi.
Toisaalta on tietysti muistettava, että ehdottomat ratkaisut eivät usein oikein sovi elämään, mutta ensimmäinen vaihtoehto olisi minusta se suunta, josta ratkaisuja voisi hakea.
IDA, Hardinhan myös nimenomaan peräänkuulutti isänmaallisuutta. Hardin myös peräänkuulutti maahanmuuton estämistä.
Hardin ei siis peräänkuuluttanut isänmaallisuutta arvopohjalta, vaan siksi että se auttaa meitä ratkaisemaan ongelmia.
tiedelin, ihmiset eivät suinkaan pakkaudu kaupunkien keskustoihin vaan esikaupunkeihin, ja kaupunkirakenne ei suinkaan tiivisty vaan pirstoutuu. Konurbaatio merkitseen "nurmijärvistymistä": Helsingin alueellakin työssäkäyntivyöhyke ulottuu noin 100 km päähän keskustasta.
Nykyinen trendi on, että kaupunkien keskustat joko slummiutuvat tai sitten liiketaloistuvat - asutus pakenee keskustoista lähiöihin ja esikaupunkeihin, ja ihmiset tykkäävät asua omakoti- ja rivitaloissa, sanoivatpa kaupunkisuunnittelijat asiaan mitä tahansa. Omakotialueilla puolestaan joukkoliikenne on tehotonta, ja siellä oman auton omistaminen on lähes välttämätöntä.
Goldenhawk, biokemialliset prosessit ovat toki erinomainen tapa tuottaa erilaisia aineita, ja mädättäjäbakteerit todellakin tuottavat vetyä orgaanisesta biomassasta (jokainen, kenellä on ikinä ollut ilmavaivoja, kyllä tietää asian), mutta jälleen ongelmana on se biomassa: se pitää tuottaa jotenkin, ja samasta biomassasta - mikäli se sisältää hiilihydraatteja - voi fermentoida etanolia, tai se voidaan generoida synteesikaasuksi Fischer-Tropsch -synteesiä varten.
Omassa blogissani tätä ongelmaa on pohdittu. Biopolttoaineita voidaan tuottaa joko fiksusti (= kierrätysmateriaaleista, jätteistä, hylkykasveista tms) tai typerästi (= viljelykasveista), ja ihmiskunta valitsee aina fiksun ja typerän tavan väliltä sen typerän.
Suomessa mätänee vuosittain ziljoonia tonneja kuori-, oksa-, ranka- tms jätettä metsiin ja meillä kasvaa neliökilometreittäin ravinnoksi kelpaamatonta biomassaa. Se kaikki voitaisiin aivan yhtä hyvin jauhaa biomassaksi, pilkkoa entsymaattisesti hiilihydraateiksi ja käyttää etanoliksi - ja loppujäte sitten konvertoida synteesikaasuksi Fischer-Tropschia varten sensijaan, että viljeltäisiin peltopinta-aloittain sokerijuurikasta tms biopolttoaineeksi. Mutta typeryyzs on ihmisen kantava voima, ei suinkaan viisaus.
Kyllähän useimmissa kaupugeissa joukkoliikenne ulottuu myös ainakin kerrostalolähiöihin.
Kaupunkisuunnittelijat eivät tietenkään saa ihmisiä muuttamaan lähemmäs keskustaa.
Mutta polttoaineen hinnan nousu voi saada ihmiset muuttamaan lähemmäs keskustaa, se myös motivoi ihmisiä etätyöhön, bussin käyttöön yms.
Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii energian hinnan nostamista.
Lähetä kommentti